Aina kun puhutaan minkä ikäinen äiti tekee lapsia niin
minkä ikäisiä miehiä on pienten lasten isinä?
Meidän isi täällä on 34v ja hän on mielestään liian vanha että yhtään lasta enään tulisi :( Vanhin lapsi 7v nuorin 3kk
Kommentit (42)
kuopuksen syntyessä 26-vuotias. Meillä on myös ajateltu, että lapset tehdään ennen 30v-päivää, joskin nyt jo, näin neljä vuotta ennen "eräpäivää", mies on ilmoittanut, ettei enempää. Ei jaksaisi enää kuulemma uutta vauvaa. Minä voisin vielä yhden haluta, mutta ymmärrän kyllä, että se on rankkaa, joten hyväksyn sen, ettei enempää tule.
Syy siihen, miksi jotkut ovat tällaisia kolmekymppisiä tai nuorempiakin vanhuksia, jotka eivät jaksaisi enää vauvaa, on juuri se, että me olemme saaneet vauvan jo nuorempana. Kolmikymppisenä me jo tiedämme, mitä kaikkea raskaus, synnyttäminen ja vauvan hoito tuo mukanaan, ja hoidettuamme jo olemassa olevia lapsiamme joitakin vuosia, koemme ihan todella, ettemme enää jaksa vauvaa. Emme jaksa emmekä halua aloittaa alusta raskausajan vaivoja, yövalvomisia, koliikki-itkuja, allergiaepäilyjä, sairasteluja, imetystä, raskauskilojen kanssa pyristelyä ja sen sellaista. Kaikki tämä on kokematta sellaiselta äidiltä, joka saa esikoisensa vasta 30+ -vuotiaana, hän ei edes tiedä, mikä se juttu on, mistä me sanomme, ettemme enää jaksaisi uudestaan. Minä en ainakaan ole koskaan törmännyt kolmekymppiseen naiseen enkä mieheen, jolla ei ole lapsia ja joka sanoo, ettei jaksaisi vauvaa. Joka ainoa, joka sanoo ettei vauvaa jaksaisi, on jo isä tai äiti, ja tietää mistä puhuu. Paino on joka kerta sanalla ENÄÄ.
kuopuksen synnyttyä. Nuorekas mies. Ei ole mielestään vieläkään liian vanha saamaan lapsia nyt 43v
mikä sopii toisille, ei sovi toisille. Lapset eivät synny päättämällä, ne tulevat, jos tulevat. t. äiti 40v ja pikkukakkosen isi 43v.
Mun rakastaja on mielestään vieläkin liian nuori isäksi, täyttää 36v tänä vuonna. Mutta minkäs teet, kun vaimo (38v) tuli nyt raskaaksi... Olen yrittänyt lohduttaa, että siihen on syynsä, miksi raskaus kestää 9kk. Ei vain että äiti ehtisi tottua ajatukseen, vaan myös isä!
no mä sain ekan lapsen 17vuotiaana,hänen isä oli mua 17vuotta vanhempi,kuoli sit omiin töppäilyihinsä eikä ottanu mitää vastuuta lapsesta..sit toinen ukko oli 15vuotta vanhempi.hänen ka kaks muksua.nyksä on samanikänen ku mie,kuukauden nuorempi:D
ja ollaan 33 ja uus vauva:)
Oma isäni oli 23v. kun synnyin. Nyt on 48 ja hänelle on tulossa perheenlisäystä elokuussa, lisäksi hänellä on 1v. lapsi, joka nyt siis tulee saamaan pikkusisaruksen. Oma mieheni täyttää kohta 26 ja esikoisemme on tuloillaan. Mielestäni kaikki nuo iät ovat ns. sopivia ikiä. Kuka sitä voi määritellä mikä on hyvä ikä ja mikä ei.
Isäni on siis ollut nuori isä (saanut esikoisensa 20v.) ja nyt vanhempi isä. Silti hän on edelleen energinen ja jaksavainen, samanlainen kuin silloin, kun olin itse pieni. Ei se ole niin iästä kiinni kuka jaksaa ja kuka ei. Toiset väsähtää pari-kolmikymppisenä jo, toiset painaa vielä viisikymppisenäkin.
ja kuopuksen kohdalla 21v.
eikä ole ainakaan sanonut että kokisi itsensä liiän nuoreksi isäksi.
miehen isä oli 22v kun mies syntyi ja mun oma isä oli 33v kun mut sai.
nimenomaan "painaa" viiskymppisinä.hyvin sanottu:D
meinaan lapsenteossa joutuu "painamaan" XD
En sitä kyllä ihan noin tarkoittanut, en halua ajatella isääni painamassa. :D Mutta pointti lienee ymmärretty.
Lapsia meillä on yhdeksän, mutta kolme ovat enkelilapsia. Mieheni on nyt 45v ja nuorin on 7kk eikä mieheni ole vielä kokenut olevansa liian vanha isäksi, mutta meille ei enempää silti tule. Meillä on jo lapsenlapsiakin useampi.
esikoisemme, 26v kun kuopus tuli.
Oma isäni on ollut 25v kun sai esikoisensa, minut sitten sai 26v iässä. Mieheni isä oli 42v kun saivat viimeisimmän lapsensa. Eli mieheni.
Kolmikymppisenä me jo tiedämme, mitä kaikkea raskaus, synnyttäminen ja vauvan hoito tuo mukanaan, ja hoidettuamme jo olemassa olevia lapsiamme joitakin vuosia, koemme ihan todella, ettemme enää jaksa vauvaa. Emme jaksa emmekä halua aloittaa alusta raskausajan vaivoja, yövalvomisia, koliikki-itkuja, allergiaepäilyjä, sairasteluja, imetystä, raskauskilojen kanssa pyristelyä ja sen sellaista. Kaikki tämä on kokematta sellaiselta äidiltä, joka saa esikoisensa vasta 30+ -vuotiaana, hän ei edes tiedä, mikä se juttu on, mistä me sanomme, ettemme enää jaksaisi uudestaan. Minä en ainakaan ole koskaan törmännyt kolmekymppiseen naiseen enkä mieheen, jolla ei ole lapsia ja joka sanoo, ettei jaksaisi vauvaa. Joka ainoa, joka sanoo ettei vauvaa jaksaisi, on jo isä tai äiti, ja tietää mistä puhuu. Paino on joka kerta sanalla ENÄÄ.
Ja nyt nelikymppisenä ootan neljättä eikä tulisi mieleenikään ettenkä jaksaisi.
lapsia löytyy kolme, pian 9v, 4v ja 1,5 v.
MINKÄLAINEN NAINEN SANOO PUOLISOAAN ISIKSI....
Hä? Ihan normaali koen olevani..
jo kolme-nelikymppiset ovat niin väsyneitä, etteivät jaksaisi esim. yövalvomiia.
Kuitenkin työelämässä ollaan uran huipulla yleensä vasta yli 40-vuotiaina. Miten esim. ne kaikki lääkärit kestävät yöpäivystyksiä ja vaativia pitkiä työvuoroja.
Miksi 40-50-vuotiailla on kaikkein vähiten sairauspoissaoloja (siis omasta sairaudesta johtuvia)? Kuitenkin tuonikäiset eivät muka jaksaisi omia lapsiaan hoitaa...
Ja yleisesti pitäisi olla tiedossa, että unen tarve VÄHENEE iän myöyä.
20-vuotias tarvitsee keskimäärin tunnin enemmän unta yössä kuin 40-vuotia.
20-vuotias tarvitsee keskimäärin tunnin enemmän unta yössä kuin 40-vuotia.
Miksi vanheta jo kolmekymppisenä, sittenhän sitä joutuu olemaan suurimman osan elämästään vanha, 40-70 vuotta!! Itse olen 34v enkä todellakaan mikään vanha, vaan nuori aikuinen.
Esikoisen sain 18-vuotiaana, nuorimman 29v ja vauvoja saa tulla vielä jos on tullakseen, en usko että vielä 40v:nä olisin liian vanha. Minusta olisi kamalaa olla "liian vanha lisääntymään" tämän ikäisenä!
Alkuperäiseen kysymykseen vastaus, eli mieheni oli 23v, 24v ja 26v kun yhteiset lapsemme syntyivät, nyt siis 31v.
jotka eivät enää vauvaa jaksaisi! :o
Itse sain esikoiseni 32-vuotiaana eikä tullut mieleenikään, että olisin liian vanha enkä jaksaisi vauvaa... (Sain sitten vielä pari lisääkin) Ehkä olen sitten nuorekas... :)
Mieheni oli yli 35 esikoisen syntyessä, ja ihan hyvin hänkin jaksoi.On myös sitä mieltä, että on liian vanha vauvan isäksi. Kolmonen, ei kyse ole siitä, etteikö olisi biologisesti kykenevä saamaan lapsia, vaan siitä, HALUAAKO niitä enää. En minäkään jaksaisi enää vauvaa, ja olen 33-vuotias!
Sain esikoiseni 34-vuotiaana ja hyvin olen jaksanut ihan normaalin vauva-arjen. Ei sitten tiedä miten olisin jaksanut, jos olisi ollut ihan mahdottoman vaikeaa, mutta silloin en ehkä olisi jaksanut vaikka olisin ollut nuorempikin.
Minusta 30-40v ei ole mikään vanha, itse en ainakaan sellaiseksi itseäni koe. Sen ymmärrän, että 60v äitini ei jaksa alle 1v vauvaa ottaa yöhoitoon, kun heräilee vielä öisin useita kertoja, mutta että ikäiseni ei enää vauvaa jaksaisi, olisi minusta kummaa.
Eri asia jos on jo lapsia, eikä jaksa enää uutta lasta, kun aiemmat saanut isoksi hoidettua
Olen ollut raskaana jo ennen 18v ikää ja lapsia on 5 nyt. Silloin kun lapset on pieniä tuntuu ettei jaksa, mutta kun nuorin on 4-5v jaksaisi jo uuden sarjan:D Olen 34v, eikä tunnu että koskaan tulisi "en jaksa enää vauvaa"-vaihetta pysyvästi. Toki on tuntunut niin ajoittain, mutta se menee ohi.
t. 42
kuopuksen syntyessä 26-vuotias. Meillä on myös ajateltu, että lapset tehdään ennen 30v-päivää, joskin nyt jo, näin neljä vuotta ennen "eräpäivää", mies on ilmoittanut, ettei enempää. Ei jaksaisi enää kuulemma uutta vauvaa. Minä voisin vielä yhden haluta, mutta ymmärrän kyllä, että se on rankkaa, joten hyväksyn sen, ettei enempää tule.
Syy siihen, miksi jotkut ovat tällaisia kolmekymppisiä tai nuorempiakin vanhuksia, jotka eivät jaksaisi enää vauvaa, on juuri se, että me olemme saaneet vauvan jo nuorempana. Kolmikymppisenä me jo tiedämme, mitä kaikkea raskaus, synnyttäminen ja vauvan hoito tuo mukanaan, ja hoidettuamme jo olemassa olevia lapsiamme joitakin vuosia, koemme ihan todella, ettemme enää jaksa vauvaa. Emme jaksa emmekä halua aloittaa alusta raskausajan vaivoja, yövalvomisia, koliikki-itkuja, allergiaepäilyjä, sairasteluja, imetystä, raskauskilojen kanssa pyristelyä ja sen sellaista. Kaikki tämä on kokematta sellaiselta äidiltä, joka saa esikoisensa vasta 30+ -vuotiaana, hän ei edes tiedä, mikä se juttu on, mistä me sanomme, ettemme enää jaksaisi uudestaan. Minä en ainakaan ole koskaan törmännyt kolmekymppiseen naiseen enkä mieheen, jolla ei ole lapsia ja joka sanoo, ettei jaksaisi vauvaa. Joka ainoa, joka sanoo ettei vauvaa jaksaisi, on jo isä tai äiti, ja tietää mistä puhuu. Paino on joka kerta sanalla ENÄÄ.
nuokuin tunneilla, jos en ollut nukkunut vähintään 8-9 h.
Nyt 37-vuotiaana riittää mainiosti 7 tuntia unta.
Jep, minä ainakin jaksan valvoa huomattavasti paremmin nyt kuin 20 v sitten.
20-vuotias tarvitsee keskimäärin tunnin enemmän unta yössä kuin 40-vuotia.
jotka eivät enää vauvaa jaksaisi! :o
Sain esikoiseni 34-vuotiaana ja hyvin olen jaksanut ihan normaalin vauva-arjen. Ei sitten tiedä miten olisin jaksanut, jos olisi ollut ihan mahdottoman vaikeaa, mutta silloin en ehkä olisi jaksanut vaikka olisin ollut nuorempikin.
Minusta 30-40v ei ole mikään vanha, itse en ainakaan sellaiseksi itseäni koe. Sen ymmärrän, että 60v äitini ei jaksa alle 1v vauvaa ottaa yöhoitoon, kun heräilee vielä öisin useita kertoja, mutta että ikäiseni ei enää vauvaa jaksaisi, olisi minusta kummaa.
Eri asia jos on jo lapsia, eikä jaksa enää uutta lasta, kun aiemmat saanut isoksi hoidettua