Lue keskustelun säännöt.
Maksaako teidän miehet menojanne kun olette hoitovapaalla? ov
27.04.2010 |
Mies on hyväpalkkainen, ja meillä on talouden menot ja tulot hyvin tasapainossa. Nyt kun olen hoitovapaalla, niin omat tulot on tietty ihan naurettavat (ei mitään kuntalisiä, bruttopalkkani normaalistikin tosin hiukan alle 2000).
Nyt mies maksaa tietenkin kaikki isot laskut ja isommat ruokakulut. Omat rahani menevät kaikki lapsen pienempiin hankintoihin, pieniin kauppaostoksiin ja omiin laskuihin, mm. muutamat lehdet, sanomalehti ja puhelinlaskut.
En ole ostanut itselleni MITÄÄN yli puoleen vuoteen ellei oteta huomioon muutamia kirpparilöytöjä. En ole käynyt aikoihin kampaajalla, kun siihen ei kertakaikkiaan ole varaa. Olen luopunut kaikista "omista" rahamenoistani, en satsaa ollenkaan itseeni koska se ei vaan ole mahdollista. Nytkin pähkäilen että millä rahalla ostan uuden lenkkikengät kun vanhoista repesi pohja irti. Kinuanko mieheltä rahaa?
Nyt mietin että onko se epäreilua että hoidan lasta kotona ja luovun kaikista omista hankinnoista sillä aikaa kun mies takoo rahaa ja häneltä jää rahaa säästöönkin? Meillä on nk. omat rahat, eli ei yhteistä tiliä ym. Joten joutuisin pyytämään häneltä rahaa kampaajalla käyntiin, en ole vaan halunnut tehdä sitä. Maksaako teillä miehet tällaisia "turhia" menojanne kun ootte hoitovapaalla?
Kommentit (106)
jos kumpikaan ei tuhlaa (tai sitten pitää olla niin hyvät tulot, että niitä ei pysty tuhlaamaan). Mieheni tulot vaihtelevat paljon (yrittäjä), mutta ihan sama, tienaako hän käteen 1500 vai 2500, kaikki menee (mies ostelee pelejä, pienoismalleja, pienelektroniikkaa yms). Olemmekin sopineet, että hän siirtää mulle palkkapäivänä 900 e, mikä on puolet yhteisistä menoistamme. Jos tulee jotain yllättäviä menoja, minulla on niihin rahaa. Sanomattakin selvää, että säästän tulevaa hoitovapaatani varten. Miehen mielestä lapsi voisi hyvin mennä vuoden ikäisenä päiväkotiin, koska siellä lapsi kehittyy niin nopeasti, oppii uusia taitoja yms., eikä hänestä elämä ole kovin mukavaa, jos pitää venyttää penniä. Minusta taas hoitovapaa on niin lyhyt aika elämässä, että mielelläni venytän penniä sen aikaa.
Mä en ainakaan alkais jonkun keskenkasvuisen omaa napaa tuijottavan pennun kans lapsia vääntään.
Tääl on ihan uskomattomii tarinoita, eiks kannattais jutella nää asiat selviks ennen sitä ekaa lasta??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä mies ei iältään ole enää keskenkasvuinen on 42-vuotias. Ennen perheen perustamista oli asiat päätetty yhdessä miten eletään, mutta ei taida päteä käytännössä.
Tuo vaari muuten määräsi mihin mieheni saa rahat käyttää eli minusta aika lailla miesten turhuuteen kun muutakin olisi voinut niillä tehdä.
Meillä on yhteinen tili johon laitamme tasan saman verran rahaa kuukausittain yhteisiä menoja varten, miehelläni paremmat tulot, mutta käytäntö tämä.
Hoitovapaanajalta teemme taas menolaskemlman ja jaamme menot tasan meidän kesken, jos toiselle jää tilistä omaa rahaa saa hän käyttää ne niinkuin haluaa ja jos toiselle ei jää niin ei voi mitään.
Hoitovapaalla ollessa ei tule isompien lasten hoitokuluja eikä niin paljon bensakuluja. Ruokakulut kyllä ovat suuremmat, mutta kaikkinensa menot ovat hoitovapaan ajalla pienemmät ja rahaa kyllä jää säästöön pikkuhemmotteluihinkin. Itselläni palkka 2000€ tietämillä eli äitiyspäiväraha ei ole iso , mutta riittävä.
Kun olen taas töissä jää rahaa enemmän käteen ja hemmottelukin tuntuu ansaitulta. Mies
Meillä mies ei iältään ole enää keskenkasvuinen on 42-vuotias. Ennen perheen perustamista oli asiat päätetty yhdessä miten eletään, mutta ei taida päteä käytännössä. Tuo vaari muuten määräsi mihin mieheni saa rahat käyttää eli minusta aika lailla miesten turhuuteen kun muutakin olisi voinut niillä tehdä.
koska näyttää et ei se ikä siihen juurikaan vaikuta. Mä oon tuntenu oman mieheni siitä asti kun se oli 21 eikä se koskaan sinä aikana oo ollut noin keskenkasvunen kun miltä esim. sun ukkos vaikuttaa.
Meil ei ainakaan miehen isä määrää mihin rahat käytetään, oli ne sit lahjaks saatuja tai ite ansaittuja.
Me olemme perhe, perheellämme on yhteiset tulot ja menot, yhteinen tili. Teenhän minäkin miehelleni ruoan, siivoan, silitän ja pesen hänen vaatteensa, hoidan hänen (meidän) lapset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
maksetaan miehen palkasta laskut ja asuminen, sitten maksellaan autoa ja juoksevia kuluja sekä miehen että minun tuloistani kun tulevat eri aikaan kuusta. Hyvin on riittänyt eikä ole tarvinnut kerjätä. Ja vaatteet ja kengätkin on ostettu kun on tarvittu. Harkinnalla tosin.
tässä kohtaa työssäkäyvä mieheni. Minä sitten taas kun palaan töihin osaltani, meillä on yhteinen tili ja omat lisäksi, palkka menee yhteiselle. Omille tileille (mulle lapsilisät, miehellä pienimuotoinen sijoitustili, jonka pääoma säästöjään) löytyy käyttöä säästämis- ja pahanpäivänvaratileinä. Minulla käyttöoikeus miehen tiliin, hänellä ei minun :) -tämä vain siksi kun ei ole tullut muutettua asiaa. Siis oikeasti yhteiset rahat meidän perheessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en voisi kuvitellakkaan eläväni suhteessa, jossa joka euron perään pitäisi katsoa, tai pyytää toiselta rahaa. Meillä on alusta asti ollut yhteiset rahat, ja ostoksiin ei tarvitse lupia kysellä, isommista ostoksista päätetään yhdessä (kuten vaikkapa uusi auto tai uudet teknset vimpaimet). Koskaan ei ole rahasta tarvinnut tapella ja sehteemme alussa olin opiskelija,ja mieheni työssäkäyvä, joten elimme pääasiassa hänen tulojensa varassa. Työelämään siirryttyäni tilanne on tietysti tasaanunut.
Miksi naisen pitäisi yksin säästää hoitovapaata varten? Eihän hän silloin millään lomalla ole, vaan hoitaa kotona yhteisiä lapsia/lasta. Kannatan kyllä jonkinlaista suunnitelmallisuutta, eli jos perheessä tiedetän tulevan tiukkaa, kannattaa toki säästää, mutta molempien tuloista.
En viitsi edes sanoa mitä mieltä olen tuosta, ettei voi ikinä ostaa itselleen mitään, luulisi nyt miehenkin tajuavan, että niitä tarpeita on, vaikkapa sitten ne uudet kengät rikkimenneiden tilalle, eikä se kampaajalle käytetty rahakaan hukkaan mene.
Mies maksaa kaikki laskut ja juoksevat kulut.
Mun äitiyspväraha menee omiin menoihini, kuntosaliin, kampaajaan, vaatteisiin yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on erilliset tilit, mutta samat nettitunnukset. Maksamme siltä tililtä, jolla enemmän rahaa. Avioehtoa ei ole. Minä olen saanut perintöä, mies taas tienaa enemmän ja oli töissä minun ollessa kotona monta vuotta lasten kanssa.
aina kun hankimme jotain suurempaa esim. auton, sen omistajiksi merkitään molemmat.
on erilliset tilit, mutta samat nettitunnukset. Maksamme siltä tililtä, jolla enemmän rahaa. Avioehtoa ei ole. Minä olen saanut perintöä, mies taas tienaa enemmän ja oli töissä minun ollessa kotona monta vuotta lasten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen kotona hoitamassa lapsia enkä tienaa mitään eikä eläke kerry, niin olisko muka reilua, että mies kerää itsellensä säästöjä ja eläkettä?
Yleensä ottaen kaikki se raha mitä tililleni tulee pysyy myös siellä ja kertyy mulle säästöön (esim jos tarvitaan pääomaa uuteen asuntoon, niin verottajalla ei ole mitään valitettavaa).
Meillä minä ostan ihan samalla tavalla kuin ennenkin uusia vaatteita, käsilaukkuja, meikkejä ja käyn säännöllisesti kampaajalla. Minulla on rinnakkaiskortti miehen korttiin ja sillä maksan kaiken (omat menoni, lasten menot, perheen yhteiset menot) eikä mies yhtään valita asiasta. Hänestä se on suorastaan luonnollista, että hänen palkkarahat ovat yhteisiä, koska minä hoidan kodin ja lapset ja minun tuloni ovat niin pienet. Minä myös hoidan suurelta osalta kaikki kotityöt, koska se on mun työtä.
Isommista hankinnoista keskustelemme yleensä etukäteen, mutta ei mies sano mitään negatiivista, jos menen ja ostan itselleni kalliin uuden talvitakin. Oletettavasti tarvin uutta takkia, jos sellaisen ostan ja onhan miehellä itselläänkin erilaisia ulkotakkeja eri käyttötarkoituksiin. Olemme aika samanlaisia rahankäytöltämme -säästäväisiä, mutta satsaamme monissa hankinnoissa laatuu.
Todella ihmettelen perheitä, joissa nainen hoitovapaalla kituuttaa melkein köyhyysrajalla (ei osta itselle vaatteita, ei varaa kampaajaan tms) ja mies kerää rahaa säästöön itsellensä tai kuluttaa rahat vain omiin harrastuksiin/lomiin jne. Asioista kannttaa todella keskustella jo ennen lasten hankintaa, että äitiys- ja hoitovapaalla on rahat yhteisiä ja sopia valmiiksi joku tapa jolla se hoidetaan ettei naisen tarvitse " nolona kerjätä" mieheltä rahaa.
Ehkä hän ei vain ole tilannetta tajunnut. Joko antaa sulle rinnakkaiskortin tai siirtää joka kuukausi riittävästi rahaa sun tilille.
Jos omatuntosi ei kestä maksattaa miehellä sun vatteita tai kampaajaa, niin elä maksa sun "omista" rahoita yhtään mitään lastenjuttuja, ruokaa tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä viesti oli kuin minun suustani, joten turhaa alan toistamaan itseäni.
Minä olen kotona hoitamassa lapsia enkä tienaa mitään eikä eläke kerry, niin olisko muka reilua, että mies kerää itsellensä säästöjä ja eläkettä?
Yleensä ottaen kaikki se raha mitä tililleni tulee pysyy myös siellä ja kertyy mulle säästöön (esim jos tarvitaan pääomaa uuteen asuntoon, niin verottajalla ei ole mitään valitettavaa).Meillä minä ostan ihan samalla tavalla kuin ennenkin uusia vaatteita, käsilaukkuja, meikkejä ja käyn säännöllisesti kampaajalla. Minulla on rinnakkaiskortti miehen korttiin ja sillä maksan kaiken (omat menoni, lasten menot, perheen yhteiset menot) eikä mies yhtään valita asiasta. Hänestä se on suorastaan luonnollista, että hänen palkkarahat ovat yhteisiä, koska minä hoidan kodin ja lapset ja minun tuloni ovat niin pienet. Minä myös hoidan suurelta osalta kaikki kotityöt, koska se on mun työtä.
Isommista hankinnoista keskustelemme yleensä etukäteen, mutta ei mies sano mitään negatiivista, jos menen ja ostan itselleni kalliin uuden talvitakin. Oletettavasti tarvin uutta takkia, jos sellaisen ostan ja onhan miehellä itselläänkin erilaisia ulkotakkeja eri käyttötarkoituksiin. Olemme aika samanlaisia rahankäytöltämme -säästäväisiä, mutta satsaamme monissa hankinnoissa laatuu.
Todella ihmettelen perheitä, joissa nainen hoitovapaalla kituuttaa melkein köyhyysrajalla (ei osta itselle vaatteita, ei varaa kampaajaan tms) ja mies kerää rahaa säästöön itsellensä tai kuluttaa rahat vain omiin harrastuksiin/lomiin jne. Asioista kannttaa todella keskustella jo ennen lasten hankintaa, että äitiys- ja hoitovapaalla on rahat yhteisiä ja sopia valmiiksi joku tapa jolla se hoidetaan ettei naisen tarvitse " nolona kerjätä" mieheltä rahaa.
Kumman elintason lapsi/lapset saa, sinun vai miehesi?
Minä olen hoitovapaalla ja mieheni hyväpalkkaisessa työssä. Mies maksaa lainat, ruoat, sähkön, veden ja TV-luvan ym. normikulut.
Minä ostan sillä todella pienellä rahallani lapselle vaatteet, lelut ja kaiken muun paitsi ruoan ja vaipat. Maksan kaikki omat kulut myös noista omista tuloista. Mikäli ei ole rahaa esim. takkiin niin saan mieheltä lainaa ja maksan seuraavasta kodinhoitotuesta ja lapsilisästä takaisin.
Miestä ahdistaa kun minulla ei ole hyviä tuloja. Teen välillä satunnaisesti todella huonosti palkattua työtä ja saan siitä tosi vähän rahaa. Uhraan tähän omaa aikaani eli oma aikaa ei juuri ole. Mieheni mielestä olen rahanahne kun teen noita pikkuhommia eli sekään ei ole oikein vaikka rahanvähyyttä valittaa.
Minua ei lapsuuskotoani auteta ollenkaan eli on harvinaista, jos lapsi saa vaikka synttärilahjan. Mieheni vanhemmat eivät anna muuta kuin lahjoja jouluna tai synttärinä lapselle ja meille. Heistä lapsi pitää hoitaa kotona kolmevuotiaaksi.
Meillä on omat tilit enkä olisi kuvitellutkaan pyytäväni yhteistä tiliä.
Saan ylimääräistä rahaa myös myymällä omia tavaroitani eteenpäin kirppareilla. Säästeliäisyys keinot keksii eli en pidä esimerkiksi kotona parempia vaatteitani kun ei ole varaa ostaa uusia, jos tulee meno jonnekin tilaisuuteen, jossa täytyy olla siistit ja hyvät vaatteet eli kotona käytän huonompia. Meikkipurkit putsaan viimeiseen pisaraan ja säästän siten. Kampaajalle pääsen kerran vuodessa. En juurikaan käy missään missä kuluu rahaa. Mikäli löydän jonkun ihanan tavaran, joka ei ole ihan todella tarpeellinen etsin siitä väkisin vikoja, jotta en sitä voisi ostaa.
Ihmiset luulee, että miellä on varaa vaikka mihin. Onkohan minulla koskaan varaa mihinkään...
Yhteinen elämä, yhteiset lapset, yhteiset rahat! Meillä on aina ollut yhteiset rahat. Molemmilla kortit kaikkiin tileihin, eikä kumpikaan todellakaan pidä lukua siitä kenen tienaamaa rahaa mikäkin on. Rahaahan se vain on!
Mieheni kysyi hyvin, (kun kerroin tästä ketjusta) että mihinkähän ne miehet sitä rahaa oikein säästävät? Omiin leluihin? Eron jälkeiseen elämään? ???
Minä en osaisi kuvitella tilannetta, että toisella olisi mahdollisuus esim. matkustella, mutta toisella ei. Meillä joko on kaikilla rahaa tai sitten ei kenelläkään.
20 vuotta ollaan oltu yhdessä, eikä ikinä ole yhtään ainoaa riitaa ole rahan takia ollut!
Olen kirjoittaja nro 36, tilanteeni on aika pitkälti ihan vastaava kuin ap:llä. Osin tämän ketjun innoittamana ehdotin miehelle järjestelyä jossa meillä olisi yhteinen tili josta kaikki laskut maksetaan:
Miehen ilme oli näkemisen arvoinen! Kasvoilla näkyi puhdasta järkytystä ja ensireaktio oli tyrmäävä! Kun asiasta puhuttiin enemmän, mies mm. totesi että minun pitäisi olla enemmän kiitollinen hänelle kun hän maksaa kaikki laskut!
Ja että hän ei halua yhteistä tiliä, koska hänestä tuntuu että minä päätän kaikesta meidän perheessä (jos en päättäisi, mitään ei ikinä tapahtuisi), ja mies haluaa "hallita" rahoja jotta hänelläkin olisi "valtaa" perheessämme.
Ja kaiken lisäksi mies sanoi että säästäminen on hänelle elämäntapa, eli hänestä se on ihan oikeutettua että hän laittaa rahaa säästöön samaan aikaan kun minulla on tili koko ajan tyhjänä. Ja minä en todellakaan tuhlaa rahoja mihinkään turhaan.
Meillä on avioehto, mies sitä vaati, ja nyt tajuan miksi. Hän säästää isosta palkastaan ja kerää omaisuutta ja turvaa selustansa. Varmaan aikoo sitten ottaa nuoremman naisen vuosien päästä ja lähtee rahoineen!!!
Kun ostimme yhteisen kotimme, minä maksoin siitä aika ison osan rahoilla jotka sain entisen asuntoni myynnistä. Mielestäni oli selvää että maksan niin ison osan asunnosta kuin voin, jotta meidän tarvitsi ottaa mahdollisimman pieni laina. Nyt mies sanoo että tein väärin, minun olisi pitänyt maksaa pienempi osuus ja pitää loput rahat tililläni ja maksaa niistä elämiskuluja!
Olen menossa töihin ja olen sopinut tekeväni 4-päiväistä työviikkoa jotta lapsien tarvitsisi olla päiväkodissa vain 4 päivää. Nyt mies sanoi että minun pitää tehdä 5-päiväistä viikkoa jos haluan enenmmän rahaa!! Minä tulkitsin tämän niin että lapset eivät todellakaan ole miehelle etusijalla, jos hän mieluummin laittaa lapset 5 päiväksi päiväkotiin ja säästää omia rahojaan, kuin antaa rahansa koko perheen käyttöön!!
Tämä on ihan käsittämätöntä. En tajua miten olen näin kauan elänyt laput silmillä. Mieheni on jotenkin opettanut vaivihkaa minut siihen että toisen rahoihin ei kosketa ja en ole sitä aikaisemmin kyseenalaistanut! Minulle raha ei ole tärkeää, paitsi että en halua kituuttaa kun toinen säästää!
Nyt on sellainen olo että pakkaan tavarat ja lähden v*ttuun täältä. En oikeasti käsitä miten voisin jatkaa enää yhteistä elämää tuon SIAN kanssa!!!!!!!!!!!!!!!!!!! :(
Se mies ei varmastikkaan oikeesti tajua et sä haluat jotain omaa (vaatteita, kampaaja ym.) Eli ihan reilusti vaan tokaset sille (niinkuin minä tässä pari tuntia sitten) että lähetäänkö ostamaan meille vähän vaatteita. Mies siihen tokas että "mennään ens tilistä niin saadaan vähän enemmän".. MEillä on tää ihan yleistä eli mennään vaikka H&M lle ja sieltä etitään vaatteita ja mies maksaa kassalla. Tän lisäks mulla on H&M tili johon aina tilailen ja maksan sit laskun ite (joku 20 euroo/kk).
Mitään palkkaa mies ei mulle maksa kun oon kotona, mut jos mennään kauppaan (CM/prisma) niin ostan meikit ja hiusvärit samalla ja mies maksaa ne ruokien mukana. Toki käyn välillä kaupassa jos maitoa puuttuu ja maksan ite enkä niitä kinua mieheltä!Sama juttu jos mennään ulos syömään,leffaan tai baariin niin mies maksaa kaikki.
Ei ola naimisissa vaan ihan avoliitossa, mutta kuitenkin kaksi lasta eli ollaan perhe.
Sitten kun menen töihin niin sitten toki itse maksan myös osan laskuista ja ruokaostoksistaym. mutta luulen että tämä vaatekauppa tapa pysyy kun miess kuitenki tienaa kolme kertaa enemmän kuin minä!
Eli sanot sille suoraa että nyt tarttis vaatteita mut ei oo rahaa..sano et kesäkin tulossa ja kaikkee.. Jos ei oo ihan täys paska niin kyllä varmaan suostuu ihan ilomielin!!!
T: kahden äiti
Vaikka ei olla aviossa!(vielä) Ja mies maksaa!! Asuntolaina yhteinen ja hankinnat yhteiset. Miehen nimissä auto, mutta empä siihen mitään osatakkaan enkä siitä ole maksanut ja en sitä haluiskaan jos ero tulis!!!Ja arvo 3000e...
T.59 ja 60