Valitusta rakentamisesta!

asiat tärkeys järjestykseen: lapset ensin. Sitten mietitte ne tärkeimmät jutut, jotka pitää saada ensisijaisesti valmiiksi ja teette yhden jutun kerrallaan. Pihan laitolla ei ole mikään kiire, se ei sitä kotia ihanaksi tee vaan se ilmapiiri. Meillä on myös talo hieman keskeneräinen, mutta ei vituta pätkääkään. Meillä on juuri se ihana koti, josta haavelitiin rakennusaikana. Tosin emme muuttaneet kovasti keskeneräiseen, ainoastaan sauna puuttui muuttaessa ja se piha. Mitä sitten, että piha on pelkkää hiekkaa vielä ja osa tavaroista etsii vielä paikkaansa? Kyllä ne ehtii, ihan oikeasti.

Tarkoitin lähinnä sitä, kun aina vaan rakennetaan ja puuhaillaan eikä tehdä mitään muuta. Esim. kyläilemässä ollaan taidettu käydä joskus vuosi sitten viimeksi! Ja kaipa tytöt sen huomaa, kun äiti on välillä kiree ku viulun kieli!!



Ja asiat on muutenkin laitettu tärkeysjärjestykseen, mutta kaikki kestää täällä niin vitun kauan!! Siis mies on hidas ku etana. Suunnittelee kolme tuntia ja tekee puoli, että ihan jees. Plus, että kun sovitaan että tuo ja tuo tehdään seuraavaksi, niin puuhailee kuitenkin muita juttuja välissä, josta johtuen kaikki on kesken!! Tulee tosiaan valmista joskus kolmen vuoden päästä :(



-ap

kun muuttaa keskeneräiseen. Me muutimme 2006 toiseen taloomme, muuttokuorma vietiin sisään tikkaita pitkin toiseen kerrokseen (portaat piti laittaa yön aikana mutta sattui vahinko eikä onnistunut), eteisen lattialaatat puuttui, sauna puuttuui yms yms. Eka vuosi elettiin sekasorron keskellä, onneksi asuinhuoneet (oh, keittiö ja makkarit sekä 2wc ja kph) oli muutamaa listaa vaille valmiina. Niin ja tietty piha puuttui



Tehkää työlista per huone. Kun lista on tehty, yrittäkää siivota kaikki ylimääräinen kuljeksimasta ja tehkää huone kerrallaan valmiiksi. Sitten se pestään ja otetaan virallisesti käyttöön. Vähän kerrassaan kaikki tilat tulee valmiiksi. Todennäköisesti teilläkin puuttuu juuri sellaista pikkusälää, listoja yms.



Me olemme asuneet tätä toista taloa nyt 4v ja parhaillaan tehdään vihoviimeisiä hommia - olemme täysin unohtaneet ettei teknisessä tilassa ole kattopaneeleja:) Ja varaston ovikin pitäisi tehdä... No, pikkujuttuja, välissä on kuitenkin n 3 vuotta ihan kelvollista asumista 99% valmiissa talossa.

(kuten aika monella) ole se, että budjetti on ylittynyt tai vaihtoehtoisesti alunperinkin alimitoitettu. Sehän on sitten ihan selvää, että kun rahat on loppu, niin se stressaa. Ja ilman rahaa on vaikea saada valmista.



Meillä on tilanne ihan päinvastainen, eli talosta puuttuu enää vähän seinämaalia ja listat. Eikä olla vielä muutettu sinne, kun siellä kuitenkin on vielä ihan keskeneräistä: kiintokalusteiden virhetoimitusten uusia osia odotellaan, portaat on vielä toimittamatta, ja sen sellaista. Siihen just ollaan pyritty, että ainakin alakerrassa olisi ihan valmista ennen muuttoa, paitsi ne portaat puuttuu. Ja lainaa on vielä 100 000 nostamatta, eli rahat riitti hyvin. No, oma tavoite olikin pysyä juuri tässä hinnassa missä nyt ollaan, mutta pankki vaan myönsi niin hövelisti tuota lainaa.



Mutta vaikka kaikki on meillä sujunutkin, niin kyllähän tämä väsyttävää aikaa on ollut. Ja meillä tää konkreettisen rakentamisen vaihe on kuitenkin kestänyt vain vajaan vuoden. Joten voin uskoa, että olet tosi väsynyt, kun teillä tätä on kestänyt kolme vuotta, eikä valmista ole.



Mutta ihan yleisesti tässä rakentamisessa ja muussakin elämässä olen huomannut, että kaaoksenhallintaan auttaa juuri tuo jonkun mainitsema, että keskittyy yhteen asiaan kerrallaan. Älä katso niin tiukasti siihen unelmaan, että talon pitäisi olla valmis. Sillä se juuri tuo sen epätoivon tunteen, kun siihen valmiiseen taloon on vielä kymmeniä työvaiheita matkaa. Vaan ota tämä tilanne yhtenä elämänvaiheena, jonka ei ole tarkoituskaan olla nopeasti ohi, vaan on yksi osa teidän perheen elämänkulkua. Mietitte tosiaan sitten vain sen yhden työn, jonka haluatte saada valmiiksi. Vaikkapa saunan seinät. Ja kun ne tulevat valmiiksi, niin olkaa tyytyväisiä, iloitkaa ja sanokaa ääneen, että onpa meillä komeat saunan seinät, nythän tämäkin homma tuli valmiiksi. Ja kun olette saaneet tyytyväisyyden tunteen vallalle siitä seinien valmiiksi saattamisesta, niin vasta sitten siirrytte tyytyväisinä miettimään, että sittenhän pitäisi tehdä lauteet. Ja siinä voi jo vähän iloita, että enää kiusa paikoilleen, ja meillä on koko sauna valmis!



Eli opetelkaa iloitsemaan pienistä onnistumisista.

laittaa sitten kiuas eikä kiusa...

Eli se miehen tekemä suunnittelutyökinon todella tärkeää. Vielä turhauttavampaa on purkaa ja tehdä uudelleen, jos työ tuli alunperin suunniteltua huonosti.



Mutta kyllä siinä suunnittelussa voi tietenkin tulla myös tyhjäkäyntiä, että mies suunnittelee joka päivä ne samat hommat uudelleen. Ehkä miehelle on tullut jotain kunnianhimoa liikaa, että haluaa tehdä täydellistä, jotta se teidän kauan odottama unelma ei tärväänny huonosti tehtyyn. Suunnittelee sitten jopa liihan huolella.



Tuollahan oli jo hyvä idea siihen, että kirjaat jokaisen työvaiheen paperille, niin niitä ei tarvi joka välissä istua miettimään, että mitä vielä on jäljellä. Vaikka kyllä se visioiminen ja haaveilukin on antoisaa.

kesken. Mietin vain, että pitäähän talon olla aika valmis, jos keta asutte siellä. Eihän muutto lupaa edes tule jos kamalasti kesken.



Ja eikö teidän pidä kohta loppukatselmuskin tehdä?

Jos kerta 07 oote rakentanu?



Nyt kanattaa tehdä niin, että unohtakaa se piha. Ja menette 1 huone kerrallaan valmiiksi. Jos seinältä puuttuu listatmakkarista ostakaa ne ja laittakaa kiinni jne. älkää homatko kaikkea kerralla. Hitaasti hyvä tulee, mutta tehkää tosiaan 1 huone kerralla loppuun. Ja kun olette siirtyneet pihalle, niin ostakaa 1 "omenapuu" kerralla. Suunittele piha paperille, ja tosiaan osta "omenapuu" istuta se sinne mihin piirustuksessa sen ajattelit. Ei käysitten liika kalliikis sekään homma.



T: bean there done that

...ainakin siis ajatusleikkinä ;-)

Miljoona kertaa mieluummin asuisin hieman keskeneräisessä uudessa talossa kuin aina ja iankaikkisesti joka paikasta repsahtavassa ja hermoja raastavan epäkäytännöllisessä vanhassa tönössä.

Meillä on siis juuri päinvastainen tilanne. Minä kyllä tekisin, mutta se tuntuu enää niin järjettömältä tähän faaraon aikaiseen kyhäelmään. Voisin koolata, laatoittaa, listoittaa...

Olisi ihanaa nähdä kaunista (tai ainakin omaa) kädenjälkeään ympärillä.

Valitettavasti se ei meillä parane millään taikavoimalla, että tilaa on liian vähän, meillä on suurehko eteinen (8:lla reiällä seinissä) keskellä taloa, ihme hylly vinttiportaina ja vaarallisen jyrkät ja kapeat alakerran portaat (kylmässä alakerrassa on siis ainut peseytymispaikka)... Lisäksi n. 100 muuta vain tynämentillä paranneltavaa paikkaa :-(

Mies ei suostu raken(nut)tamaan uutta vaikka kitturoi ahtauden ja epäkäytännöllisyyksien tuskissaan täällä.

Ahdistaa. Tunnelin päässä ei näy edes junan valoa.

Lohduttiko?

Siitä on sekin etu, että joskus ei huvita/ei ehdi/ei ole juuri väleineitä saatavilla/'ulkona sataa räntää ja pitäisi sirkkelöidä' tms. johonkin suurehkoon työhön alkaessa. Sitten ei oikein saa tehdyksi mitään, kun juuri se homma piti tehdä seuraavaksi. Listasta on tällöin helppo katsoa jokin sopiva pienempi homma, ja taas ollaan vähän lähempänä valmista sen sijaan, että oltaisiin lähempänä eroa... Motivaatiokin pysyy parempana, kun saa vetää tehtäviä yli.

häiritsevän eritoten joitakin mun työkavereita. Joka jumalan kevät ne muistuttaa, että "No tänä kesänä tekin saatte sen pihan laitettua." tai "No joko on suunnitelma tehtynä? Tuu sitten katsomaan meiltä jotain perennoja sinne..." tai "Mä en vois olla, jos ei olis piha laitettu. ".



Samoin anoppi roudaa joka kesä jos jonkinlaista juurakkoa ja puskaa, mutta mihin hittuun ne istutat, ku ei oo valmista pihaa. Ja kun mä nyt haluaisin itse valita ne oman puutarhani kasvit.. Noh.. on niitä tuonne valepenkkiin kuivahtanutkin, että.....



Siis itseä ei se pihan keskeneräisyys haittaa vaan se, että muut tuo sen niin tiuhaan julki.

Kaikki vaan sanoo, että kyllä se siitä :( Joo, varmaan se siitä.

Sillä eihän se siitä noin vain itsestään valmistu. Ihan oikeeta työtä sen valmistumisen eteen on tehtävä.

Yksin tehden mikä tahansa homma etenee hitaasti. Järkätkää talkoita, joilla teette aina jonkin jutun valmiiksi. Porukalla on paljon hauskempaa tehdä, ja se on palkitsevaa, kun tulee paljon valmista kerralla.



Pitää tietysti sitten kutsua tekeviä ihmisiä. Eikä mitään viinatarjoiluja ja iltabileitä päälle, jotta vaimot päästää ne ukkonsa seuraaviinkin talkoisiin, jotka pidätte taas parin kuukauden päästä.

Ap siis tässä. Tulipas purettua oikein kunnolla tota ketutusta aiemmin :)



Rakentaminen on siis aloitettu 2007 ja muutettu on -08. Nyt syksyllä tulee 3 vuotta siitä, kun tontti on raivattu ja pohjat tehty. Lopputarkastus täytyy muistaakseni olla vasta 5 vuoden päästä?



Muuttaessamme asuinhuoneet oli käytössä, mutta sauna, khh, vaatehuone ja varasto (sekä sisällä että ulkona) oli kesken. Ja on vieläkin. Sauna on kyllä jo voiton puolella, vapuksi pääsee ehkä saunaan! Tuosta pihasta en niin stressaa, se saakin tulla pikkuhiljaa. Terassi tosin olisi ihan kiva, saisi tytöille vaikka polskuttelualtaan siihen kesäksi!



Mutta tosiaan, rakentamista en voi suositella kenellekään. Ainoa järkevä vaihtoehto on avaimet käteen -talo!



Kiitos kaikille lohdutuksista ja tsempistä, ihanaa kevättä :)



-ap

Meilläkin miehen kanssa unelmissa oma talo ja sitten perustaa perhe mutta nyt jo esikoinen tekee tuloaan ja asutaan kerrostalossa joten oman talon hankkiminen tulee todella viivästymään mutta ei se mitään :) ei ole minnekään kiire^^ en tiedä miltä teistä tuntuu kun en ole samassa tilanteessa mutta tahtoisin toivottaa teille paljon voimia ja jaksamista!! :) toivottavasti saatte talonne valmiiksi ^^