Rakastumisesta toiseen...

Niin, kerroin vain osan tarinaani - oli pakko kun luin sen että "mieheni olisi sisimmässään ollut rakastettavan empaattinen" eli se miksi ajauduin sivusuhteeseen oli mieheni narsistinen alistajaluonne ja henkinen väkivalta jota oli jo ennen sivusuhdetta. Eli kaikki ei ole todellakaan mustavalkoista. Toivon, että uusi nainen jaksaa tätä miestä niin saan olla rauhassa ja lapsellani on parempi koti. Tottakai tein todella väärin pettäessäni ja toinen mies oli luuseri isolla L:llä. Sivusuhde ei kyllä kannata missään nimessä. Kannustan enemmin rohkeuteen lähteä huonosta avioliitosta ennenkuin yritystä ratkaista sitä sivusuhteella.

turha syytellä ketää... on rohkeutta myös myöntää olevansa väärässä

naimisissa olevaan mieheen. itse juuri eroamassa. Haluaisin kanssa tietää miten pirussa siitä tunteesta pääsee. vaikeuttaa elämää kun ei osaa muuta ajatella.

Olin rakastunut avioliitonni aikana varattuun mieheen. Meillä oli syvä henkinen side ja kiihkeä fyysinen suhde jota jatkui vuosia. Homma loppui siihen, kun mies kyllästyi ja palasi vaimonsa luokse. Minun avioeroni on kohta virallinen ja olen saanut tiedää aviomieheni tienneen sivusuhteestani ja sen takia henkisesti rääkännyt mua vuosia. Nyt mies sitten kertoi pettämisestäni myös vanhemmilleni ja sisaruksilleni eli joudun selittelemään sinne valehteluani ja tekojani. Eipä tuo sivusuhde siis kannattanut, ex rakastajani jatkaa tekopyhää elämäänsä, aviomiehellä on toinen, hyvä nainen ja minä totuttelen siihen, että lapseni elämään tulee uusi perhe.

Ihan oikein... olen todellakin miehesi puolella. Ajattele, miten sinä olet teoillasi häntä rääkännyt. Varmastikin välittänyt sisimmässään sinusta ja perheestänne aiemmin todella paljon, kun niinkin kauan jaksanut sivustaseurata. Kunnioitan tälläistä epäitsekkyyttä, hän varmasti on sisimmässään rakastettavan empaattinen. Hän ansaitseekin näin ollen paremman naisen, ja perheen jossa ollaan rehtejä toisiaan kohtaan. Mies jonka kanssa sinulla oli sivusuhde kuuluu juuri luuseriklusteriin eli pettäjäprofiiliin vellihousuihin, kuka oikeasti haluaa sitoutua ihmiseen joka pettää jo valmiiksi jotakuta toista???



Kunnioittakaa hyvät ihmiset niitä, jotka teistä OIKEASTI välittävät.

minun suhteeni meinasi mennä pilalle alkoholin takia... luuhasin vapaat viikonloput baareissa ja mies piti sillä välin kaikkea kotona yllä ja hoiti lapsia. Kohtelin silloin miestäni todella epäkunnioittavasti, ja haukuin häntä lähipiirilleni - varmastikin koska itselläni vain oli niin huono omatunto tiedostamatta sitä itse. Jossain vaiheessa heräsin huomaamaan, että elin itselleni valheessa ja tajusin miten tärkeää minulla oli jo kotona valmiina. Kiitos kuuluu vain miehelleni, joka jaksoi vaikean ajan yli ja kaikista loukkauksistani huolimatta edelleen hyväksyi minut. Taidan rakastaa OMAA miestäni yli kaiken, koska ilman alkoa ja paariörvellystä näen asiat jo paljon kirkkaammin ;)

Ihan oikein... olen todellakin miehesi puolella. Ajattele, miten sinä olet teoillasi häntä rääkännyt. Varmastikin välittänyt sisimmässään sinusta ja perheestänne aiemmin todella paljon, kun niinkin kauan jaksanut sivustaseurata. Kunnioitan tälläistä epäitsekkyyttä, hän varmasti on sisimmässään rakastettavan empaattinen. Hän ansaitseekin näin ollen paremman naisen, ja perheen jossa ollaan rehtejä toisiaan kohtaan. Mies jonka kanssa sinulla oli sivusuhde kuuluu juuri luuseriklusteriin eli pettäjäprofiiliin vellihousuihin, kuka oikeasti haluaa sitoutua ihmiseen joka pettää jo valmiiksi jotakuta toista??? Kunnioittakaa hyvät ihmiset niitä, jotka teistä OIKEASTI välittävät.

Sitten tuli elämä ja vei maton jalkojen alta. Eli toinen mies tuli ja kaikki johti avioeroon, uusioperheisiin jne. Hirveää aikaa, kun oma moraali saarnasi, mutta sydän kuului toisaalle. Tänä päivänä huomaan, että elämä ei ole mustavalkoista. Se tekee nöyräksi ja osaa arvostaa huonojakin hetkiä.