Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voi tuota mun lasta. Onkohan sillä oikeasti jokin ongelma?
05.05.2010 |
Eskarin tutustumispäivänä olivat piirtäneet kuvan itsestään. Poika oli piirtänyt jonkun kirjahyllyn nurmikolle ja sitten hahmon tasapainoilemaan sen päälle. Se ei ollut pudonnut mutta olisi hetken päästä pudonnut. Sitten se oli piirtänyt isoja mustia pilviä taivaalle ja niistä satamaan vettä, eikä hahmolla ollut sateenvarjoa joten se oli kastunut. Toi oli niin kamalan kuuloinen kuva ettei tiennyt olisko pitänyt itkeä vai nauraa, ja sitten päädyin nauramaan - itsekseni jälkeenpäin. Voi luoja. Tämä yhdistettynä siihen että lapsi on kauhean ujo eikä tahdo millään saada sanaa suustaan.
Olisko täällä joku eskariope? Onko tosta oikeasti syytä huolestua? Verrattuna tyypilliseen piirrokseen. Minusta meillä menee hyvin, mutta elämässä on joitakin rasitteita ja lapsella on aina ollut esim. tic-oireita. Hän kuitenkin saa paljon rakkautta, syliä, ei fyysistä väkivaltaa tai päihdenongelmaa perheessä eikä mitään tällasia juttuja. Kaiken pitäis olla hyvin, mutta onko? Juuri luin lapselle iltasatua ja naurettiin, tunnelma oli iloinen. Silti lapsi imi välillä peiton reunaa.
Kommentit (5)
Tai ainakaan ei ole niistä kertonut. Ei heräile öisin. Joku kuukausi sitten oli kyllä sellainen vaihe että pelkäsi mörköjä nukkumaan mennessä mutta se meni aika nopeasti ohi.
Lapsi ei ole sen hiljaisempi kuin ennenkään esim. kotona tai hoidossa. Mutta tosi, tosi ujo. Ja sitten noi tic-oireet, öisin narskuttelee hampaitaan, imeskelee kaulustaan ja kintaitaan, suostuu juuri ja juuri kuiskaamaan jotain vieraille ihmisille jos ne kysyy jotain. Toisaalta sitten taas juuri oltiin 6-vuotisneuvolassa ja terkka kirjoitti vihkoon että tosi reipas poika, kehitys ikätason mukaista. Ja kotona on minusta ihan tyytyväisen oloinen ja touhukas. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
imeskely yms. voi olla jotain, mitä voisi tarkkailla.
En vaan oikein tiedä että minkä oireen takia. Riittääkö tuo suunnaton ujous ja kauluksen imeskely tms.? Ticcejäkin on käsittääkseni lapsilla suht. yleisesti. Lapsi on hyvällä pph:lla ja olen kysellyt että onko ollut jotain ongelmia ja hänen mukaansa ei. ap
testaappa semmosta, että jos lapsi pelkää illalla jotain eikä mene nukkumaan niin ehdota että piirtää sen mörön tai pelon kohteen paperille. sitten repii paperin roskiin.
tai että jos pelkää jotain ulkona olevaa niin käykää katsomassa onko vai ei. jos nimittäin piirtää ja pääsee eroon pelosta tai lähtee kanssas katsomaan niin kyseessä voip olla pakko-oireita ja pakko-ajatuksia. kyse noilla testeillä on saada se pelottava ajatus poikki joka on jumittunut päähän.
jos semmosta pakko-oire vaivaa on nii siihen saapi tosi hyvää käytännönläheistä terapiaa nimeltä kognitiivinen terapia. se on työkalupakki josta löytyy pikkuvikoihin ja arkipäivän vaikeisiin tilanteisiin hyvin käytännönläheiset konstit.
ja ujous. se on kiva piirre lapsessa. ei kaikkien tarvii olla esiintymässä koko ajan.
Alue: Aihe vapaa
Mun tytöllä on ollut myös vuosia erilaisia tic-oireita ja lisäksi viime vuosina pahentuneita käytöshäiriöitä, joita vasta hiljattain olemme alkaneet ymmärtämään, että kuuluvat sairauteen. Olemme myös hiljattain saaneet apua näihin ongelmiin. Aikaisemmin vain ajattelin, että vähän ylivilkas ja minä olen ent. yh:na kasvattanut huonosti. Mun tyttö näkee myös usein painajaisia jopa niin paljon, että syksyllä ja talvella ei uskaltanut mennä nukkumaan. Ravasi vain olkkarissa ja nukahti joskus keskiyöllä ja joskus heräili yöllä ja kömpi viereen. Nyt vasta hiljattain kertoi näistä painajaisista, että niitä on todella usein. Aikaisemmin vain ajattelin, että tyttö ei halua nukkumaan vaan haluaa vain tehdä jotain muuta, uhmata tms.
Ongelma on vähentynyt puhumalla ja muuttamalla pikkuveljen kanssa samaan huoneeseen. En tarkalleen tiedä, millaisia painajaisia näkee, tyttö ei ole halunnut kaikkea kertoa. Usein liittyy siihen, että joku läheinen(minä esim.) kuolee.
Mietin vain, että olisko sun lapsella jotain huolia, joista ei ole halunnut kertoa. Painajaisia? Sanoit, että on hiljainen. Olisko pk:ssa sattunut jotain? Mun tyttö sanoi joskus tic-oireista, että haluaisi kuolla, jotta ne loppuisivat. Mitä sun lapsi ajattelee itsestään? Haluaisi itselleen pahaa? Seistä sateessa kastumassa tai pudota kaapin päältä?
En osaa tuohon piirtämisjuttuun sanoa, kun mun tyttö ei tuon ikäisenä tykännyt jostain syystä piirtää ollenkaan. Taisi olla niin, että ajatteli piirustusten olevan huonoja. Nykyään piirtelee paljon.