Kertokaa Bakuganeista.
Niitä pitäis nyt saada. Poika 5-v tarvitsee. 8)
Siis tiedän, että ne ovat niitä pieniä palloja, jotka aukeavat taistelijahahmoiksi magneetin päällä, mutta mikä se idea on? Kortit? Portit? Kaikki ihme sälä? Ketä vastaan ne taistelevat vai keskenään?
Kommentit (37)
mutta näköjään. Olen ollut aiemmin tosi nipo näiden taistelulelujen suhteen, mutta olen heltymässä örkeille. "Äiti miksen mä saa leikkiä sitä mitä mä haluan leikkiä?"
Vai tarkoititko, ettei sen 5-vuotiaan tarvitsekaan tietää, ketä vastaan ne tyypit ovat? Se on kai totta. Suurin riemu kavereiden bakuganeilla leikkiessä tuntuu olevan se aukeaminen.
ap
mutta näköjään. Olen ollut aiemmin tosi nipo näiden taistelulelujen suhteen, mutta olen heltymässä örkeille. "Äiti miksen mä saa leikkiä sitä mitä mä haluan leikkiä?"
Vai tarkoititko, ettei sen 5-vuotiaan tarvitsekaan tietää, ketä vastaan ne tyypit ovat? Se on kai totta. Suurin riemu kavereiden bakuganeilla leikkiessä tuntuu olevan se aukeaminen.
ap
pienten enkä isompienkaan lasten leikeissä tasitelemista/tappelemista.Miksi lapsen pitäisi osta taistella7tapella???
#2
pienten enkä isompienkaan lasten leikeissä tasitelemista/tappelemista.Miksi lapsen pitäisi osta taistella7tapella???
#2
Huoh, sä kuulostat multa vuosi sitten. Jos sulla on jo isompia poikalapsia, kerro, miten pääsit yli tästä iästä ilman, että poika leikki taisteluleikkejä ja halusi taistelurobotteja ym. leluiksi. Tämä ihan ystävällisenä kysymyksenä - haluaisin tietää!
Poika tykkää koota legoja, askarrella ja kuunnella satuja. Tämän hetken ykkössuosikki on Melukylä. Leikkii pikkusiskon kanssa. Leipoo mielellään. Pitää autoista ja koneista. Tätä kaikkea tuen mielelläni, mutta miksi kieltäisin jonkin asian kokonaan, varsinkin, kun se on kaveriporukassa tärkeä juttu?
ap
Eikä ainakaan tällä hetkellä pidä mistään tappelu/taistelu leikeistä eikä ohjelmista.En tiedä sitten tulevaisuudessa...Miehen kanssa ollaan päätetty että niin pitkälle kun on mahdollista, ohjataan pois ko. leikeistä.
Meidän pojilla on myös isovelipuoli (10v.), joka ihan pienestä asti leikkinnyt tappelu/taisteluleikkejä+katsonnut ns. älyttömiä lastenohjelmia.Ja sen kyllä huomaa, kaikki pitäisi tappa tai kaikkien kanssa pitäisi tapella.Tosin meillä nuo leikit on kielletty kokonaan.
Siskollani myös 10v. poika, joka ei ole koskaan pitännyt mistään taistelu/tappelu leikeistä/peleistä/ohjelmista, joten kai niistä jotenkin voi lapsensa pois pitää....
minä vannoin kun poikani syntyi, ettei meille tule mitää aseita leluksi. Pidin pääni siihen saakka kunnes poika 3 vuotta täytettyään rakensi täydellä tohinalla pyssyn legoista, tikuista, henkareista ja milloin mistäkin.
Bukkakesta olisn jotain tiennytkin mutta tää on ihan outo.
oli alkuun tarkoitus pitää pojat pois pyssyleikeistä yms. Aika nopeasti eskarin alettua huomasin, että kyllä ne taisteluleikit, riehuva leikkityyli ja rumat jutut sieltä poikiin tarttuivat.
Meillä on sekä tyttöjä että poikia ja vanhimmat jo kouluiässä, ja edelleenkään eivät saa katsoa kuin Ylen lastenohjelmia ja meidän aikuisten tarkistamia dvd-elokuvia. Pojat ovat erittäin kiinnostuneita jalkapalloilusta, yleisurheilusta, pyöräilystä, eläimistä, avaruudesta, lukemisesta ja matematiikasta, ja näihin olemmekin heitä erityisesti kannustaneet heidän osoittaessaan kiinnostusta.
Mutta näiden lisäksi rakastavat taistelu- ja taktiikkaleikkejä erityisesti tuolla omissa metsissä, mutta myös päiväkodilla ja koulun metsikössä tai huonolla ilmalla sisällä, meillä tai kavereilla. Ja Bakuganejakin löytyy. Tekniikkalegoja yhdistellään mitä erikoisimmiksi laitteiksi oman mielikuvituksen mukaan, joskus taistelutarkoituksiin ja joskus vaikkapa avaruuden tutkimukseen.
Luulin, että pojista voi muovailla oman ennakkokäsityksen mukaisia, mutta kyllä näilläkin kotihoidetuilla maalaislapsilla vaikutteita vaan tulee muualtakin. Näistä on (meidän) pienet pojat tehty.
Pitäis varmaan näyttää tämä ketju miehelle, joka on jostain syystä kaikkia taisteluleluja vastaan (mutta ei muuten mikään ehdoton pasifisti, vaan ihan tavallinen armeijan käynyt äijä.)
Esikoisen ensimmäiset neljä vuotta menivät täysin taisteluvapaassa maailmassa. Vuoden sisään tulivat sitten bakuganit ja pokemonit, batmanit ja hämähäkkimiehet. Pikkuveli seurasi perässä.
Näistä ainoastaan pokemoneja on lapselle missään vaiheessa näytetty ja pojan leikeissä iloisesti sekoittuvat omat kuvitelmat siitä, miten hämähäkkimieHET ja BatmaniT taistelevat pokemonien kanssa tai niitä vastaan. :) Tottahan 4-5-vuotiaalla on jo kodin ulkopuolisia kavereita, joiden kanssa leikit menee miten menee. Ei siinä kuulkaa yhden äidin pasifismi mihinkään vaikuta. :D
Ap: ei sillä ole mitään väliä, ymmärrätkö pelin sääntöjä. Useimmat vanhemmat ja lapset eivät ymmärrä. Ostat vaan sellaisen usean pallon paketin, siinä tulee kortteja mukana. Lapset sitten kehittävät sen pelin. Pääasia, että on muutama pallo ja muutama kortti. Varaudu siihen, että lapset saattavat vaihdella niitä. Vrt. kiiltokuvat meidän lapsuudessa.
markkinointikeino, jolla myydään muovikrääsää lapsille.
Ohjelma, jolla ei ole muuta sisältöä kuin taistelu. Ja hirmuisesti oheistuotteita.
Pojallani on aikamoinen määrä Bakuganeja. Lopetin niiden ostamisen, koska ei iloinnut niistä kuin päivän ja sitten alkoi unelmointi seuraavasta...
vertaillaan tehoja, tuomioulottuvuuksia ja ties mitä ihmejuttuja.
Tuomioulottuvuuksia! REPS!
ap
markkinointikeino, jolla myydään muovikrääsää lapsille. Ohjelma, jolla ei ole muuta sisältöä kuin taistelu. Ja hirmuisesti oheistuotteita. Pojallani on aikamoinen määrä Bakuganeja. Lopetin niiden ostamisen, koska ei iloinnut niistä kuin päivän ja sitten alkoi unelmointi seuraavasta...
Valitettavasti. Legojakin meillä on vaikka kuinka, ja silti niitä pitäisi saada lisää koko ajan. Meidän lapset eivät edes näe TV-mainontaa, voin vain kuvitella, millaista olisi, jos näkisivät.
ap
noi leikit on ihan ok, pienillä pojilla kehittyy maskuliinisuus. Harjoitellan testosteronileikkejä ja ollaan niin machoja. Turvallisempaa on se, että antaa machoilulle mahdollisuuden, ettei sitten tukahdutettuna kasaudu mieleen. >>>>>>>Kaikkein hirveimmät örkit voi kyllä jättää kauppaan vastakin.
En usko, että kiinnostus taisteluleikkeihin tekee automaattisesti lapsesta väkivaltaisen. Toki vanhemmilla on se vastuu ja pitää osata rajoittaa, jos lapsella menee överiksi.
Meillä on 7-vuotiaalla paljon bakuganeja ja myös niitä dvd:tä. Ei ole muuten mitenkään väkivaltainen ja tykkää erityisen paljon näiden lisäksi kukkien kasvattamisesta, pyöräilystä, luistelusta jne.
Alkuperäiselle tiedoksi: Bakuganeja on nyt ainakin Anttilassa alennuksessa (muistaakseni 3,50), joten voitte aloittaa hiukan halvemmalla ja ostaa muutaman alkuinnostukseen.
markkinointikeino, jolla myydään muovikrääsää lapsille. Ohjelma, jolla ei ole muuta sisältöä kuin taistelu. Ja hirmuisesti oheistuotteita. Pojallani on aikamoinen määrä Bakuganeja. Lopetin niiden ostamisen, koska ei iloinnut niistä kuin päivän ja sitten alkoi unelmointi seuraavasta...
Valitettavasti. Legojakin meillä on vaikka kuinka, ja silti niitä pitäisi saada lisää koko ajan. Meidän lapset eivät edes näe TV-mainontaa, voin vain kuvitella, millaista olisi, jos näkisivät. ap
Minäkin yritin poikaa pitää "taisteluvapaassa" maailmassa, mutta 4-5-vuotiaana se kausi alkoi. Leikkipyssyjä meillä ei ole, eikä niihin ole ollut kiinnostustakaan, mutta kaikki Spidermanit, Pokemonit ym sen sijaan...Ja nyt 8-vuotiaana Bakugan-huuma kovimmillaan, ei niillä mielestäni pelata/leikitä vaan vertailevat voimia ym. - en edes ymmärrä niitä Bakugan sfäärejä :) Joku Bakugan käsikirja oli aivan mieletön juttu, se on luettu about kannesta kanteen...
että kukaan niillä säännöillä Bakuganeilla oikeasti leikkii. Minä niitä huvikseni netistä luin ja olivat ihan älyttömät. Ainakaan meidän 8-vuotiaalla B-fanilla ei oikeasti ole niistä hajuakaan. Ala-astelaiset tuntuvat leikkivät niilä kuin millä tahansa robojutuilla: suhistaan ja poksutaan, räplätään ihania uutuuksia ja vertaillaan, kenellä on mikäkin hieno Bakugan, vertaillaan tehoja, tuomioulottuvuuksia ja ties mitä ihmejuttuja.