Maksatteko mielellänne monta sataa euroa kirkollisveroa?

Luterilainen kirkko on vaikuttanut mm. suomenkielen kehittymiseen ja suomalaiseen kulttuuriin.

Moni muukin asia on vaikuttanut suomen kielen kehittymiseen ja suomalaiseen kulttuuriin. Luterilaisuudella on ollut sekä hyviä että huonoja vaikutuksia kulttuuriimme.

Vaikea sanoa, millainen yhteiskuntamme olisi, jos olisimme saaneet pitää vanhat muinaisuskontomme. Esimerkiksi kunnioittaisimmeko enemmän luontoa?

Helsingissähän on melkein halpaa kuulua kirkkoon, kun taas pienemmillä paikkakunnilla pitää maksaa paljon enemmän!

Iso osa suomalaisen kulttuurin aineellisesta perinnöstä on kirkon hallussa. Tuen siis Suomen taidehistoriaa ja kulttuuria kulttuuriperinnön lisäksi veroillani.

kyse oli nyt suomalaisuudesta. Mä olen kyllä ihan suomalainen ihan ilman luterilaisuutta/uskontoa/kirkkoa. Menikö jakeluun vai väännetäänkö vielä rautalangasta? Mistä teitä sikiää...?

Mutta niistäkin veroista, kuten muista maksamistani veroista, menee paljon hyvään, myös itselleni.



Maksan suunnilleen yhtä mielelläni kuin muita veroja.

jännä ajattelutapa. Yleensä kirkkoon joko kuulutaan tai ei kuuluta, eikä suunnitella, että sitten KUN jotain tapahtuu, eroan. Vähän niin kuin kuntosalijäsenyys.

En allekirjoita kaikkia Suomen evankelisluterilaisen kirkon toimia, mutta suurimman osan. Niin kauan, kuin vaaka pysyy plussalla, olen mielelläni kirkon jäsen ja silloin myös tuen kirkkoa rahallisesti (veroina ja muutoin). Mutta, koska suuntaus minun ja kirkon ajattelutavan välillä näyttää olevan eroava, pelkään, että se päivä tulee, jolloin en enää koe kirkkoa omakseni ja silloin myös lakkaan sitä tukemasta. Mitä jännää tässä on? Eihan kirkkoon kuulumattomuus tarkoita sitä, että irtisanoutuisin uskostani.

kyse oli nyt suomalaisuudesta. Mä olen kyllä ihan suomalainen ihan ilman luterilaisuutta/uskontoa/kirkkoa. Menikö jakeluun vai väännetäänkö vielä rautalangasta? Mistä teitä sikiää...?

Siinäpä sulle pulma? Tuolta voit hiukan opiskella. Suomalainen ja suomalaisuus, kun eivät ole synonyymeja.

http://pakana.info/Suomalaisuus.html

jännä ajattelutapa. Yleensä kirkkoon joko kuulutaan tai ei kuuluta, eikä suunnitella, että sitten KUN jotain tapahtuu, eroan. Vähän niin kuin kuntosalijäsenyys.

En allekirjoita kaikkia Suomen evankelisluterilaisen kirkon toimia, mutta suurimman osan. Niin kauan, kuin vaaka pysyy plussalla, olen mielelläni kirkon jäsen ja silloin myös tuen kirkkoa rahallisesti (veroina ja muutoin). Mutta, koska suuntaus minun ja kirkon ajattelutavan välillä näyttää olevan eroava, pelkään, että se päivä tulee, jolloin en enää koe kirkkoa omakseni ja silloin myös lakkaan sitä tukemasta. Mitä jännää tässä on? Eihan kirkkoon kuulumattomuus tarkoita sitä, että irtisanoutuisin uskostani.

mutta tuo kuulosti vähän niinkuin odottaisit sitä päivää tai tietäisit sen päivän tulevan, jolloin eroat kirkosta. En siis tuota eroa sinänsä paheksu, mutta sait sen kuulostamaan sellaiselta tulevaisuudensuunnitelmalta. "Sitten kun saamme lapsia, muutamme isompaan asuntoon", "sitten kun valmistun, haen työpaikkaan X", "sitten kun ajatusmaailmat eivät enää kohtaa, eroan kirkosta".

sait sen kuulostamaan sellaiselta tulevaisuudensuunnitelmalta

Juuh, olisi pitänyt varmaan sanoa, että sitten, jos en koe. Ehkä käytin tuota sanamuotoa juuri sen vuoksi, että olen alkanut ajatella, että se päivä tulee koittamaan, että joudun tuonkin ratkaisun tekemään.

kansalaisuutta opiskellaan jostain nettisivuilta? Hei, ihan totta , mistä teitä oikein tulee?

Suomen kansalaisuus ja suomalaisuus eivät myöskään ole synonyymejä. Turha sulle on näköjään mitään vääntää, kun et kuitenkaan ymmärrä!

kirkon arvoille ja kirkon opeille! Rahat voi käyttää paremminkin.

esimerkiksi kirkon kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpitoa. Yhteisövero peritään myös niiltä, jotka eivät kuulu kirkkoon.

"Yhteisövero

Yritykset ja yhteisöt maksavat valtiolle tilivuoden voitostaan yhteisöveroa. Osa siitä tilitetään kirkolle. Vuonna 2008 valtio jakoi luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle yhteisöverosta yhteensä 1,75 prosenttia. Vuosiksi 2009–2011 kirkolle tulevan yhteisöveron tuoton suuruudeksi on vahvistettu 2,55 prosenttia.

Kirkon yhteisöverosta saama osuus on tukea yhteiskunnallisesti tärkeiden tehtävien hoitamisesta. Niihin lasketaan hautaustoimi, kirkonkirjojen pito ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpito. Esimerkiksi hautaustoimen, väestökirjanpitoon ja kansallisen kulttuuriperinnön ylläpitoon liittyvien tehtävien kulut olivat 141 miljoonaa euroa vuonna 2008.

Verotulojen kehitys 2003–2008 miljoonina euroina

2003 2004 2005 2006 2007 2008

Kirkollisverot 714 717 729 763 805 852

Yhteisövero-osuus 86 96 102 109 118 122

Yhteensä 800 813 831 872 923 974"

http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/F4798384ACD179A1C22572E5003ACBF9?Open…

Iso osa suomalaisen kulttuurin aineellisesta perinnöstä on kirkon hallussa. Tuen siis Suomen taidehistoriaa ja kulttuuria kulttuuriperinnön lisäksi veroillani.

Suomen kansalaisuus ja suomalaisuus eivät myöskään ole synonyymejä. Turha sulle on näköjään mitään vääntää, kun et kuitenkaan ymmärrä!

vaikka miten vääntää...Kiitos kuitenkin illan (yön) piristyksestä, et arvaa kuinka monta ihmistä täällä nauraa sulle...

Niin monta elämystä kirkko on minulle elämäni varrella ilman lisämaksua tarjonnut. Vaikka en mitään muuta olekaan kuin "tapauskovainen". Pyhäkouluun ja seurakunnan kerhoon aion lapseni myös laittaa, kunhan vähän kasvavat. Itse nautin niistä paljon lapsena.

Voisinhan ajatella, että käytän ne vain itseeni. Mutta niistäkin veroista, kuten muista maksamistani veroista, menee paljon hyvään, myös itselleni.

Ajattelen niin, että valitsen itse sellaiset hyväntekeväisyyskohteet, joiden arvomaailma vastaa omaani ja toiminta tuntuu järkevältä, ja laitan osan "kirkollisverorahoistani" niihin. Osan rahoista laitan sellaisille yhdistyksille, jotka ajavat minulle tärkeitä asioita.

Toiset taas arvostavat kirkon arvomaailmaa ja oppeja sekä pitävät kirkon tapaa käyttää rahoja hyvänä.

"Menot



Seurakuntien toimintakulut olivat noin 961 miljoonaa euroa vuonna 2008. Muita kuluja olivat investointimenot, keskusrahastomaksut, verotus- ja rahoituskulut.



Henkilöstökuluihin meni lähes kaksi kolmannesta eli 594 miljoonaa



Investointeihin seurakunnat käyttivät 165 miljoonaa euroa.



Seurakunnat maksoivat 18 miljoonaa euroa verohallinnolle kirkollisverotulojen kannosta.



Seurakunnat maksoivat kiinteistöveroa yhteensä 8 miljoonaa euroa.



Seurakunnat jakavat monenlaisia avustuksia sekä kotimaahan että ulkomaille: Diakonia-avustuksia annettiin noin 7 miljoonaa euroa, lähetystyön osuus oli 18 miljoonaa euroa ja Kirkon Ulkomaanapua ja Merimieskirkkoa seurakunnat tukivat yhteensä 5 miljoonalla eurolla. Muita avustuksia seurakunnat antoivat esimerkiksi seurakunnan toiminnassa mukana oleville yhdistyksille ja järjestöille."



http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/1822CDF7E88AECE2C22572E5003AFD03?Open…

kirkko tekee paljon hyväntekeväisyyttä ja teen sitä itsekin mielelläni, kirkkoa tukien sekä muiden organisaatioiden kautta.

Silti tiedän, että kirkko on epätäydellinen. Ei kaikkea rahaa käytetä hyvin (liekö niin hyväntekeväisyysjärjestöissäkään). Kuitenkin haluan kuulua kirkkoon.

Toiset taas arvostavat kirkon arvomaailmaa ja oppeja sekä pitävät kirkon tapaa käyttää rahoja hyvänä.

Missä kunnassa on korkein veroprosentti? Helsingissähän on melkein halpaa kuulua kirkkoon, kun taas pienemmillä paikkakunnilla pitää maksaa paljon enemmän!

Korkeinta kirkollisveroprosenttia (2 %) maksetaan ensi vuonna 10 seurakuntataloudessa: Ahvenanmaan eteläisessä ja Ahvenanmaan pohjoisessa saaristoseurakunnassa, Eckerön, Karijoen, Konneveden, Oravaisten, Ristijärven ja Sund-Vårdön seurakunnissa sekä Kristiinankaupungin ja Kruunupyyn seurakuntayhtymissä.

Matalinta kirkollisveroa (1 %) maksetaan edelleen Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten seurakuntayhtymissä, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä sekä Porvoon hiippakuntaan kuuluvissa Olaus Petrin ja Saksalaisessa seurakunnissa.