MIKSI 70-LUVULLA OLI VARAA KOULUIHIN JA TERVEYDENHOITOON

Lapset ja vanhukset hoidettiin kotona, laitostaminen maksaa valtavasti. Varallisuutta on, mutta kuka vaihtaisi tavaran siihen, että joutuu antamaan omaa aikaansa omille lapsilleen ja omille vanhoille sukulaisilleen?

aiemmin vanhainkodeissa asuvat vanhukset olivat parempikuintoisia kuin nykyään. Nykyään laitospaikkaa ei niin vain saa.

ja vanhoille ihmisille ei määrätty lääkkeitä, ne oli terveempiä, ei ollu kotiapuja, kaikki teki kaiken itse. Byrokratia oli minimaalista.

Esimerkiksi kun hoitoalan ja vastaavien palkkoja vaaditaan korotettavaksi, ei tunnuta yhtään ajattelevan, mistä se raha tulee.



Ennen kuin on rahaa isoihin palkankorotuksiin julkisella puolella, maahan pitää virrata isosti lisää rahaa esimerkiksi viennistä tai ulkomaisista sijoituksista.

koska ylipainoa ei ollut niin paljon. Diabeteksesta on tullut suuri taakka kansantaloudelle.



70-luvulla ei ollut juurikaan masennusta tai lieviä mielenterveyden häiriöitä, jota olisi pitänyt hoitaa. Niistä kärsiminen oli niin häpeällistä, että niistä kärsivät sinnittelivät ja yrittivät kätkeä sairautensa kaikin keinoin. Silloin oli vain pahasti mielisairaita, jotka suljettiin mielisairaalaan. 70-luvulla ei myöskään tunnettu ADHD:ta, johon olisi tarvittu kuntoutusta tai lääkitystä. Oli vain kurittomia kakaroita, jotka opettajat laittoivat ojennukseen.



70-luvulla ei oltu keksitty nykyajan kalliita tutkimus- ja hoitomenetelmiä, jotka nielevät rahaa. Jos tuli syöpä, niin ennuste oli paljon heikompi kuin nykyään.

Oli ihan tavallista, että 50v nainen oli ensin hoitanut omat lapsensa kotona kouluun asti ja sitten siirtyi hoitamaan omia ja miehensä vanhempia, vuodepotilaitakin.

70-luvulla työmarkkinoille tuli viimeisetkin kaikkien aikojen suurimmasta suomalaisesta ikäluokasta. Kaikille ei riittänyt köyhässä Suomessa töitä, joten sadat tuhannet suomalaiset lähtivät "mamuiksi" Ruotsiin, Australiaan ja Amerikoihin paremman elämän toivossa. Se siitä mamuilusta.



Mutta ikärakenne selittää leijonaosan. Silloin työikäisiä oli valtaosa väestöstä, nyt ei. Silloin 60-vuotiaalla ei välttämättä ollut enää montaa ikävuotta jäljellä. Nyt monella eläkkeelle jäävällä on 30 vuotta eläkeikää edessä ja me pienet ikäluokat yritetään maksaa suurten ikäluokkien eläkkeet.

Totta toki suuriin henkilöstömääriin oli paremmin varaa, koska palkat olivat myös paljon alhaisempia. Ihan rehellisesti, kuinka monta 70-luvun lapsiperhettä piti normina sitä, että vähintään kerran vuodessa lomaillaan Thaimaassa ja Lapissa, että jokaisella perheen jäsenellä on oma tietokone sekä töissä, koulussa että kotona, että kenkiä on niin paljon, ettei niistä pysty kukaan pitämään lukua, että nälän yllättäessä vedetään parit hampurilaiset ostarilla...

Jos kaikki alentaisivat elintasonsa 70-luvun tasolle, niin luultavasti neuvoloihin ja kunnan kodinhoitajiin olisi taas varaa, mutta kuinka moni olisi oikeasti siihen valmis????

kun lapseni olivat päiväkodissa Helsingissä, annettiin Vitol-tipat lounaan yhteydessä ja kuului samaan maksuun.

Myös neuvolan terveydenhoitaja tuli päiväkotiin, vanhempi sai tulla mukaan iän mukaisiin tarkastuksiin ja rokotuksiin. Terveydenhoitaja mittasi, punnitsi jne. päiväkodin tiloissa.

1970-luvulla ei ollut toisaalta kotihoidon tukea eikä työttömyyskorvauksia. Terveyskeskuslääkäreille sai ajan hyvin ja itsekin usein soitin kotiin lääkärin joko itselle tai lapsille. Maksu oli sama kuin jos olisin mennyt terveyskeskukseen. Oli edullinen kun sentään kotiin sai. Näin oli jo 1960-luvullakin Helsingissä ainakin.

Lääkäri tuli mm. kun minulla oli hirvittävän tuskainen korvatulehdus, joka äityi illalla. Sain aluksi antibiootit että pärjään apteekin aukenemiseen.

Lääkäri tuli kun lapsilla oli korvatulehdusta ja kuumetta jne. Kerran soitin taas lääkäriin vatsakipujen vuoksi, luulin että umpisuoli oli vaivana. Lääkäri oli tulossa, heillä oli listat ja etenivät paikasta toiseen.

Kuitenkin kivun ollessa pahempi hetki hetkeltä, äitini pyysi peruuttamaan lääkärin tulon ja vie minut sairaalan polille. Siellä selvisi munasarjatulehdus.

Kaupungin kaikilla leikkikentillä joissa oli ohjaajat sai lämpimä aterian päivällä kesäisin.

Olen ollut lapsena syömässä Toukolassa ja Maunulassa, omat lapseni söivät ja leikkivät Oulunkyläsä ja Vuosaaressa. Sadepäivinä sai kannuun ruuan kotiin, no velliä ja keittoja oli siihen aikaan. Äiti teki vellistä pannaria kaikille...