Onko nykyään joku velvollisuus sisustaa?

Meillä on juuri tuollaista... Sekalaisia appivanhempien opiskelubokseista perittyjä kamoja, laadukkaita kyllä, Lundiaa ja muuta. Verhot on sentään tehty tähän taloon.

Periaate on, että huonoa ei osteta toimivan tilalle, joten näillä mennään ja tarkoitus on pikkuhiljaa uusia sieltä päästä, mikä eniten pistää silmään. Vaikka ei tässä nyt hirveästi mikään pistäkään silmään - itse asiassa meillä näyttää ainakin yhteisissä tiloissa mukavasti oman näköiseltä. Silppuisuus näkyy eniten makuuhuoneissa.

Ihailen kyllä kauniita "laitettuja" koteja, mutta meidän olisi vaikea perustella itsellemme, että joku kunnossa oleva huonekalu pitäisi vaihtaa uuteen vain esteettisyyden vuoksi.

Tämä oli kolmoselle, joka kirjoitteli ketjun alkupuolella "tänne on haalittu kaikki vanhat kamat sukulaisten opiskelijabokseista" -sisustuksestaan.

Tuohon ruokavertaukseen puuttuakseni, tavallaan joo. Mutta ei pidä ajatella, että ne, jotka eivät välitä sisustuksesta, eivät välitä ruoastakaan, tai jotka eivät ole järjettömän kiinnostuneita sisustuksen tyylikausista, eivät ymmärrä niistä muutenkaan mitään.

Itse olen ruokafriikki, joka rakastaa kirjallisuutta ja tuntee sen tyylikaudet kuin omat taskunsa. Kaikesta intoiluun ei vai riitä aika, ja meillä se, joka jää jalkoihin, on sisustelu.

että ei se huono sisustaminen sen nopeampaa ole. Samalla lailla siinä kamat kannetaan kämppään.



Jos on kasvanut kodissa, jossa arvostetaan sisustamista, yleensä periikin jo jonkin verran kivoja huonekaluja - ja se kauniisti sisustaminen ei vaadi yhtään lisää aikaa, koska osaava tekee sen nopeasti.

Koska niin se vain menee. Vanhempien velvollisuus on kasvattaa ja kehittää lasta.

- tästä päivän parhaat naurut :) - ai että sisustaminen onkin Lasten Kasvattamista myös?

Voihan sitä värisilmää ja tyylitajua kehittää muutenkin, vaikkapa kuvataiteiden parissa.

Meille ostetaan huonjekaluja kun niitä tarvitaan, ei siksi että joku aiempi nojatuoli (ehjä + mukava istua) ei sovikaan kaikkein parhaiten uuteen sohvaan.

että ei se huono sisustaminen sen nopeampaa ole. Samalla lailla siinä kamat kannetaan kämppään.

Jos on kasvanut kodissa, jossa arvostetaan sisustamista, yleensä periikin jo jonkin verran kivoja huonekaluja - ja se kauniisti sisustaminen ei vaadi yhtään lisää aikaa, koska osaava tekee sen nopeasti.

meillä on tosiaan etuna se, että perityt huonekalut ovat ihan kivoja tai vähintäänkin neutraaleja.

Mutta kyllähän "hyvään sisustamiseen" menee aikaa, jos ei lähdetä tyhjästä: nyt meillä on kaikki huonekalut, joita toimivaan asumiseen tarvitaan. Jos haluaisimme laittaa joka nurkan näyttämään Glorian sisustuslehdeltä, menisi aikaa uusien huonekalujen valintaan ja vanhoista eroon hankkiutumiseen.

ja se kauniisti sisustaminen ei vaadi yhtään lisää aikaa, koska osaava tekee sen nopeasti.

- ja kun ei osaa, niin se viel HELVETISTI aikaa ja rahaa (rahaa siksi että ne virheostokset pitää sitten paikata uusilla hankinnoilla).

Minä tyydyn siihen että meillä "sisustus" on hyvät kalusteet, olen sitten etevä jossain muussa :).

tai sisustamiseen yhtään lisää aikaa. Jos osaa, se hoituu kaiken muun ohessa.



t. yrittäjä, jolla pitkät työpäivät, kaksi lasta ja iso hyvin sisustettu talo & kauniisti laitettu kesämökki

Ei mene tyylikkääseen pukeutumiseen tai sisustamiseen yhtään lisää aikaa. Jos osaa, se hoituu kaiken muun ohessa. t. yrittäjä, jolla pitkät työpäivät, kaksi lasta ja iso hyvin sisustettu talo & kauniisti laitettu kesämökki

tai sisustamiseen yhtään lisää aikaa. Jos osaa, se hoituu kaiken muun ohessa.

t. yrittäjä, jolla pitkät työpäivät, kaksi lasta ja iso hyvin sisustettu talo & kauniisti laitettu kesämökki

niin todennäköisesti siihen menee aivan tolkuttomasti rahaa. Kyllä mäkin osaisin sisustaa kauniisti hetkessä, kun marssisin pohjapiirroksen kanssa Vepsäläiselle, tekisin tilauksen ja käskisin toimittaa. Ei olisi vaivaa! Hakiskohan pelastusarmeija nää meidän nykyiset kamat pois? Otanko pankista lainaa?

=) Onnea sulle! Koeta kestää meitä taviksia.

kun mä olin pieni, niin meillä oli tosi vähän rahaa, siis todella vähän. Mutta silti meidän koti oli viihtyisin mitä kenelläkään hyvätuloisella kaverilla. Äiti ompeli hienoja verhoja joistain kirpparilta löytyneistä kankaista ja maalasi itse tauluja, verhoili huonekaluja, maalasi seiniä, yms.



Muhun tarttui siitä jotain, vaikka en sellainen virtuoosi olekaan kuin äiti.



nyt ollaan kylppärirempan takia vuokralla pari kuukautta ja meidän 4,5v poika valittaa joka päivä kun on niin rumaa. "täällä on niin rumanalaista, että sama kun haisis pahalta koko ajan", sanoi poika eilenkin. Kaipaa siis viihtyisää ympäristöä, missä on kaunista katseltavaa.



En oikein ymmärrä,miksi se on niin yhdentekevää miltä koti näyttää? Eihä kukaan halua olla meluisassa, liian kylmässä tai kuumassa tai - kuten poika eilen ilmaisi- haisevassa ympäristössä. Se on epämiellyttävää ja ärsyttävää. Näköaisti on sentään ihmisen hallitsevin ja tärkein aisti, eikä muka ole mitään väliä, miltä ihmisen oma koti näyttää?!



Mutta toisaalta melkein kadehdin sitä "rentoa otetta" millä jotkut osaavat kodin ulknäköön liittyvät seikat sivuuttaa. anopin eteisen katossa on 13 vuotta roikkunut narulla paskainen smurffi. Siis likaisen harmaa smurffipehmolelu hirtettynä eteisen katossa. Joulukoristeetkin ovat osin esillä ympäri vuoden. toisaalta aika herttaista :)

tässä ketjussa! Miksi joidenkin pitää ehdottomasti ajatella kaikesta niin musta-valkoisesti??



Eikös tässäkin ketjussa monta kertaa ole useammankin kommentista saanut lukea, että sisustaminen ja esteettisyys ovat oikeasti jotain muuta kuin vaan uuden ja kalliin tavaran ostamista kaupasta...



Hohhoijakkaa... Joku ei sitten vaan tajuu, tai haluaa olla tajuamatta!

Vihaan kaikkia sisustusohjelmia ja -lehtiä. Meillä ei todellakaan ole kovin tyylikästä, mutta hyvin viihdytään. Alakerta on kyllä niin karsea, että sille voisi joskus tehdä jotain, mutta en ota paineita siitä.



Minusta tuo sisustusbuumi on ihan maailmalopun meininkiä: aikamoista tuhlausta vaihtaa kalusteita ja somisteita joka kausi. Toisaalta joku huonekalujen siirtely ja verhojen vaihtelu nyt ei paljoa kuluta. Kukin tehköön niin kuin tykkää, mutta toivottavasti Glorian koti -lehden kämpistä ei tule mitään standardikoteja.



Vähän kyllä kieltämättä ihmettelen ihmisiä, jotka harrastavat sisustusta, mutta eivät he minulta yöunia vie.

Mutat toisaalta, kai suuri(n?) osa ihmisistä arvostaa viihtyisää ympäristöä ja kotia? Eri asia sitten jaksaako sen eteen nähdä vaivaa ja haluaako käyttää rahaa. Yleensä kivan näköistä saa kotiin joko vaivan, rahan tai molempien kanssa, jos pitää saada heti ja halvalla niin harvemmin lopputulos on kovin onnistunut.



Meillä ei ole paljon rahaa, mutta esteetikkona arvostan asioiden ulkonäköä vaikka toimivuus onkin kaikkein tärkeintä. Meillä sisustuksen pohjana on neutraaleja perittyjä kalusteita joita muokataan omannäköiseksi esim. maalilla, tai vaihdetaan mieluisampiin pikkuhiljaa vanhojen hajotessa. Rahaa ei siis mene paljon, mutta aikaa menee. Toisaalta, hiljaa hyvä tulee :) Ja voin rehellisesti sanoa että meillä on viihtyisä ja persoonallinen koti, mitään samannäköistä ei ole tullut vastaan, ei lehdissä eikä oikeassa elämässä.