Polttaako enää kukaan raskausaikana?

lapsi nyt 10kk ja edelleen poltan. ei riittäny tahdonvoima päästä siitä eroon. mutta vähensin raskuasaikana reilusti. lapsella ei ollut vieroitusoireita, rauhallinen lapsi alusta asti.

Koska:

A) en halua että lapseen menee raskasmetallit

B) lapselle tulee tapakasta happivajaus

c) en halua että aiheutan lapselle hedelmällisyysongelmia

että kukaan ei enää nykypäivänä olisi niin typerä että polttaisi tupakkaa,varsinkaan raskausaikana. Vaarat ja haitat tiedetään kuitenkin niin hyvin.

Vaarat ja haitat tiedetään kuitenkin niin hyvin.

pitävät todisteet haitoista on tutkittu jo 1960-luvulla.

miten kukaan nykyaikana voi ylipäätään polttaa, kun kaikki vaarat itselle ja läheisille on tiedossa.



Mutta niin vain moni polttaa. Kaverini jopa raskausaikanaan. Sai pienen mutta toistaiseksi terveen pojan joka tapauksessa onneksi.

sieltä löydät leikkipuiston täynnä sekä raskaana olevia tupakoivia että vasta synnyttäneitä tupakoivia.

pitävät todisteet haitoista on tutkittu jo 1960-luvulla.

Ensimmäistäkään ei ole vastaan kävellyt.

Noin 20 prosenttia suomalaisista sikiöistä altistuu raskausaikana tupakansavulle. Sen sisältämät kemialliset yhdisteet kulkeutuvat sikiöön napanuoran ja istukan kautta. Sikiö saattaa altistua suuremmalle nikotiinipitoisuudelle kuin tupakoiva äiti.



Noin 20 prosenttia suomalaisista sikiöistä altistuu raskausaikana tupakansavulle. Nuoret ja vähän koulutusta saaneet äidit tupakoivat kolme kertaa niin paljon kuin korkeasti koulutetut.



Tupakoinnin vaikutusta raskauteen on tutkittu vuosia ja tulokset osoittavat kiistatta tupakansavun kemiallisten yhdisteiden terveyshaitat sikiölle. Tupakansavun sisältämät kemialliset yhdisteet kulkeutuvat sikiöön napanuoran ja istukan kautta. Nikotiini, häkä ja muut myrkyt kulkeutuvat sikiöön.



Istukan kautta sikiön verenkiertoon imeytyvä nikotiini saa aikaan kohdun, istukan ja napaverisuonten supistumisen ja aiheuttaa akuutin hapenpuutteen (hypoksia). Synnytyksessä otetuissa napaverinäytteissä on todettu lapsen veren nikotiinipitoisuuden olevan yhtä suuri tai suurempi kuin äidin veren nikotiinipitoisuuden.



Nikotiini on vaarallista myös lapsen hermostolle ja hidastaa hermo- ja aivosolujen jakautumista. Häkä, syanidi ja tupakalle altistuvan sikiön hapenpuute lisäävät nikotiinin aiheuttamien hermostovaurioiden riskiä. Nikotiinin vaikutuksesta sikiön sydämen lyönti kiihtyy ja hengitysliikkeet vähenevät. Lapsella saattaa olla synnytyksen jälkeen nikotiinin vierotusoireita, jotka näkyvät ärtyneisyytenä ja itkuisuutena.



Häkäkaasun ja nikotiinin ohella tupakansavun syanidi, kadmium ja lyijy ovat suurimmat sikiön kasvuhäiriön aiheuttajat. Syanidi on solumyrkky ja häiritsee solun elintoimintoja.



Kohdun ulkoinen raskaus ja keskenmeno



Tupakointi lisää kohdun ulkoisen raskauden riskiä 2,5-kertaiseksi. Tämän riskin vähentämiseksi tupakointi olisi syytä lopettaa 2–3 kuukautta ennen raskautta.



Tupakointi kaksinkertaistaa alkuraskauden keskenmenoriskin. Mitä enemmän polttaa, sitä suurempi keskenmenoriski on. Tupakointi aiheuttaa myös miniabortteja, jolloin raskaus keskeytyy jo ennen kuukautisten poisjääntiä.



Sikiön kasvu ja syntymäpaino



Jos äiti tupakoi raskauden aikana, sikiön kasvu äidin kohdussa hidastuu ja vastasyntynyt painaa syntyessään noin 150–400 grammaa tavanomaista vähemmän, äidin polttamien savukkeiden määrästä riippuen.



Tupakointi haittaa veren virtausta istukassa ja rajoittaa sikiön ravinnonsaantia. Tupakointi lisää keskosuutta, ja vaikeasti alipainoisista vauvoista 80 prosenttia on tupakoivien äitien lapsia. Alhainen syntymäpaino lisää vastasyntyneen kuolemanriskiä ja kätkytkuolemanvaaraa.



Pakkotupakointi ja raskaus



Myös pakkotupakoinnin on todettu haittaavan sikiön kehitystä ja lisäävän kohdunulkoisen raskauden ja keskenmenon vaaraa.



Rintaruokinta



Tutkimusten mukaan tupakointi saattaa vähentää äidin rintamaidon määrää ja alentaa maidon rasva- ja ravintopitoisuutta.



Vauvan terveys ja pitkäaikaisvaikutukset



Tupakoivien vanhempien vauvoilla on kaksi kertaa enemmän hengitystieinfektioita kuin tupakoimattomien vauvoilla. Äidin raskausaikainen tupakointi kaksinkertaistaa vauvan riskin sairastua astmaan, samoin vauvan vatsakoliikkien ja huulihalkion riski kasvaa.



Raskausaikaisella tupakoinnilla saattaa olla myös pidempiaikaisia vaikutuksia vauvan terveyteen. Se saattaa rajoittaa painonnousua, pituuskasvua sekä hidastaa lukemisen ja matemaattisten taitojen kehittymistä. Myös yliaktiivisuus ja keskittymishäiriöt ovat yleisempiä tupakoivien äitien lapsilla. Tupakointi häiritsee naisen raskausaikaista hormonitasapainoa, millä saattaa olla pidempiaikaisia vaikutuksia naisen lisääntymisterveyteen.



Raskaudenaikaisen tupakoinnin vaikutukset eivät aina näy ultraäänitutkimuksessa, paitsi jos vauvan kasvu on hidastunut. Tupakointi on voinut aiheuttaa pysyviä vaurioita sikiön keskushermostoon, vaikka lapsen syntymäpaino olisi yli kolme kiloa.



Tupakoinnin lopettaminen



Tupakointi kannattaa lopettaa ennen raskautta. Nikotiinikorvaushoitoa voi käyttää myös raskauden aikana. Silloin lapsi ei saa nikotiinin lisäksi häkäkaasua tai muita tupakansavun myrkkyjä. Nikotiiniakin sikiöön siirtyy vain kolmannes siitä määrästä, jonka tupakoiva äiti ja sikiö saavat yhdestä savukkeesta.



Lopettaminen nikotiinikorvaushoidon avulla on viisainta tehdä 1–3 kuukautta ennen raskauden alkua ja hedelmöitystä.





Lisätietoja:



Duodecimin Käypä hoito -suositus: Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot: http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=khp00042



Vierola, H. Tupakka ja naisen terveys. Helsinki 1994.

aiheuttaa tyttölapselleen lapsettomuutta. Munasolut kehittyvät jo varhaisessa sikiövaiheessa tyttösikiön munasarjoihin, ja tupakoinnilla odottava äiti tuhoaa niitä, ja heikentää jäljelle jäävien laatua.

*Kiittelee omaa äitiään...*

http://www.tupakkaverkko.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=3…



Valkoinen roskaväki vaan on niin vähä-älyistä, ettei osaa "nähdä" haittoja. Muut kyllä näkevät usko pois.



Ja vaikka selviä haittoja ei onnekkaasti tulisikaan, kuka ottaa tietoisen riskin lapsensa kustannuksella? Vain totaalisen itsekäs älykääpiö juntti.

Tupakointi ja lapset Tulosta Sähköposti



Lapset, jotka altistuvat tupakansavulle kotiympäristössä, sairastavat savulle altistumattomia useammin kroonisia hengitystiesairauksia, kuten keuhkoputkentulehduksia, keuhkokuumetta ja korvantulehduksia.



Vanhempien tupakointi



Lapset saattavat olla aikuisia herkempiä tupakansavun haittavaikutuksille, koska heidän keuhkonsa ovat vasta kehittymässä. Jo raskauden aikana tapahtuneella altistumisella saattaa olla merkitystä keuhkojen myöhemmälle kehitykselle.



Ympäristön tupakansavu lisää lasten alttiutta sairastua hengitystieinfektioihin, kuten keuhkoputkentulehdukseen ja keuhkokuumeeseen. Vanhempien tupakoinnin ja infektioriskin välillä on todettu selvä annos-vaste-riippuvuussuhde. Oireina ovat yskä, limannousu ja hengityksen vinkuminen.



Vanhempien tupakointi lisää sekä lapsen riskiä sairastua astmaan että astmaa sairastavan lapsen taudin vaikeusastetta. Astmaa jo sairastavilla lapsilla ympäristön tupakansavu lisää astmakohtausten ja päivystyksessä käyntien määrää, astmalääkkeiden suurempaa kulutusta, vaikeusasteeltaan vakavampia astmakohtauksia ja heikentää keuhkofunktiotasoa. Ympäristön tupakansavu lisää myös astmaatikkojen hengitysteiden reaktiivisuutta mitattuna histamiinialtistuksessa, kylmäaltistuksessa tai PEF-vuorokausiseurannassa.



Myös terveillä lapsilla on todettu merkitsevästi lisääntynyt hengitysteiden hyperreaktiivisuus, vaikka näillä lapsilla ei ole ollut vielä diagnosoitua astmaa.



Vanhempien tupakoinnilla ja äidin tupakansavulle altistumisella on todettu olevan yhteys myös kätkytkuolemiin.



Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan 5 –14 prosenttia tupakoimattomien keuhkosyövistä voitaisiin ehkäistä huolehtimalla siitä, etteivät he altistu ympäristön tupakansavulle.



Lapsen ja nuoren tupakointi



Kasvuiässä aloitettu tupakointi haittaa luuston kehittymistä. Tupakoivilla lapsilla ja nuorilla on muita ikäisiään enemmän keuhko- ja hengitystieinfektioita ja yskää. Heidän keuhkojensa toiminta on rajallisempaa ja keuhkojen koko pienempi kuin tupakoimattomilla. He hengästyvät tupakoimattomia nuoria nopeammin eikä heidän kestävyytensä ole yhtä hyvä.



Mitä nuorempana tupakoinnin aloittaa, sitä herkemmin syntyy nikotiiniriippuvuus ja sitä suurempi riski on sairastua tupakoinnin seurauksena. Savukkeiden myynti on Suomessa kielletty alle 18-vuotiaille.





Lisätietoja:



Duodecimin Käypä hoito -suositus: Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot: http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=khp00042



Kemiallisten aineiden terveysvaaran arviointineuvoston tieteellinen peruskatsaus ympäristön tupakansavun terveyshaitoista. STM Selvityksiä 2000:12

toivottavasti ei kukaan nykyaikana polta...valitettavasti viikko sitten totesin sen vääräksi kun n.17-22-vuotias nainen tuli kadulla vastaan joka oli viimeisillään raskaana,napapaita päällä ja takki päällä ja tupakka huulessa...muutenkin nainen näyttii todella epämääräiseltä huojuessaan siinä kadulla (tiedä sitten oliko aineissa vai miksi huojui)

näiden kokonaisuudessaan lainaamieni tekstien lukemiseen ja ehkä jopa ymmärtämiseen...



Siittiöt suojeluun! 09.12.2005



Teksti: Jukka Ruukki



Suomalaismiesten sperma sen kuin heikkenee, mutta syyllinen

on yhä kateissa. Nyt epäillään vanhaa vihollista: tupakkaa.



Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2005



Suomalaisten miesten siittiöt tarvitsevat valtiovallan erityissuojelua – nyt heti, eikä vasta viidestoista päivä!

Asiaan tarttui Turun yliopiston fysiologian professori Jorma Toppari astuessaan virkaansa tänä syksynä.

Professorin huoli on aiheellinen. Monien suomalaisnuorukaisten siittiömäärät ovat hälyttävän pienet.



Kolmanneksella varusmiesikäistä siittiörivistö on harventunut jo niin paljon, että kato nakertaa hedelmällisyyttä.



– Olisi korkea aika ryhtyä seuraamaan sperman laatua valtion varoin ennen kuin on liian myöhäistä, Toppari sanoo. Jos alamäki jatkuu, kriittinen piste tulee vastaan 30 vuoden päästä. Silloin keskivertouroon siittiöstö on pudonnut 20 miljoonaan millilitrassa. Se voi kuulostaa paljolta, mutta se alkaa olla olla hedelmättömyyden rajoilla. Matkasta emättimestä munasolun luo selviytyy nimittäin vain joitakin kymmeniä tai satoja siittiöitä sadoista miljoonista.



Romahdus on tapahtunut lyhyessä ajassa. Vielä parikymmentä vuotta sitten asiat olivat reilassa. 1960- ja 1970-luvun vaihteessa syntyneiden isien puntissa vipeltää noin sata miljoonaa siittiötä millilitraa kohti mutta parikymppisillä miehillä enää keskimäärin 55 miljoonaa. Liikkuvien ja rakenteeltaan normaalien siittiöiden osuus jää usein alle yhdeksän prosentin.



– Pojat eivät ole hedelmättömiä, mutta sperman laadussa ei ole enää kehumista, Toppari sanoo.



Sperman laatu ratkeaa kohdussa



Huolestuttavinta on, ettei siittiökatoon ole kunnon selitystä. – Töitä on tehty jo kauan, mutta kovin paljon emme ole päässeet eteenpäin, Jorma Toppari tunnustaa.



Syylliseksi on jo pitkään arveltu ympäristökemikaaleja. Nykyeurooppalaisen veressä virtaa Maailman Luonnon Säätiön testauksen mukaan jopa 70:tä eri ainetta, joita ei esiinny ympäristössä luonnostaan. Osa niistä aiheuttaa koe-eläimille lisääntymishäiriöitä. Oletus on, että kemikaalit horjuttavat miesten hormonitasapainoa ja lisäävät heillä naishormoni estrogeenin määrää.

Hedelmällisyys hupenee

– Miesten siittiömäärä on pudonnut 50 vuodessa puoleen entisestä, ja alamäki jatkuu.

– Kivessyövän ilmaantuvuus on lisääntynyt rajusti, ja sairastuneet ovat yhä nuorempia.

– Laskeutumattomia kiveksiä ja virtsaputken kehityshäiriöitä löytyy entistä useammin.





– Toistaiseksi meillä ei ole kuitenkaan mitään näyttöä ympäristökemikaalien haitoista miesten siit-tiötuotannolle, Toppari tiivistää.



Yhdestä asiasta vallitsee kuitenkin vankka yksimielisyys. Jos jotain menee pieleen, sen täytyy tapahtua jo sikiökaudella, jolloin miehen siittiötuotantokyky luodaan.



Raskauden aikana poikasikiön siementiehyiden tukisolut eli Sertolin solut lisääntyvät vilkkaasti ja niiden lopullinen luku määräytyy. Sertolin solut ovat siittiöiden ”hoitotätejä”, jotka paapovat hoidokkejaan aihiosta aikuisuuteen asti. Yksi Sertolin solu pystyy kuitenkin kaitsemaan vain muutamaa siittiötä kerrallaan. Jos tukisoluja syntyy niukasti, miehen kivekset jäävät pieniksi ja ne tuottavat vain vähän siittiöitä.



Topparin ryhmä on vertaillut vastasyntyneiden poikien kiveksiä Suomessa ja Tanskassa. Ero on järisyttävä. – Suomalaisten kivekset ovat selvästi suuremmat, hän kertoo.



Havainto istuu hyvin yhteen spermanäytteiden kanssa. Tanskalaismiehillä on tunnetusti Euroopan kehnoin sperma. Jo liki puolet nuorista juuteista kärsii heikentyneestä hedelmällisyydestä.



Tanskassa myös sairastetaan kivessyöpää enemmän kuin muualla. Esiintyvyys on siellä nelinkertainen meikäläisiin lukuihin verrattuna. Sekä kivessyövän että siittiökadon juuret juontavat sikiökaudelle.



Suomi seuraa nyt Tanskan tietä



Tanska ja Suomi ovat kivesmyrkkyjä metsästävän kannalta kiinnostava vertailupari. Tanskalaisten siittiömäärät olivat laskussa jo silloin, kun suomalaista spermaa vielä pidettiin laatutavarana. Ero on kovaa vauhtia kutistumassa.



– Samat tekijät, jotka heikentävät tanskalaisten lisääntymister-veyttä, vaikuttavat meillä pienellä viipeellä, Jorma Toppari pohtii. – Me tulemme jälkijunassa.

Näitä epäillään

– Ympäristökemikaalit. Aineet saattavat sotkea poikasikiön hormonitoimintaa ja siittiötuotantoa jo kohdussa.

– Ylipaino ja omat hormonit. Liikalihavuus ja insuliinin heikentynyt vaikutus elimistössä heikentävät spermaa.

– Elämäntapa. Miehet ovat siirtyneet 50 vuoden kuluessa istuma-asennossa tehtäviin sisähommiin, mikä nostaa kivesten lämpötilaa ja vaikuttaa siemennesteen laatuun. Myös tiukat housut ja sylimikro hautovat sukukalleuksia.

– Ravintotottumukset. Lisääntynyt rasvan käyttö ja ruoan kuitujen vähäisyys kiihdyttävät estrogeenin kaltaisten aineiden synteesiä elimistössä, mikä saattaa aiheuttaa miehille lisääntymishäiriöitä.

– Tupakka. Raskaustupakointi voi heikentää poikalapsen hedelmällisyyttä.



Aiheesta lisää:

Onko pojista isiksi? Valehormonien syyllisyydestä kiistellään, Tiede 2000 6/98, s. 4–9.

Siittiökato. Syynä myös omat hormonit? Tiede 1/04, s. 42–43.





Mitä sitten ovat ne kiveksille tuhoisat ympäristön tai elintapojen muutokset, joihin tanskalaiset törmäsivät pari vuosikymmentä ennen meitä?



– Minun hypoteesini on, että miesten lisääntymishäiriöiden taustalla on naisten raskaudenaikainen tupakointi, täräyttää ympäristöterveyden emeritusprofessori Jouko Tuomisto. – Korostan, että se on kuitenkin vasta oletus, joka pitää tutkia kunnolla.



Kansanterveyslaitoksen osastonjohtajana pitkään työskennelleen Tuomiston mukaan meillä on vankat syyt epäillä tupakkaa.



Tanskalaiset ovat hollantilaisten ja saksalaisten ohella Keski- ja Pohjois-Euroopan kovimpia sauhuttelijoita. Kaikissa kolmessa maassa naisten tupakointi on yleistä ja nuorten miesten siittiötuotanto alamaissa.



– Tanskalaisnaisista jopa 40 prosenttia tupakoi, kertoo asiantuntijalääkäri Kristiina Patja Kansanter-veyslaitoksesta.



Suomen ja Tanskan tupakointi-trendit istuvat ajallisesti hyvin yhteen. Naisten tupakointi yleistyi Tanskassa toisen maailmansodan jälkeen. – Suomessa vasta suurten ikäluokkien nuoret naiset alkoivat joukolla polttaa, Patja muistuttaa. – Se näkyy tilastopiikkinä 1960- ja 1970-luvun taitteessa.



Tupakansavu kenties kivesmyrkky



Tähän mennessä paras näyttö raskaustupakoinnin haitoista saatiin viime vuonna, kun ruotsalaisen Andreas Petterssonin johtama tutkijaryhmä osoitti, että äidin sauhuttelu ja kivessyöpä kytkeytyvät tiukasti yhteen. Pojan sairastuminen on todennäköisempää, jos äiti polttaa odotusaikana.



Yhteys havaittiin neljässä pohjoismaassa, Suomessa kuitenkin hieman heikompana kuin muissa. – Tämä saattaa johtua siitä, että meillä naiset ovat tupakoineet vähemmän aikaa kuin muualla, Jouko Tuomisto arvioi.

Mikä tekee tupakasta niin haitallisen kehittyvälle poikasikiölle? Kukaan ei tiedä vielä tarkasti. Vaikutusmekanismit tunnetaan huonosti, ja mahdollisuuksia on monia.



– Tupakassa on paljon kemikaaleja, kuten dioksiinin kaltaisia aineita, Jouko Tuomisto sanoo. Ne vaikuttavat moniin entsyymeihin, jotka valmistavat ja pilkkovat sukuhormoneita ja kilpirauhashormonia eli tyroksiinia. Viimeksi mainittu kypsyttää keskushermoston, joka puolestaan vaikuttaa muuhun hormonituotantoon ja sukupuoliominaisuuksiin.



Tuomiston mukaan tupakointi hakkaa mennen tullen ruoasta kertyvän vähäisen dioksiinin vaikutukset.



– Jos etsitään sikiölle kohtalokkaita kivesmyrkkyjä, tupakka on varteenotettavampi vaihtoehto, koska nuorten naisten dioksiinipitoisuudet ovat aika pienet.



Väitettä tukee se, että tupakka sotkee aikuisten hedelmällisyyttä. Naisilla se häiritsee kuukautiskiertoa ja ovulaatiota ja varhentaa menopaussia. – Arvioidaan, että kymmenen prosenttia naisten ja miesten hedelmättömyydestä olisi seurausta tupakoinnista, kertoo asiantuntijalääkäri Kristiina Patja. – Sen takia myös moni lapsettomuushoito epäonnistuu.

Ei välttämättä hormonihäiriö

Kun kohu siittiökadosta nousi ensi kerran otsikoihin runsaat kymmenen vuotta sitten, todennäköisenä syyllisenä alettiin pitää ympäristöestrogeeneja (environmental oestrogens). Monet teollisuuskemikaalit, kuten muovin pehmentimenä käytetyt ftalaatit, matkivat estrogeenia ja voivat aiheuttaa eläimillä koiraiden sukupuolielinten naisistumista. Sittemmin otettiin käyttöön termi hormonihäiriköt (hormone disrupters), koska kemikaalit saattavat sotkea sukupuolihormonien toimintaa monella eri lailla.

Hormonihäiriköiden yhteys ihmisen lisääntymishäiriöihin on vain tieteellinen hypoteesi, yksi oletus muiden joukossa. On mahdollista, että olemme koko ajan veikanneet väärää hevosta. Sukupuolihormonien epätasapainon sijasta kyseessä voi olla jokin muu varhaisen kehityksen harha-askel, joka rappeuttaa kivesten siittiötuotannon. Elimistössä on sukupuolihormonien lisäksi monta muutakin hormonia, jotka vaikuttavat lisääntymiskoneistoon.

Herkin ulkoisten kemikaalien vaikutuksille on kilpirauhashormoni, tyroksiini. Eläimillä kilpirauhashormonin määrän heilahtelu aiheuttaa vakavia kehityshäiriöitä. Tämän hormonin puute vaikuttaa myös ihmisalkion kypsyvään aivolisäkkeeseen, joka puolestaan ohjaa sukupuolihormonien tuotantoa kiveksissä ja munasarjoissa.

Toinen vaihtoehto on, etteivät ongelmat liity lainkaan hormonien epätasapainoon. Monet aineet vaikuttavat suoraan elinten kehitykseen kasvutekijöiden välityksellä. Esimerkiksi dioksiini voi estää solujen kasvun ja erilaistumisen. Parhaiten tunnetaan vaikutukset hampaisiin. Esimerkiksi kohdussa dioksiinikylpyyn joutuneen rotanpoikasen kolmas poskihammas puuttuu kokonaan.





Sauhuttelu moninkertaistaa myös keskenmenojen ja kromosomipoikkeavuuksien riskin ja hidastaa sikiön kasvua.



Raskaustupakoinnista häiriöitä



Vaikka vaaroista on valistettu maailman sivu, raskaustupakointi on yhä melko yleistä. – Noin 15 prosenttia suomalaisnaisista kertoo tupakoivansa odotusaikana, Kristiina Patja kertoo. – Se tarkoittaa, että joka vuosi 9 000 sikiötä altistuu äitinsä sauhuttelulle.



Ei tiedetä, miten moni odottava äiti tupakoi passiivisesti, mutta myös tupakan sivusavun tiedetään vaikuttavan kehittyvään ihmisen alkuun. Savulle passiivisesti altistuneiden sikiöistä löydetään nikotiinin pääaineenvaihduntatuotetta kotiniinia. Pitoisuudet ovat noin 40 prosenttia aktiivitupakoitsijoiden määristä.

Tilastot paljastavat, että ikä ja koulutustausta vaikuttavat raskaustupakointiin. – Ongelma keskittyy nuoriin ja vähäisen koulutuksen saaneisiin odottajiin, Kristiina Patja listaa. – Alle 19-vuo-tiaista raskaana olevista lähes 40 prosenttia tupakoi.



– Meillä on alustavaa näyttöä, että niillä miehillä, joiden äidit ovat tupakoineet odottaessaan, on noin kolmannes vähemmän siittiöi-tä kuin tupakoimattomien äitien pojilla, toteaa fysiologian professori Jorma Toppari. – Sauhuttelulle altistuneiden poikien kiveksetkin jäävät pienemmiksi kuin muiden.



American Journal of Epidemiology -lehden julkaisema havainto tehtiin viidessä Euroopan maassa. Tiedot raskaudenaikaisesta tupakoinnista perustuivat äitien omaan ilmoitukseen.



– Tupakansavu on melkoisen varmasti yksi miesten lisääntymishäiriöiden taustalla olevista tekijöistä, Toppari sanoo. – Nyt pitää selvittää, mitkä muut ympäristömyrkyt rassaavat siittiötuotantoa.



Siittiökatoon on monta syyllistä



Jouko Tuomisto aikoo puolestaan jatkaa siitä, mihin ruotsalainen Andreas Pettersson työryhmineen pääsi. – Poimimme rekistereistä kivessyöpään sairastuneita parikymppisiä miehiä ja terveitä verrokkeja ja jäljitämme heidän äitiensä verinäytteistä, ovatko he altistuneet sikiöaikana tupakansavulle.



Kyse on suomalaisnaisten neuvolassa antamista näytteistä, joita on kerätty Kansanterveyslaitokseen 1980-luvun alusta lähtien.



– Seerumin kotiniini on kyselyä varmempi todiste siitä, onko äiti tupakoinut vai ei, Tuomisto sanoo.



– Mikäli tutkimuksemme varmistaa raskaustupakoinnin ja kivessyövän yhteyden, meillä on vahva ehdokas syylliseksi miesten lisääntymishäiriöihin. Sen jälkeen alkaa tarkan mekanismin metsästys.



Edessä on kuitenkin vielä paljon tekemätöntä työtä. Yhtä syyllistä nykymiesten ongelmavyyhteen tuskin löydetään.



Jouko Tuomisto vertaa tilannetta sepelvaltimotautiin. – Sekin on seurausta monen eri riskin kasautumisesta.

Turhaa äitiäsi syyllistät.



Äitini oli polttanut koko raskausajan, pillereistä huolimatta tulin raskaaksi. Nyt jo 3 lasta ja ei tarvinnut yrittää.



Niin ja olen ollut koko ikäni todella terve, hyvällä tuurilla kerran vuodessa flunssa.



Itse en kyllä ole yhdessäkään raskaudessa polttanut

Tämä tutkimus referoitiin uusimmassa Duodecim-lehdessä.

Noin 20 prosenttia suomalaisista sikiöistä altistuu raskausaikana tupakansavulle. Sen sisältämät kemialliset yhdisteet kulkeutuvat sikiöön napanuoran ja istukan kautta. Sikiö saattaa altistua suuremmalle nikotiinipitoisuudelle kuin tupakoiva äiti.

Noin 20 prosenttia suomalaisista sikiöistä altistuu raskausaikana tupakansavulle. Nuoret ja vähän koulutusta saaneet äidit tupakoivat kolme kertaa niin paljon kuin korkeasti koulutetut.

Tupakoinnin vaikutusta raskauteen on tutkittu vuosia ja tulokset osoittavat kiistatta tupakansavun kemiallisten yhdisteiden terveyshaitat sikiölle. Tupakansavun sisältämät kemialliset yhdisteet kulkeutuvat sikiöön napanuoran ja istukan kautta. Nikotiini, häkä ja muut myrkyt kulkeutuvat sikiöön.

Istukan kautta sikiön verenkiertoon imeytyvä nikotiini saa aikaan kohdun, istukan ja napaverisuonten supistumisen ja aiheuttaa akuutin hapenpuutteen (hypoksia). Synnytyksessä otetuissa napaverinäytteissä on todettu lapsen veren nikotiinipitoisuuden olevan yhtä suuri tai suurempi kuin äidin veren nikotiinipitoisuuden.

Nikotiini on vaarallista myös lapsen hermostolle ja hidastaa hermo- ja aivosolujen jakautumista. Häkä, syanidi ja tupakalle altistuvan sikiön hapenpuute lisäävät nikotiinin aiheuttamien hermostovaurioiden riskiä. Nikotiinin vaikutuksesta sikiön sydämen lyönti kiihtyy ja hengitysliikkeet vähenevät. Lapsella saattaa olla synnytyksen jälkeen nikotiinin vierotusoireita, jotka näkyvät ärtyneisyytenä ja itkuisuutena.

Häkäkaasun ja nikotiinin ohella tupakansavun syanidi, kadmium ja lyijy ovat suurimmat sikiön kasvuhäiriön aiheuttajat. Syanidi on solumyrkky ja häiritsee solun elintoimintoja.

Kohdun ulkoinen raskaus ja keskenmeno

Tupakointi lisää kohdun ulkoisen raskauden riskiä 2,5-kertaiseksi. Tämän riskin vähentämiseksi tupakointi olisi syytä lopettaa 2–3 kuukautta ennen raskautta.

Tupakointi kaksinkertaistaa alkuraskauden keskenmenoriskin. Mitä enemmän polttaa, sitä suurempi keskenmenoriski on. Tupakointi aiheuttaa myös miniabortteja, jolloin raskaus keskeytyy jo ennen kuukautisten poisjääntiä.

Sikiön kasvu ja syntymäpaino

Jos äiti tupakoi raskauden aikana, sikiön kasvu äidin kohdussa hidastuu ja vastasyntynyt painaa syntyessään noin 150–400 grammaa tavanomaista vähemmän, äidin polttamien savukkeiden määrästä riippuen.

Tupakointi haittaa veren virtausta istukassa ja rajoittaa sikiön ravinnonsaantia. Tupakointi lisää keskosuutta, ja vaikeasti alipainoisista vauvoista 80 prosenttia on tupakoivien äitien lapsia. Alhainen syntymäpaino lisää vastasyntyneen kuolemanriskiä ja kätkytkuolemanvaaraa.

Pakkotupakointi ja raskaus

Myös pakkotupakoinnin on todettu haittaavan sikiön kehitystä ja lisäävän kohdunulkoisen raskauden ja keskenmenon vaaraa.

Rintaruokinta

Tutkimusten mukaan tupakointi saattaa vähentää äidin rintamaidon määrää ja alentaa maidon rasva- ja ravintopitoisuutta.

Vauvan terveys ja pitkäaikaisvaikutukset

Tupakoivien vanhempien vauvoilla on kaksi kertaa enemmän hengitystieinfektioita kuin tupakoimattomien vauvoilla. Äidin raskausaikainen tupakointi kaksinkertaistaa vauvan riskin sairastua astmaan, samoin vauvan vatsakoliikkien ja huulihalkion riski kasvaa.

Raskausaikaisella tupakoinnilla saattaa olla myös pidempiaikaisia vaikutuksia vauvan terveyteen. Se saattaa rajoittaa painonnousua, pituuskasvua sekä hidastaa lukemisen ja matemaattisten taitojen kehittymistä. Myös yliaktiivisuus ja keskittymishäiriöt ovat yleisempiä tupakoivien äitien lapsilla. Tupakointi häiritsee naisen raskausaikaista hormonitasapainoa, millä saattaa olla pidempiaikaisia vaikutuksia naisen lisääntymisterveyteen.

Raskaudenaikaisen tupakoinnin vaikutukset eivät aina näy ultraäänitutkimuksessa, paitsi jos vauvan kasvu on hidastunut. Tupakointi on voinut aiheuttaa pysyviä vaurioita sikiön keskushermostoon, vaikka lapsen syntymäpaino olisi yli kolme kiloa.

Tupakoinnin lopettaminen

Tupakointi kannattaa lopettaa ennen raskautta. Nikotiinikorvaushoitoa voi käyttää myös raskauden aikana. Silloin lapsi ei saa nikotiinin lisäksi häkäkaasua tai muita tupakansavun myrkkyjä. Nikotiiniakin sikiöön siirtyy vain kolmannes siitä määrästä, jonka tupakoiva äiti ja sikiö saavat yhdestä savukkeesta.

Lopettaminen nikotiinikorvaushoidon avulla on viisainta tehdä 1–3 kuukautta ennen raskauden alkua ja hedelmöitystä.

Lisätietoja:

Duodecimin Käypä hoito -suositus: Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot: <a href="http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=khp00042" alt="http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=khp00042">http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=khp00042</a&gt;

Vierola, H. Tupakka ja naisen terveys. Helsinki 1994.

Nuo riskit on tutkittu kuule ihan käytännössä oikeilla ihmisillä :( Mielestäni äiti joka tupakoi odottaessaan ansaitsee vain halveksuntaa.

joutuvat varmastikin käyttämään suojakeinona tuota "periaatteessa haitat, ei käytännössä"- ajattelua, että pystyvät elämään syyllisyyden kanssa.

En tajua myöskään vanhempia jotka polttavat, ainakaan lasten nähden. Jos on pakko polttaa, polttaisivat sitten salassa. Mutta eivät idiootit varmaankaan tätä tajua tehdä.

Mutta eivät idiootit varmaankaan tätä tajua tehdä.

en usko, että se on maailman pahin ihmiskohtalo.

Tiedän paljon pahempia.