oman lapsen ylioppilaslahja

Lentolippu tai matkalahjakortti tai kalliit festariliput liput yms.

ja oikea. Itse sain aikoinani 2000mk -90-luvlla vanhemmiltani yo-lahjaksi, kun taas esim. poikaystäväni sai "vain" juhlavaatteensa, siis ekan kunnon pukunsa lahjaksi. Se on kai joku entisaikojen tapa.

ajattelimme antaa noin 400 euroa yhdistettyä synttäri (19 v.) ja yo-rahaa matkakassaan, mutta mietin, että onko se nykyaiaikana sittenkin liian vähän? Esim. annoimme 18-vuotislahjaksi ajokortin, kaverin vanhemmat omalleen ajokortin lisäksi myös auton. Hassuahan se on vertailla, mutta jotenkin sitä vaan luonnostaan vertailee.

annatte synttärinä tai jouluna. Nuori ymmärtää, että arvostatte hänen saavutustaan.

Ajokortti oli kustannettu jo aiemmin.

Minä sain yo-lahjaksi avoauton. Siskonikin sai auton, mutta ei halunnut avomallia.



Arvokoru tai -kello lahjaksi ennemmin kuin rahaa, joka sitten kuluu johonkin, mistä ei jää muistoa.

Itse sain vanhemmiltani n. 300 euron arvoiset tavaralahjat ja olin enemmän kuin tyytyväinen. Mun mielestä tuo 400 euroa matkakassaan on tosi hyvä lahja eli ei tarvitse olla yhtään enempää.

oma lapsi kyseessä, ei naapurin räkänokka.

Pojalle kustannettiin ajokortti, mutta tyttö ei halunnut sitä, joten tonnin annan, ehkä vähän enemmänkin. Hän aikoo lähteä vähän kiertämään maailmaa, joten raha on tarpeen.

He järjestivät juhlat ja eipä tullut mieleenkään että heidän pitäisi vielä lahjoa mut. Kukkia taisivat antaa lakitustilaisuudessa.



18v. lahjaksi sain ajokortin.

Mummo osti ylioppilasmekon, vanhemmat järjestivät juhlan ja antoivat ruusuja. Muuta en osannut edes olla vailla, vaikka tulos oli tosi hyvä (itse petyin matikan eximiaan ja saksan magnaan, kun muut oli laudaturia). Vieraat toivat lahjoja, vähän rahaa, kalevala koruja, jotain astioita yms.



Mutta me ei oltukaan rikkaita. Vanhemmat tosiaan kustansi ajokortin, kun olin 23-v (ja samoihin aikihin aloitin työt Nokialla,eli puoen vuoden päästä olisin itse voinut jo kustantaa sen). Valmistuttuania diplomi-insinööriksi sain muuten paistinpannun. Ja häälahjaksi sain 500e, tosin ei me jörjestetty mitään juhlia, eli en taaskaan odottanut mitään.



Miksi ylioppilaslahja pitäisi antaa omalle lapselle? Mulle ainakin riittää ja riitti, että vanhemmat on olemassa ja rakastavat minua ja tekevät kaikkensa mun eteen, tai tekivät silloin. nytkin järjestelevät lomia niin, että voivat auttaa lapsen hoidossa. Ja noihin reissuihin ja konsertteihin sai muuten jonkun verran rahaa, kun pyysi, ei tarvinnut erityistä rahastoa. Toki yhdessä mietittiin, onko oikeasti järkevä ja tarpeellinen juttu.



nim. teininä yhden C-kasetin omistanut DI.

Ajoin ajokortin n 10v sitten ja se maksoi n 1700€. Ei kai se ole halventunut tuostak... Tulee vaan mieleen, että tästäkö se tytön euro alkaa?? Mielestäni pitää tasa-arvon lähteä kotoa käsin.

Pojalle kustannettiin ajokortti, mutta tyttö ei halunnut sitä, joten tonnin annan, ehkä vähän enemmänkin. Hän aikoo lähteä vähän kiertämään maailmaa, joten raha on tarpeen.

kannettavan tietokoneen ja tulostimen siihen. 18-v. lahjaksi olin saanut ajokortin.



Mun kumpikin veli sai yhdistetyksi 18-v. ja valmistujaislahjaksi auton. Olivan ajaneet ajokortit koulun kautta.



Itse olin ainakin tyytyväinen yo-lahjaani. Tuli tarpeeseen, muuten olisi pitänyt ostaa itse tietokone.

Pojan ajokortti maksoi neljä vuotta sitten n. 1300 euroa, mutta siihen osallistui myös mun äitini, eli aika tasan taitaa lasten lahjat mennä.

kahden viikon matkan Lontooseen matkakassoineen.

Mun mielestä todella iso raha vaikkei nämä nykyajan lapset sitä tajuakaan

Molemmat saavat läppärit (edelliset alkavat olla tiensä päässä) ja uudet kännykät sekä 1000 e rahaa. Näin siksi, että haluan olla tasapuolinen ja toinen lapsista toivoo vaikka mitä (muuttamassa pois), toinen ei vielä mitään (lähtee armeijaan).

Ostimme hänelle ylioppilaslahjaksi yhden harrastukseen liittyvän asian. Laitoimme kuitenkin porkkanaksi, että ostamme opiskelupaikalta hänelle yksiön, jos hän pääsee sisään haluamaansa kouluun. Tällä ei ollut kattoa. Hän kuitenkin yllätti ja paukautti sisään lääkikseen ekalla kertaa, joten pitihän se koppi hänelle hommata. Onpahan yksi huoli vähemmän ja saa keskittyä opiskeluun kaikkinen lieveilmiöineen.

kultaisen rannerenkaan, juhla-asun ja juhlat. vuonna 94, lama-aikana.

en tiedä, miten nykyään toimitaan muuten. olettaisin, että riittävä olisi tänäkin päivänä, tietysti perheen taloustilanteestakin riippuen. serkun tyttöystävä sai pari v sitten yo-lahjaksi asunnon vanhemmiltaan. mikäs siinä, jos mahdollisuus on tällaiseen, niin antaisin minäkin omalleni.

..kaikilla herkuilla, arvo lähes 1000 euroa lisämuisteineen.