Lue keskustelun säännöt.
MIKSI 70-LUVULLA OLI VARAA KOULUIHIN JA TERVEYDENHOITOON
13.04.2010 |
vaikka ajat olivat huonommat. Nyt 90-luvun laman jälkeen KASVUN aikana kouluissa on vain säästetty ja leikattu ja sama jatkuu yhä, vaikka varallisuutta on enemmän kuin 70-luvulla. Kenelle se menee?
Kommentit (27)
Ei Suomella kauhean huonosti pyyhkinyt, Neuvostoliiton vienti veti kuin siimaa ja työttömyys oli 2% luokkaa. Olihan silloin elämäntyyli myös vaatimattomampi, lapsille kelpasi kouluruuaksi puurokin, mille nyt vaan irveistellään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jossain vaiheessa ammattikorkeakoulujen opettajat valittivat, että opetusmäärärahat leikkautuivat, ja rahaat käytettiin enemmän kaikenmaailman koordinointiin ja eu-projekteihin.
Sitten kun projektit päättyvät, koitetaan polkaista pystyyn uusi projekti, ettei työntekijäparka vain joudu taivasalle.
ihmisten tuloerot olivat pienet. ei annettu kaikki verorahoja miljardööreille ja osakkeenomistajillej a maatalousyrittäjille.
lisäksi eläkeläiset elivät vaan mökeissään ja auttelivat lapsiaan ja hoitivat lapsenlapsia. eivät eläkeket olisi riittäneet mökkeilyyn ja ulkomaanmatkoihin mitä nykyeläkeläiset harrastavat.
harva oli kuullut mistään kolesterolista tai verenpaineesta. ihmiset kuolivat vielä vanhuuteen. saappaat jalassa.
asuminen oli aika halpaa vielä. eli miljardeja ei kaadettu rikkaille vuokranantajille asumistukien muodossa.
no silloin ei ollut kotihoidontukea.
mamuja ei tosiaan ollut eikä sitä rumbaa mitä heihin menee rahaa. heillä jopa yksityistunteja ja koulutuksen ajaksi he saavat ilmaista lastenhoitoa. suomimamma vie lapsensa ihan itse kalliiseen päiväkotiin, ei hän saa työkkärin koulutuksen ajaksi ilmaista lastenhoitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyllä 70-luvun työelämä oli 100 kertaa helpompaa kuin nyt. akateeminen kuin akateeminen on loppuunpalamisen rajoilla kun työtä on monta ekrtaa enemmän kuin ehtii työaikana tehdä.
Jossain vaiheessa ammattikorkeakoulujen opettajat valittivat, että opetusmäärärahat leikkautuivat, ja rahaat käytettiin enemmän kaikenmaailman koordinointiin ja eu-projekteihin. Sitten kun projektit päättyvät, koitetaan polkaista pystyyn uusi projekti, ettei työntekijäparka vain joudu taivasalle.
Juuri viime viikolla oli telkkarissa historian proffa, joka on kirjoittanut aiheesta kirjan. 20-vuotta sitten jossain virastossa asiat hoiti pomo ja kaksi alaista. Nyt samaan hommaan tarvitaan 20 korkeastikoulutettua ihmistä, näin hän muistaakseni sanoi.
Esim. terveyskeskuksissa lääkäreillä ja hoitajilla menee järkyttävä osa työajasta byrokratiaan, erilaisten tietojen kirjoittamiseen koneelle. Koska käytetyt ohjelmat on usein minibudjetilla tehty, ne on tosi hankalakäyttöisiä. Sitten taas menee aikaa, kun pitää soittaa atk-tukihenkilölle, jne.
Nykyään myös rahoitetaan enemmän kaikenlaisia urheiluhalleja ja taidejuttuja. Minusta nämä on asioita, joista yleisön pitäisi maksaa itse. Ensin koulut, terveyden- ja vanhustenhoito kuntoon, se, mitä jää yli, voidaan laittaa urheiluun ja taiteeseen.
Kunnissa kun karsitaan, karsitaan usein tekijöistä: hoitohenkilökunnasta, opettajista, mutta ei byrokraateista. Viime syksynä oli tvssä kahden kunnan johtajat keskustelemassa. Heiltä kysyttiin, mistä kunta säästää laman aikana.
Vastaus: terveydehoidosta ja kouluista. Toimittaja kysyi, kuinka paljon karsitte byrokraattivirkamiehiä, kun tutkimusten mukaan kuntalaistenne mielestä niitä on liikaa. Molempien kuntien johtajat hermostui silminnähden ja toinen heistä (nainen) änkytti kiukkuisena: säästösuunnitelmat on nyt tehty, niitä ei muuteta, byrokratiavirkamiehien lomautuksia tai irtisanomisia ei ole suunniteltu. Suunnitelmien mukaan tehdään.
Ei ne uskalla erottaa kunnanvaltuuston äänestäjiä ja kavereita....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään fyrkat menee isojen yrityksien laariin.
yhteiskuntatutkija enkä tiedä tohon vastausta.
Jotain sentaään tiedän: palvelut on laajentuneet (vrt. päivähoito kaikille) ja suurempi vanhusten määrä varmaan rasittaa terveydenhuoltoa.
Julkinen hallinto kasvoi jossian vaiheessa varmaan aia suureksi, nythän sitä on kyllä supistettu.
ammattikoulujen projektit pyörii varmaan EU-rahalla suurimmaksi osaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
rahan määrä on vakio, se vain siirtyy harvemmille.
lääke ja terveydenhoitoteollisuus ei syönyt niin paljon rahaa kuin nyt. ei ollut joka toisella erityismukautus adhdaspergerujouspilleria ja terapiaa ja kuntoutusta.
kenellekään ei tehty lihavuusleikkauksia eikä ylipainosta aiheutuvia kuluja ollut samassa määrin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rahoitamme siis mainitsemiasi projekteja näin suurelta osin itse.
ei pidä paikkaansa. vanhusten ja terveydenhoito nielee paljon enemmän rahaa suhteessa nyt kuin seitkytluvulla. kulttuuriin käytettiin tuolloin paljon enemän suhteessa rahaa.
Juuri viime viikolla oli telkkarissa historian proffa, joka on kirjoittanut aiheesta kirjan. 20-vuotta sitten jossain virastossa asiat hoiti pomo ja kaksi alaista. Nyt samaan hommaan tarvitaan 20 korkeastikoulutettua ihmistä, näin hän muistaakseni sanoi. Esim. terveyskeskuksissa lääkäreillä ja hoitajilla menee järkyttävä osa työajasta byrokratiaan, erilaisten tietojen kirjoittamiseen koneelle. Koska käytetyt ohjelmat on usein minibudjetilla tehty, ne on tosi hankalakäyttöisiä. Sitten taas menee aikaa, kun pitää soittaa atk-tukihenkilölle, jne. Nykyään myös rahoitetaan enemmän kaikenlaisia urheiluhalleja ja taidejuttuja. Minusta nämä on asioita, joista yleisön pitäisi maksaa itse. Ensin koulut, terveyden- ja vanhustenhoito kuntoon, se, mitä jää yli, voidaan laittaa urheiluun ja taiteeseen. Kunnissa kun karsitaan, karsitaan usein tekijöistä: hoitohenkilökunnasta, opettajista, mutta ei byrokraateista. Viime syksynä oli tvssä kahden kunnan johtajat keskustelemassa. Heiltä kysyttiin, mistä kunta säästää laman aikana. Vastaus: terveydehoidosta ja kouluista. Toimittaja kysyi, kuinka paljon karsitte byrokraattivirkamiehiä, kun tutkimusten mukaan kuntalaistenne mielestä niitä on liikaa. Molempien kuntien johtajat hermostui silminnähden ja toinen heistä (nainen) änkytti kiukkuisena: säästösuunnitelmat on nyt tehty, niitä ei muuteta, byrokratiavirkamiehien lomautuksia tai irtisanomisia ei ole suunniteltu. Suunnitelmien mukaan tehdään. Ei ne uskalla erottaa kunnanvaltuuston äänestäjiä ja kavereita....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
rahan määrä on vakio, se vain siirtyy harvemmille.
just näin. kun gtavallinen kotiäiti haukkuu yh-äitiä ja höpöttää subjektiivisesta jotain, niin ne isot rahat menevät laillisille rosvoille.
70-luku oli tasa-arvoisinta aikaa ihmiskunnan historiassa. sitä ennen oli varastettu työtä tekevältä ilmaiseksi työpanos.
ja sen jälkeen alettiin taas varastaa köyhältä työväestöltä ilmaiseksi työpanos, jotta kaikki raha menee samoihin taskuihin. nykyään on tukityötä, orjatyötä, opiskelijoilla/harjoittelijoilla teetetään. teetetään orjilla kiinassa ja ...
Kaiken pitäisi tuottaa selvää rahaa. Se mikä ei tuota on nykypäättäjän mielestä turhaa.
kun lapseni olivat päiväkodissa Helsingissä, annettiin Vitol-tipat lounaan yhteydessä ja kuului samaan maksuun.
Myös neuvolan terveydenhoitaja tuli päiväkotiin, vanhempi sai tulla mukaan iän mukaisiin tarkastuksiin ja rokotuksiin. Terveydenhoitaja mittasi, punnitsi jne. päiväkodin tiloissa.
1970-luvulla ei ollut toisaalta kotihoidon tukea eikä työttömyyskorvauksia. Terveyskeskuslääkäreille sai ajan hyvin ja itsekin usein soitin kotiin lääkärin joko itselle tai lapsille. Maksu oli sama kuin jos olisin mennyt terveyskeskukseen. Oli edullinen kun sentään kotiin sai. Näin oli jo 1960-luvullakin Helsingissä ainakin.
Lääkäri tuli mm. kun minulla oli hirvittävän tuskainen korvatulehdus, joka äityi illalla. Sain aluksi antibiootit että pärjään apteekin aukenemiseen.
Lääkäri tuli kun lapsilla oli korvatulehdusta ja kuumetta jne. Kerran soitin taas lääkäriin vatsakipujen vuoksi, luulin että umpisuoli oli vaivana. Lääkäri oli tulossa, heillä oli listat ja etenivät paikasta toiseen.
Kuitenkin kivun ollessa pahempi hetki hetkeltä, äitini pyysi peruuttamaan lääkärin tulon ja vie minut sairaalan polille. Siellä selvisi munasarjatulehdus.
Kaupungin kaikilla leikkikentillä joissa oli ohjaajat sai lämpimä aterian päivällä kesäisin.
Olen ollut lapsena syömässä Toukolassa ja Maunulassa, omat lapseni söivät ja leikkivät Oulunkyläsä ja Vuosaaressa. Sadepäivinä sai kannuun ruuan kotiin, no velliä ja keittoja oli siihen aikaan. Äiti teki vellistä pannaria kaikille...
1. Huoltosuhde heikentynyt
2. Baumolin tauti = tekninen kehitys ei ole lisännyt työn tuottavuutta julkisissa palveluissa niin kuin teollisuudessa on tapahtunut. Jos taloudellinen kasvu perustuu yksipuolisesti teollisuuden tuottavuuden paranemiseen, veropohja ja verotulot kyllä kasvavat, mutta samaa tahtia nousevat myös julkisten palvelujen tuotantokustannukset, koska palkat pitkän päälle seuraavat yksityisen sektorin tuottavuuden kasvua.
Lapset ja vanhukset hoidettiin kotona, laitostaminen maksaa valtavasti.
Varallisuutta on, mutta kuka vaihtaisi tavaran siihen, että joutuu antamaan omaa aikaansa omille lapsilleen ja omille vanhoille sukulaisilleen?
työikäisiä, joille riitti työtä jonka nykyisin hoitavat koneet tai joka on ulkoistettu jonnekin vinkuintiaan? Korkeampi työmoraali yleensäkin, vähemmän haahuilua ja minäitteä?