Lue keskustelun säännöt.
Olen raskaana ja pelkään että saan pojan!
22.01.2009 |
Miten onnistun kasvattamaan siitä miehen, josta ei tule sellaista hirvitystä niin kuin useimmista? Myönnän, olen feministi ja ääri sellainen. Ajatus pojasta on jotenkin vastenmielinen. Tiedän kuitenkin että ajatukseni muuttuu jos saan pojan käsivarsilleni. Tulen sitä varmasti rakastamaan, mutta pelkään vaan niin kovasti että siitä tulee öykkäri. Sotaleluja en ainakaan sille osta, enkä anna olla aggressiivinen, niin kuin pojat normaalisti ovat.
Kertokaa millaisia teidän pojat on ja millaisen kuvan he saavat naisen ja miehen roolista teidän kotonanne. Onko esim niin että poika näkee alusta asti äidin huhkivan kotitöissä, kun isi vaan lepäilee ja ehkä vähän "auttaa" äitiä?
Kommentit (62)
Hakeutuisit ap terapiaan. Siihen on kaksi syytä: 1) et halua miestä etkä parisuhdetta 2) olet äärifeministi ja "pelkäät" saavasi pojan.
Olen joskus miettinyt, että kyllä on ihmisellä voimakas tarve saada lapsia, vaikka tässäkään tapauksessa lapsella ei ole mahdollisuuksia syntyä normaaliin perheeseen. Voitko edes myöntää, että kohdallasi ei ole kaikki ok?
Minulla ei ole miestä. En halua parisuhdetta. Lapsella on kuitenkin isä kuvioissa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi tytär minulla on jo ennestään, enkä hänelle ole paasannut miesasiasta. En kyllä koe vihaavani miehiä, mutta hyvin paljon he ovat ikäviä asioita saaneet aikaan ihan maailmanlaajuisesti. Omaa tytärtäni olen opettanut rakastamaan ja arvostamaan itseään tyttönä ja tulevana naisena. Olen myös opettanut hänelle kriittisyyttä koskien naisten esineellistämistä esim. mainoiksissa ja jopa lasten leluissa. Tytär harrastaa myös karatea oppiakseen puolustautumaan. Olen opettanut, että naiset eivät ole miehiä varten niin kuin viihdemaailmassa näytetään.
Haluaisin myös kuulla että mitä olette mieltä tuosta "pojat ovat poikia"-lausahduksesta, jota usein kuulee.
Ap
nähden? Ja mitä terapiaa tarvitaan siihen, jos ei halua parisuhdetta? Kaikki ei halua, ja se on aivan normaalia. Ja meillä on aivan normaalia perhe-elämää. Syödään, nukutaan, käydään töissä ja opiskellaan. Meillä on jopa normaalimpaan kuin monessa ydinperheessä.
Ap
Hakeutuisit ap terapiaan. Siihen on kaksi syytä: 1) et halua miestä etkä parisuhdetta 2) olet äärifeministi ja "pelkäät" saavasi pojan.
Olen joskus miettinyt, että kyllä on ihmisellä voimakas tarve saada lapsia, vaikka tässäkään tapauksessa lapsella ei ole mahdollisuuksia syntyä normaaliin perheeseen. Voitko edes myöntää, että kohdallasi ei ole kaikki ok?
Minulla ei ole miestä. En halua parisuhdetta. Lapsella on kuitenkin isä kuvioissa.
Ap
Ja toinen sitten itkee yhdessä ketjussa kun mies ei suostu panemaan kalenterin mukaan että tulis niitä lapsukaisia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja jäävi on itse tarkastelemaan tilannettaan, se pätee kaikkiin.
mitä terapia auttaa siihen, että naiset ovat alisteisessa asemassa miehiin nähden? Ja mitä terapiaa tarvitaan siihen, jos ei halua parisuhdetta? Kaikki ei halua, ja se on aivan normaalia. Ja meillä on aivan normaalia perhe-elämää. Syödään, nukutaan, käydään töissä ja opiskellaan. Meillä on jopa normaalimpaan kuin monessa ydinperheessä.
Ap
Ok, sinä ehkä haluat olla parisuhteessa etkä koe maailmanlaajuista miesylivaltaa ongelmalliseksi. Se ei tee sinusta kuitenkaan enemmän normaalia kuin muista.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taitaa olla kova paikka kun opitte että pojat todellakin ovat poikia eikä niistä saa tyttöjä kasvatettua vaikka miten yrittäisi. Itselläni on kaksi poikaa ja varmasti heidän kasvatuksensa ei ole ollut riehumista rohkaisevaa, vaan ovat vaan syntyjään käsittämättömän energisiä, riehakkaita ja ylipäätään niin pikkumiehiä kuin olla voi. Osaavat kyllä olla oikein mukavia omalla suoraviivaisella tavallaan, niin kuin nyt miehet ovat. Onneksi tykkään myös isommista miehistä.
niin miksi otit tämän ison riskin ja lähdit lapsentekoon?
En muuten ymmärrä tätä luonnotonta toimintaa; miestä ei haluta lapsia kyllä... tai siis tyttöjä....
No eihän mun tartte kaikkee ymmärtääkkään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kunhan et vain tietoisesti kasvata niistä sikoja vain sen takia että ovat poikia. Niin, valaisehan sinä tuota "pojat ovat poikia"-lausahdusta.
Koen myötätuntoa.
Kunhan et vain tietoisesti kasvata niistä sikoja vain sen takia että ovat poikia. Niin, valaisehan sinä tuota "pojat ovat poikia"-lausahdusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni lapsuudenkodista asti todella huonoja kokemuksia miehistä enkä niihin ole oppinut ehkä vieläkään luottamaan vaikka omastani välitänkin. Sain pojan melkein 3vuotta sitten ja minustase on suoraan sanottuna ollut melkein siunaus. Se on tilaisuus tutustua miespuoliseen ihmiseen alusta alkaen ja näkemys ja kokemukset miehistä laajentuvat välttämättä. Poikani on juuri sellainen, jota voisi sanoa "tyypilliseksi" pojaksi. Autot ja muut on tullu kuvioihin ikäänkuin luonnostaan. Hän on kuitenkin todella tunteellinen, empaattinen ja leikkii myös pehmoleluilla rooleja. Ei ole juuri ihanampaa tunnetta kuin kuulla oman suloisen pikkumiehen suusta olevansa ihana kerta toisensa jälkeen. Nyt odotan tyttöä, jolle aion antaa terveemmän mallin naiseudesta kuin mihin oma äitini pystyi. Olen myös feministi.
Huoh.
Niin varmasti naisetkin.
Ei syntymätön poikasi ole vastuussa "miesten teoista". Yleensäkin näen punaista, kun joku naistutkimusta opiskeleva näitä totuuksiaan esittelee.
Itse koen olevan normaali nainen, ala on miesvaltainen, osa harrastuksista naisvaltaisia. Käytöstavat tulee olla kaikilla sukupuoleen katsomatta ja mahdollisuudet samat eli kukin saa valita itse ammattinsa, seuransa ja harrastuksensa. Ketään ei saa laittaa johonkin lokeroon vain siksi, että on tyttö tai poika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miehet ovat ylivoimaisesti edustettuna väkivaltarikoksissa. Mistä se johtuu? Kyllähän naisetkin osaavat, ei siinä mitään, mutta ei siinä määrin kuin miehet.
miehet osoittavat helpommin aggressionsa suorasti. Naiset tukeutuvat yleensä mieluummin epäsuoraan aggressioon, joka voi kuitenkin olla myös yhtä tuhoisaa.
Muutasit maalle. Oppisit ottamaan vähän iisimmin.
Siitä sanonta 'pojat ovat poikia'. Niitä ei vaan saa samaan muottiin. Eli ei paljon paperinuket kiinnosta.
Fakta nyt kuitenkin on se että miehet ovat ylivoimaisesti edustettuna väkivaltarikoksissa. Mistä se johtuu? Kyllähän naisetkin osaavat, ei siinä mitään, mutta ei siinä määrin kuin miehet.
Niin ja sitten mun pitää kostaa se miehelleni ja pojalleni, vaikka he eivät ole olleet rikoksissa, sodissa tai raiskauksissa mukana?
pojastasi varmaankin pakosta tulisi "feminiinisempi" jos isä ei asu kotona jne.
meillä poika on ainakin hyvin hellä ja fiksu pikkumies, uskoisin että siksi kun isä on pitänyt puolet kaikista vapaista ja siis tekee paljon kotitöitä. poika haluaa osallistua kotitöitä, tykkää hoitaa nukkeja ja vauvoja kun isänsäkin kerran hoitaa vauvoja.
kyllä häneen silti suhtaudutaan vähän eri tavalla. tyttäremme on selkeästi "fiksumpi" tunneasioissa kuin poika. poika selkeästi runnoo tahtoaan läpi kun taas tytön kanssa voi neuvotella. huomaan että monesti annetaan pojalle tahto lävitse kun ei jakseta kuunnella sitä mekkalaa, tytön kanssa taas neuvotella "voidaan tehdä kuten haluat jos teet tämän asian kuten me halutaan"...
kuin minun tekstiäni reilu vuosi sitten! Ja tosiaan pojan sitten sain. Muistan vieläkin "järkytykseni" kun poika syntyi ja tovihan siinä meni että ajatukseen totuin. Mutta nyt vuoden ikäisenä tuo ukkeli on aivan ihana! En voi kuin ihmetellä miten jotain noin suloista voi olla olemassa! =o)
Toki yhä pelkän että mitä jos hänestä tulee riiviö joka ehtii joka paikaan ja tekee kaikki maailman metkut... Mutta toistaiseksi ainakin pojalla on ihan oikea suunta!
Älä turhaan pelkää saada poikaa.