Lue keskustelun säännöt.
Mitä hittoa teen?! Parisuhdepulmaa..
03.05.2010 |
Erosin lasteni isästä kaksi ja puoli vuotta sitten. Yhteyttä välillämme ei ollut ja jopa yhteinen kielikin tuntui puuttuvan. Suhteessa olo oli ahdistavaa sekä pientä alkoholi-ongelmaa miehellä myöskin. Päätimme erota ja nyttemmin edelleen hyvissä väleissä olemme. Meillä kaksi lasta ja yhteishuoltajuus.
Olen tapaillut erottuamme vuoden ajan miestä, jonka kanssa ajatusmaailmamme kohtaavat ja olemme ajatuksiltamme ja intresseiltämme samalla aaltupituudella. MUTTA haluaisin yhdistää siihen perhe-elämän, yhteisen kodin, lapsen ja vakaan tulevaisuuden. Tiedän, että mies rakastaa minua kovasti, mutta haluaa edetä hitaasti ja tehdä ja kokea kanssani asioita, joita "nuoret parit" yhdessä tekevät ja kokevat, ennen perheen perustamista. Lapsia haluaisi tehdä vasta n. viiden vuoden kuluttua, jolloin omat lapseni olisivat jo aika isoja ja tuntuu vähän ikävältä niin iso ikäerokin, en usko että lapsilla tulisi olemaan pitkään pitkään aikaan mitään yhteistä ja itse olisi aloitettava "taas alusta". Saisimme aloittaa sen haaveilemani perhe-elämän vasta sitten kun lapseni olisivat jo aika isoja.
Nyt tuntuu, että minun olisi elettävä kahta eri elämää, perhe-elämää lasten kanssa ja elämää miehen kanssa ja se tuntuu erittäin raskaalta. Nautin molemmista "elämistäni", lasten kanssa olosta ja heihin täysillä keskittymistä, ja lasten ollessa isänsä luona kahdenkeskeisestä ajasta miehen kanssa ja kivasta tekemisestä yhdessä. Haluaisin nauttia näistä molemmista yhtäaikaa enkä vuorotellen. Kaipaan kipeästi vakaata perhe-elämää, jossa kaksi tasavertaista aikuista jakavat arjen keskenään. Mies osallistuu aika vähän seuraamme lasten kanssa ja viiltää syvältä katsella perheitä, jotka tekevät yhdessä asioita koko perheenä.
Lasteni isä haluaisi yhä minut takaisin, tiedän sen. Hän on hyvä mies ja isä, mutta olemme todella erilaisia. Miesystäväni on hyvä mies myöskin, muttei tunnu olevan vielä valmis perhe-elämään ja tunnen sen olevan jotenkin lapsiltanikin pois, sillä tunnen, etten pysty tässä tilanteessa antamaan lapsillenikaan niin paljoa. En tiedä mitä tehdä. olen ihan lopussa kohta. Ehkä keskityn vain lapsiin ja unohdan miehet kokonaan..
Kommentit (3)
mun mielestä taas olisi ihan hyvä idea unohtaa ne miehet kokonaan. Et pysynyt yhdessä lastesi isän kanssa, eikä touhu uusperheissä ole ainakaan helpompaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uusi miesystäväsi käyttäytyy kuin sinulla ei olisi lapsia. Siitä tulee ennen pitkää teille ristiriitoja. Olen usein ajatellut näitä uusperhekuivioita vaikka itse elänkin ydinperhesuhteessa. Luulisin että suurin riski tulee juuri siitä että toinen osapuoli ei hyväksy ennestään olevia lapsia. Jos molemmilla on jo lapsia, on varmaan helpompi ymmärtää lasten tarpeita. Ajattele siis asiaa lastesi ehdoilla. Jos olemassaolevat lapsesi pitää häivyttää jonnekin takavasemmalle häiritsemästä äidin uutta onnea, niin eiköhän se vastaus tullut siinä.
Itse olen ajatellut että naisena ja äitinäkään minun olisi varmaan vaikea jaksaa jonkun muun lapsia. Varmaan voit tämän uuden miesehdokkaan kanssa puhua lasten hyväksymisestä ja suhteesta perhe-elämään aivan avoimesti. Jos on tällaisia 5 vuoden aikoja, ja uusi lapsikierros tulossa, niin miten siihen suhteutetaan jo olemassa olevat lapset.
Ehkäpä otat vähän aikalisää? Sinä tiedät aika hyvin jo, mitä haluat. Ongelmasi on huomata, että vaikka hyviä miehiä ovatkin, molemmat tavallaan, niin eivät ehkä niitä oikeita sulle tässä elämäntilanteessasi?
Exä on hyvä isä lapsille, loistojuttu, mutta teillä ei synkannut asiat hyvin koska erositte. Hyvä, että olette väleissä, se on lastsen kannalta niin tärkeää!
Uusi mies on ihana, mutta haluaa eri asioita elämältä tässä vaiheessa kuin sinä. Ketään ei voi muuttaa, paitsi itseään.. Eli jos voit odottaa sitä perhe-elämää (ilman takuita että se 5 vuodenkaan päästä onnistuu tämän kanssa) niin odota.
Jotenkin näkisin, että näistä kumpikaan ei tee sua onnelliseksi, vaikka kovasti yritätkin. Ehkä olis paras ottaa se aikalisä, miettiä vielä ja ehkä antaa herra numero 3:lle tilaisuus? :-)