Kylläpä ihmisellä voi olla hassut haaveet!!!

Mä haaveilen aina välillä, että saisin joskus syödä rauhassa, edes kerran vuodessa niin. Että ei tarvitsisi vahtia, kun joku keikkuu syöttötuolissa, nousta kesken ruokailun pyyhkimään jonkun takapuolta tai että kuulisi mitä mies puhuu, ilman että koko ajan joku sanoo äiti-äiti. Kyllä sitä taas sitten varmaan jaksaisi, jos joskus tuollaisen luksuksen kokisi.