Miten sujui seksi synnytyksen jälkeen?

ekan kerran 4 kk synnytyksestä... oli alapää niiiiin kipeä että en todellakaan olisi pystynyt, eikä edes himottanut kun oli valvomisia ja imetystä...



itse oikeesti halusin vasta 6 kk synnytyksestä..



ja muutenkin kun olin raskaana siinä 6 kk niin ei himottanut ei sitten yhtään särki joka paikkaan ja hirveän paha olo... voi miestä raukkaa =D

Toivoisin että aiheesta puhuttaisi rohkeammin,tietysti jokainen on omanlaisensa ja pystyy aloittamaan puuhat jo vaikka heti kun pääsee kotiin synnytyksestä.Itselläni ei käynyt pitkään aikaan mielessä seksi tai mikään muukaan siihen liittyvä.Olin synnyttänyt suunnitellulla sekstiolla josta vei aikaa toipua noin 2kk.Olin myös uupunut vauvan hoidosta niin kuin varmasti kaikki äidit ihan ensimmäisinä kuukausina. Miehelleni oli hyvin vaikeaa se että ei yksin kertaisesti tehnyt mieli. Hän ei vointu ymmärtää sitä, oli vain että eikö enää kelpaa ja sitä rataa.Keskusteltiin usein aiheesta, mutta ei sekään aina auttanut, silti mies mökötti ja välillä sortui aivan lapselliseen napinaan.Kohta on mennyt puolivuotta ja pikku hiljaa on tullut niin sanotusti "normaalit" kuviot. Mieheni sanoi kerran että miehille pitäisi olla enemmän tietoa aiheesta tai kertoa jossain ihan suoraa,tästä aiheesta.

oikeestaan halut oli jo heti synnytyksen jälkeen sairaalassa, tosin kunto oli sellanen ettei voinut edes ajatella jo pelkästään sen takia. Eka kerta oli 2 viikkoa synnytyksestä, hieman kirpas repeemät ym, mut ei ollenkaan niin pahasti. Nyt 4 kk synnytyksestä on vasta niin ettei ole arvet kipeitä seksin jälkeen. Muuten seksi synnytyksen jälkeen on ollut paljon parempaa! Orgasmi tulee paljon helpommin!

Haluja olisi ollut ihan viikon sisään jo, mutta koska emme tykkää käyttää kumia ja pillerit oli tarkoitus saada vasta jälkitarkastuksen yhteydessä niin sinne asti piti odottaa. Ja sain yhden tikin synnytyksessä niin senkin takia piti odottaa, mutta aloitettiin heti kun se ns. oli mahdollista! Myöhemmin tullut minun puolelta harrastettua toisinaan "velvollisuuden tunnosta"...

Seksi alkoi hyvin noin 3 viikkoa synnytyksestä. poikamme on syntynyt sektiolla, joten mitään repeämiä tai muita ei ollut.

Ensimmäinen kerta toki jännitti ja mieskin varoi hieman, mutta jotenkin vanhemmuus oli miehestäni kiihottavaa. Mieheni mielestä olin jotenkin todella seksikäs, kun hoidin vauvaa :D Itse en tuntenut samalla tavalla.

Ainoa mikä seksielämää häiritsi oli oma haluttomuuteni, joka alkoi jo raskauden alussa. Raskaana ilmeisesti seksi ei vain ole mun juttu, vaikka normaalisti olen kuin pupu :D

Toki vauvan läheisyyskin hieman arvelutti. Tuli miettineeksi, että onkohan omatkin vanhemmat harrastaneet seksiä, kun olen viattomana nukkunut vieressä... Jotenkin tälläiset ajatukset eivät nostaneet fiilistä kattoon.

Erityisesti loppuraskaudesta ja synnytyksen jälkeen olin kuin mikäkin murrosikäinen pojankloppi, seksi pyöri mielessä koko ajan.



Lapsi tuli maailmaan suunnitellulla sektiolla. Kotiin päästiin viiden vuorokauden kuluttua ja jo silloin olisin ollut henkisesti enemmän kuin valmis. Yhdyntää ei kuitenkaan uskallettu kokeilla kuin "vasta" puolentoista viikon päästä leikkauksesta. Jälkivuoto oli niukkaa jo tuolloin. Sen jälkeen seksiä harrastettiin 2-3 krt/vko aina viimeaikoihin asti, kunnes lapsi alkoi liikkumaan ja sen seurauksena kukkumaan öisin. Nyt n. kerta viikossa riittää molemmille.



Parannuin leikkauksesta todella hyvin, eikä haava ole juuri hidastanut missään vaiheessa. Alussa miestä vähän jännitti jos menenkin rikki, mutta kasassa ollaan vielä :)



Tiedän ettei tapamme toimia ollut todellakaan suositusten mukainen, mutta joskus vietit toimivat järkeä voimakkaammin. On sitä seksiä kautta historian harrastettu suuremmillakin riskeillä...

myös halut palautuivat todella nopeasti. Mistä lie sitten johtui. Ehkä hormoneista. Parin viikon päästä synnytyksestä jo harrastimme seksiä, varovasti ja hellästi. Hyvin meni ja molemmat saatiin orgasmi. Jälkivuotoakin oli mutta koskaan ei ole minun vuoto (menkat) olleet esteenä seksin harrastamiseen.



Muutenkaan meillä ei ole "pihtailtu", molemmat olemme aika aktiivisia ja halut kohtaa. Uskon että paikat myös palautuu nopeammin ja alapää saa hyvää treeniä. Ainakin jälkitarkastuksessa on aina kehuttu että puristusvoima alapäässäni on erinomainen. :)



Ja arvatakkin voi että meillä on jo monta lasta. ;)

Aikalailla samalla tavalla meilläkin. Puoli vuotta synnytyksestä ja hommat rullaa.Varmaan uusi tilanne tulee eteen kun lapsi alkaa nousta sängystä yms. mutta varmaan siinä vaiheessa lapsella on jo oma huone.

jälkivuodon loputtua (2,5vko) harrastimme ensimmäisen kerran. haluja oli jo muutama päivä synnytyksen jälkeen. En jännittänyt eikä tuntunut kipua. Päinvastoin. Eka kerta todella nautinnollinen, koska paikat todella herkät. Seksi on vain parantunut entisestään synnytyksen jälkeen, sillä nyt saan joka yhdynnässä orgasmin.

oli vaikea synnytys ja sain pahat repeämät. Ensimmäisenä kuutautena en edes pystynyt istumaan kovien kipujen takia. Seksi siinä vaiheessa ei juolahtanut edes mieleeni. Seksielämämme alkoi 2 kk synnytyksen jälkeen. Aluksi kiristi ja puristi, mutta sitkeän yrittämisen jälkeen tilanne pian normalisoitui ja nyt minusta seksi on nautinnollisempaa mitä ennen synnytystä.

Minulla synnytykset eivät ole helpottaneet orgasmien saantia tai parantaneet seksielämän laatua, päinvastoin, nyt kahden lapsen (1 v. ja 3 v.) jälkeen tuntuu vastenmieliseltä koko ajatus yhdynnästä. Alapää on peruuttamattomasti erilainen kuin ennen eikä yhdyntä tunnu enää samalla tavalla hyvältä kun paikat ovat väljemmät. Yhteistä aikaakaan ei ole, kun molemmat lapset ovat huonoja nukkumaan ja tulevat öisin viereen. Pelkään ehkäisystä huolimatta kovasti myös uutta raskautta, sillä olen tullut helposti raskaaksi enkä halua enää lisää lapsia.

Ekan synnytyksen jälkeen meni 7vk ennen kuin kokeilimme yhdyntää. Jälkivuotoa oli 4,5vk ja 6vk:lla alkoi jo kuukautiset. Välilihan repeämän takia en istunut yli viikkoon ja pelkäsin yhdyntäkipua. Itkukin tuli kun pelotti niin paljon etukäteen ja kyllä se sattui, myös muualta kun välilihasta. Useamman kerran oli aika pelleilyä koko touhu ja aina tuli tiputtelua jälkikäteen. Vasta noin 7kk synnytyksestä tuntui normaalilta, vaikka imetyskin oli lopetettu jo 3kk aiemmin. Mutta kuitenkin kerran viikossa yritettiin ja kyllä se jo 3kk kohdalla sujui jotenkuten:o)



Nyt toinen synnytys takana. Tyttö 9,5vk eikä olla vielä kokeiltu seksiä. Tällä kertaa tuli vain emättimeen tikkejä vaatinut repeämä, mutta jälkivuoto kesti 8vk. Nyt ei olikeastaan pelota, niin kuin viimeksi kun tietää vähän mitä odottaa. Parikertaa on mielessä pyörähtänyt jo seksikin, mutta aika vaikeasti järjestettävissä. Esikoinen 2v ja vauva pitävät siitä huolen:D

Meillä meni kuukausi synnytyksestä jos niinkään kauaa.. Heti vaan ku oli vuodot sen verran vähentyneet että malttoi.. Miehen aloitteesta. Itseä jännitti kivut ym, mutta ei sitten sellaisia tullutkaan ja synnytyksen jälkeen seksi olikin paljon parempaa sitten :)

Synnytyksestä on kohta 10 kk ja epsitomiahaava kiristää ja tuntuu edelleen niin, että äidin osalta seksi sujuu miettiessä repeääkö väliliha vai ei.

Poika syntyi käsi poskella ja kohdun suulle tuli repeämä. Synnytyksen jälkeiset kivut olivat yllättävän kovat, kaikkineen luusärkyineen. Olin myös niin orientoitunut äitiyteen, ettei seksi missään muodossa kiinnostanut ollenkaan. Mietitytti myös kuinka löysät paikat sieltä löytyy..

Kunnes sitten 3kk synnytyksestä, minun vanhempien luona yökylässä ollessa uskaltauduin (olimme kuin mitkäkin teinit!), mutta pimeetä piti olla ja alas ei saanut katsoa. Ensimmäiset kerrat sattui ja kiristi, eikä niistä voinut nauttia.. Nyt olemme siinä tilanteessa ettei meillä ole ikinä ollut näin hyvää seksiä! Valot saavat palaa ja uudet asennotkin on tullut testattua ;) Poika kun nukahtaa, hiipii vanhemmat toiseen huoneeseen..

Synnytyksestä on nyt 4kk enkä ole edes suostunut harkitsemaan seksiä. Synnytys keski 42 tuntia ja jouduin synnyttämään alakautta vaikka sitä en halunnut (vauva tuli aikaisin niin sektiota ei haluttu tehdä, päivä oli sovitu jo jos vauva olisi suostunut odottamaan). Eppari leikattiin ja kaiken lisäksi haava vielä aukesi. Olin kivuton vasta 1kk sitten. Ekat 2kk pelkkä ajatus seksistä aiheuti hysteerisen itkukohtauksen. Nyt alan enää harvoin itkemään mutta en halua että minuun kosketaan ollenkaan. En usko että seksi sattuisi mutta henkisesti en pysty siihen. Mies kärsii tilanteesta ja tuntee etten enää välitä hänestä samalla tavalla. Haluttomuus minulla alkoi kyllä jo plussa testistä ja samalla alapästä lähti kaikki tunto. Imetyksen myötä rinnoistakin on lähtenyt tunto. En edes tiedä syökö vauva vai ei jos on näe. Aika toivottomalta tuntuu.. :(

Meilla on kolme lasta, jokaisen jalkeen odoteltiin noin 8-10 viikkoa ennenkuin seksielama lahti hiljalleen uudestaan kayntiin. Ensi alkuun tietenkin odoteltiin etta jalkivuoto loppui ja tikit olivat taysin parantuneet, ja etta itse olin valmis yrittamaan.



Ensimmaisella kerralla otettiin minun kannalta mahdollisimman mukava asento, mies toimi hitaasti ja hellasti, ja taidettiin viela varmuuden vuoksi kayttaa liukuvoidettakin. Eika esileikkeja tietenkaan unohdettu. :) Sen ensimmaisen kerran yli kun paasee ja huomaa ettei se satu ja itselle tuli varmempi olo, niin siita oli hyva jatkaa.

Ja tämä oli miehen valinta. Hänellä ei vaan ollut innostusta raskaustestin plussasta imetyksen loppuun.

Ja seksi on aina yhtä kamalaa, oli se ennen lapsia tai niiden jälkeen. Yök.

Kun kerran joku muukin uskalsi asian ottaa esiin, niin kirjoitanpa minäkin meidän tilanteen.



Hellyys, läheisyys, huomio ja seksi päättyivät minun mieheni osalta ensimmäisen raskauden plussaan. Kun imetys loppui vauvan ollessa n. puolivuotias, miehen seksihalut heräsivät sen verran, että kerran kuussa halusi tyyliin saunan jälkeen pimeässä peiton alla niin äkkiä kuin mahdollista, jotta en varmasti ainakaan kuvittelisi hänen haluavan minua vaan tietäisin mahdollisimman tarkkaan, että hän vai tyydyttää luonnolliset seksuaaliset tarpeensa käytännöllisimmällä keksimällään tavalla. Kaikki hellyys, läheisyys ja huomiointi suorastaan loisti poissaolollaan. Tähän täytyy vielä lisätä sekin, että palauduin synnytyksestä ja raskaudesta sen verran hyvin, että entinen vaatekoko pieneni pari kokoa ja muutenkin pyrin itsestäni huolehtimaan mahdollisimman hyvin, joten miehen haluttomuus tuskin johtui minun rupsahtaneesta ulkonäöstäni.



Vasta kaksi vuotta esikoisen syntymän jälkeen hellyys alkoi palailla kuvioihin, ja seksielämäkin alkoi vilkastua sekä muuttua enemmän normaalimmaksi. Minä sitten niissä orgasmihuuruissani ja rakastetuksi tulemisen kokemisen sekoittamana suostuin yrittämään toista lasta, etenkin kun mies vannoi ja vakuutti, että toiste en joudu sellaista helvettiä läpi käymään, joksi ensimmäisen raskauden ja sen jälkeiset pari vuotta koin. Mitä vielä. Kun testitikkuun pamahti plussa 10.8.2008, seksi, hellyys ja läheisyys loppui kuin seinään. Kuopuksemme täytti vuoden muutama viikko sitten, ja hänen imetyksensä jatkuu vielä. Seksielämä on yhtä vilkasta kuin hautausmaalla, eli kertaakaan synnytyksen jälkeen ei ole sitä harrastettu. Ei siis mitään tietoa, miten se mahtaisi sujua.

eikä kyllä kiinnosta kokeillakaan. Lähinnä inhottaa koko ajatus, en tiedä mistä tällainen voimakas ällötys seksiä kohtaan on tullut!! Miehen elimen pelkkä näkeminenkin ällöttää ja kuvittelen sen haisevan, vaikka olisi juuri tullut suihkusta. Ihan omituista. Muutenkin hajuaistini on jotenkin ylivirittynyt raskauden jälkeen, mitään hajusteita ei voi olla missään. Olen lisäksi itse niin rupsahtanut ja levähtänyt raskauden ja synnytyksen jälkeen, etten näe mitään pointtia kekkuloida tämänkaltaisena vapaaehtoisesti alasti eikä mieskään ole kovin aktiivisesti ehdotellut mitään. Alapää ei toivu varmaan koskaan tuon 4,7kg esikoisen synnyttämisestä ja laskeumaakin on. En usko, että haluan seksiä enää koskaan tai ainakaan hyvin pitkään aikaan. Toivottavasti mieheni ymmärtää tämän emmekä ajaudu erillemme "vain" seksittömyyden takia. Ehkä siinä vaiheessa, kun toista lasta aletaan yrittämään ja on pakko harrastaa seksiä, siitä tulee taas luonteva tapa olla yhdessä, mutta niin kauan kuin ei ole aivan pakko, en halua.