Miten sujui seksi synnytyksen jälkeen?

paikat väljemmät??

Minulla monta lasta ja seksi on ollut todella hyvää treeniä.

Minulla synnytykset eivät ole helpottaneet orgasmien saantia tai parantaneet seksielämän laatua, päinvastoin, nyt kahden lapsen (1 v. ja 3 v.) jälkeen tuntuu vastenmieliseltä koko ajatus yhdynnästä. Alapää on peruuttamattomasti erilainen kuin ennen eikä yhdyntä tunnu enää samalla tavalla hyvältä kun paikat ovat väljemmät. Yhteistä aikaakaan ei ole, kun molemmat lapset ovat huonoja nukkumaan ja tulevat öisin viereen. Pelkään ehkäisystä huolimatta kovasti myös uutta raskautta, sillä olen tullut helposti raskaaksi enkä halua enää lisää lapsia.

Meillä on 4 lasta ja jokaisen syntymän jälkeen seksiä on aloiteltu 2...4 viikkoa synnytyksestä, sitten kun on alkanut tuntumaan siltä että paikat kestävät. Seksihalut ovat olleet kovat jo siinä vaiheessa. Alapää on väljempi kuin ennen synnytyksiä mutta orgasmit tulevat helpommin.

Eli puolisen vuotta meni ennen kuin uskalsin yhdyntään. Kokeiltiin kyllä pari kk synnytyksen jälkeen, mutta eppari aristi/kiristi sen verran,etten pystynyt. Kun eppari parantui alkoi sahara!! Imetyshormoneiden takia olin kuiva kuin autiomaa vaikka kävin gyneltä hakemassa puikkoa ja voidetta :((. Limakalvot olivat olemattomat, joka teki seksistä äärettömän kivuliasta. Kuukautiskierron alettua (6-7kk) synnytyksen jälkeen tilanne normalisoitui.

hei hei. kyllä sitä pitää itseään sen verta rakastaa että näkee itsensä kauniina. synnytyksen jälkeen se on vähä hankalaa mutta nyt meet peilin eteen alasti ekkä poistu siitä ennen kun hyväksyt itses!! jos koet itses rumana et tietenkään halua seksiä. mutta seksi on miehen tapa sanoa että oot haluttava ja kaunis joten kannattaa ottaa oljenkorsi.

Kerran kuussa tai kahdessa. Naisella halut täysin hukassa. Tiuskimista, aina jokin huonosti kun ei vaan kiinnosta. Ollut nyt samaa settiä jo seitsemisen vuotta. Samalla kaavalla mennään, joku onnekas lauantai-ilta saunapuhtaana, lapsi nukkumassa, viiniä, kiireetöntä. Oikein perusjyystöä. Ei enää leluja, ei erotiikkaa, ei kokeiluja, ei intoa. Olen jopa terapiaa ehdottanut yhdessä... ei niin ei

Meillä tyttö on nyt melkein 6 kk. Synnytys meni hyvin, nelikiloinen syntyi ilman leikkauksia. Yksi tikki. Ei siis pitäisi olla mitään syytä miksei toimi.

3 kk kohdalla koitettiin ekan kerran, ennen olin niin väsynyt. Sattui niin Paljon. Jostain syystä lantionpohjan lihakset ovat kireät ja niihin sattuu. Miehestäni kireys tuntuisi tietysti ihanalta. Alapää on tutkittu, eikä ole arpia. (Kipu tuntuu siellä virtsaputken suulla ja klitoriksen alla, siellä missä tuntui kirvelevä kipu kun pää tuli ulos. Ei mikään kiihottava ajatus.) Lihaksia täytyy venyttää käsin ennen yhdyntää n. 15 min. Se ei oikein käy esileikistä. Toiminta itse onkin sitten ihan mukavaa, vaikka aika harvakseltaan tulee ryhdyttyä.

Ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin: aina on ollut ongelmana kuivahkot limakalvot ja nyt löyty liukkari joka ei kirvele yhtään; Ceridalista saisi olla vielä ruiskuversio:D. Mietityttää onko spontaania kaniseksiä enää koskaan, vai mennäänkö meillä aina kalenterin kanssa. Mieheni on onneksi ymmärtäväinen ja koitamme ottaa tämän huumorilla.



onnipossun äiti

Synnytyksestä on nyt kulunut kuukausi. Itse en ole vielä tikkien takia valmis saatika halukas, mutta odotan että tikit paranee ja jotain tapahtuisi parisuhderintamalla pian sen jälkeen. Ongelmana on nimittäin ollut se, ettei koko raskausaikana mieheni ole halunnut seksiä vaikka itse olisin halunnut ja paljon. Harmittaa lukea raskausajan seksiasioista, kun joka puolella painotetaan sitä että nainen ei halua seksiä raskausaikana ja meillä oli aivan päinvastoin. Toivon, että lähiaikoina toivuttuani enemmän tähänkin asiaan saataisiin pian korjausta. Sen kummemmin mies ei ole halujen puutetta perustellut, vedonnut vain yleiseen väsymykseensä...

Ekan synnytyksen jälkeen meni n.3kk ennen kuin pystyi kivun takia yhdyntään,monta kertaa kokeiltiin ennen ja luulin että ei alapää parannu ikinä.Toisen synnytyksen jälkeen seksiä heti kuin jälkivuoto ja myös kolmannen kohdalla samoin ja halut jokaisen synnytyksen jälkeen melkein heti palautuneet.

Aloitimme seksin n. 2kk synnytyksen jälkeen, odotimme, että jälkitarkastus olisi tehty. Seksi tuntui hyvältä, vaikkakin aluksi paikat tuntuivat kireiltä. Kuitenkin seksin jälkeen maha tuli todella kipeäksi ja alkoi tulla veristä vuotoa, joka kesti useita päiviä ja välillä oli olematonta, kun taas yhtäkkiä oli housut veressä. Kun kerran harrastaa seksiä ja saa sen jälkeen kärsiä viikon kivuista ja vuodosta, niin ei oikeen sen takia innosta. Muutenkin vauva vie niin paljon aikaa ja huomiota ja nukkuu epäsäännöllisesti, joten seksiin liittyy tietynlainen epävarmuus "koska se nyt herää itkemään". Olisi hienoa, jos mieheltä saisi ymmärrystä, mutta kun ei.

6 viikkoo synnytyksen jälkeen.
Ei tullut vaurioita. Hyvin meni.

Mä sain viidennen lapseni viime kesänä ja jouduin olemaan erinäisten komplikaatioiden vuoksi sairaalassa kaksi viikkoa synnytyksen jälkeen. Kotona seksiä harrastettiin heti kotiintulopäivänä, ihan yhdyntää jo sitten toisena päivänä. Halut oli valtavat ja seksi sujui hienosti. Edelleen seksiä jokatoinen päivä, vaikka tuo vauva valvottaaki , i.etän häntä öisin n. joka tunti. Seksi ja parisuhde kuitenkin niin tärkeä, että unestani voin tinkiä. Neljän edellisen lapsen jälkeen meni n. kuukausi kun seksiä, silloin eri mies ja omat halutkin erilaiset, aiemminkin ois silloinkin varmaan onnistunut, jos ois huvittanut. Ja kaikkiaan, seksielämä on vaan parantunut synnytysten jälkeen, ja iänmyötä muutenkin.

Koska ensimmäisen kerran oltii yhdynnässä, mutta joka tapauksessa viikkoja siinä meni. Miehen mielestä kaikki oli kuten ennen, mutta minulle ei yhdyntä tuntunut enää miltään. Haluja oli, mutta se ei vaan tunnu miltään. Nyt toisesta synnytyksestä jo 2,5 vuotta. Kysyin tässä gynellä käydessäni muutama kuukausi sitten, että voiko tilanne jäädä tämmöiseksi. Meinasi, että eivät tuntohermot voi vaurioitua. Mutta en sitten tiedä, koska tunto palaa. Onko muilla vastaavia kokemuksia?

Poika syntyi käsi poskella ja kohdun suulle tuli repeämä. Synnytyksen jälkeiset kivut olivat yllättävän kovat, kaikkineen luusärkyineen. Olin myös niin orientoitunut äitiyteen, ettei seksi missään muodossa kiinnostanut ollenkaan. Mietitytti myös kuinka löysät paikat sieltä löytyy.. Kunnes sitten 3kk synnytyksestä, minun vanhempien luona yökylässä ollessa uskaltauduin (olimme kuin mitkäkin teinit!), mutta pimeetä piti olla ja alas ei saanut katsoa. Ensimmäiset kerrat sattui ja kiristi, eikä niistä voinut nauttia.. Nyt olemme siinä tilanteessa ettei meillä ole ikinä ollut näin hyvää seksiä! Valot saavat palaa ja uudet asennotkin on tullut testattua ;) Poika kun nukahtaa, hiipii vanhemmat toiseen huoneeseen..

Tähän lisäystä, että poikamme on nyt 6½ kk.

Kolmannen asteen repeämät (kymmenet tikit) ja eppari aiheuttivat kipua melkein vuoden päivät... Kivuliaisiin (mahdottomiin) yhdyntöihin piti hakea apua, ja kireitä kohtia (arpikudosta,joka ei jousta) leikattiin... Ihana mies kun ymmärsi, vaikka oma mieli seksittömyyden takia olikin maassa (miehen puolesta)...Tai no ei se ihan seksitöntä ollut :D

Nyt kun yhdyntöihin "pystyy" niin miettii että tuntuukohan enää samalta... Jumpata yritän kyllä :)

Haluja minulla ei ollut alussa ollenkaan, ja päätettiin odottaa jälkitarkastukseen. Synnytyksestä oli kulunut noin 2 kk kun ensimmäisen kerran uskalsin kokeilla. Pientä kireyttä alkuun tuntui (ehkä välilihan leikkaushaavan takia), mutta ei onneksi sattunut niinkuin luulin. Halut palasivat vasta vajaa 4kk synnytyksestä, sitä ennen yksinkertaisesti kiinnostivat ihan muut asiat. Pelkäsin, että seksistä on tulossa vain "ihan kiva juttu", enkä enää halua päivittäin (tai edes viikoittain), niinkuin ennen raskautta. Mieheni pelkäsi, ettei ole enää minun silmissäni haluttava, vaikka asia oli aivan toisin ja kerroin sen hänelle usein. Nyt onneksi tilanne alkaa normalisoitua, ja olemme molemmat tyytyväisiä!

Meillä ensimmäinen kerta vasta 3,5kk synnytyksen jälkeen. Itselläni olisi tehnyt mieli jo aiemmin, mutta miestäni ei ilmeisesti haluttanut. Liekkö ollut syynä että tyttö nukkui osan yötä meidän vieressä.Tosin mieheni kiinnostus lopahti tyystin raskauden puolivälissä, eikä meillä sitten harrastettu YHTÄÄN mitään...Ehdin jo vaipua synkkyyteen kun tuntui että en enää kiinnostanut miestäni. Olin mielestäni liian lihava, ruma tai muuten epähaluttava tummine silmänalusineen. Kuitenkin eka kerta tuntui sitten hyvältä, ehkä jopa paremmalta kuin aiemmin, olo oli herkempi. Eikä se häirinnyt miestäni lainkaan, vaikka tyttö nukkuin omassa sängyssään samassa huoneessa =)

Kun ainokaisemme syntyi, ajattelin että en varmaan ikinä halua seksiä, mutta kokeilimme yhdyntää 2 kk synnytyksen jälkeen, ja se eka kerta muistutti aika lailla ekaa kertaa. Tuntui kun taas menettäisi neitsyytensä. Alussa muutamat kerrat oli vähän kömpelöitä,sitten se alkoi sujua. Mielestäni tunnen nykyään kehoni paljon paremmin, kuin ennen raskautta, ja seksi on parempaa. Olin kuvitellut että paikat löystyy, niin ettei seksistä nauti kumpikaan osapuoli, mutta väärin luulin.

Koska ensimmäisen kerran oltii yhdynnässä, mutta joka tapauksessa viikkoja siinä meni. Miehen mielestä kaikki oli kuten ennen, mutta minulle ei yhdyntä tuntunut enää miltään. Haluja oli, mutta se ei vaan tunnu miltään. Nyt toisesta synnytyksestä jo 2,5 vuotta. Kysyin tässä gynellä käydessäni muutama kuukausi sitten, että voiko tilanne jäädä tämmöiseksi. Meinasi, että eivät tuntohermot voi vaurioitua. Mutta en sitten tiedä, koska tunto palaa. Onko muilla vastaavia kokemuksia?

minulla sama homma, ei tunnu miltään.mies ei ole huomannut eroa tai sanonut että olisi jotenkin erilainen.ollaan vasta alettu muutenkin harrastamaan. poika nyt puolivuotta.

Synnytyksestä nyt kolme kuukautta ja ollaan kerran kokeiltu. Sitä nyt ei varsinaisesti yhdynnäksi voi sanoa, esileikkejä ja muutama minuutti itse asiaa. Miehen mielenkiinto asiaa kohtaan lopahti, kun minä tyhmänä totesin, etten usko saavani orgasmia nyt ekalla kerralla, koska jännitän niin paljon..

Seksiä meillä ei ollut raskausaikana juuri ollenkaan mieheni takia. Hän ei pystynyt keskittymään seksiin, kun ajatteli pientä lapsenalkua sisälläni.

Toivotaan, että tämä jossain vaiheessa tästä normalisoituu..

Mutt kyllä se siitä vähitellen paremmaksi muuttui.