Jos tietäisit että kaverisi miehellä on sivusuhde, kertoisitko kaverillesi
ja kaveri siis kuvittelee että perheessä kaikki hyvin, miehen suhde on kestänyt jo useamman vuoden ja siitä tietää todella moni. :( Lapsiakin näillä on... olen monta kertaa miettinyt mikä olisi "oikea teko"
Kommentit (33)
jos olisit itse kaverisi tilanteessa, haluaisitko että sinulle kerrotaan?
Mun mielestä kannattaa kertoa, itse haluaisin ainakin tietää jos miehellä on toinen.
Kumpi on parempi se, että kerrot nyt kaverille ja hän on joko kiitollinen sinulle vai se, että jos et kerro ja myöhemmin saakin kuulla sen toiselta ja saa myös tietää, että olet ollut tietoinen asiasta, mutta et ole kertonu?
Kyllä tuollainen juttu selviää ennemmin tai myöhemmin joka tapauksessa. Itse ainakin haluaisin tietää, ja olisin vihainen jos ystäväni ei kertoisi tuollaista.
Mutta minkään "hyvänpäiväntuttujen" asioihin en menisi sekaantumaan.
kun jossain vaiheessa tulee ilmi ja että oot tiennyt etkö ole kertonut
Itse kerroin kaverilleni, sillä tuloksella että kaveri kiitti ja sitten jätti miehensä.
Kuitenkin jonkin ajan kuluttua tästä tulikin minulle kakkaa niskaan, ja paljon. Kaveri kyseenalaisti sen, että oliko se suhde sittenkään merkinnyt niin paljoa että kannatti perhe hajottaa, ja että olisiko suhde loppunut ja hän olisi vielä miehensä kanssa ja perheensä olisi ehjä, jos hän ei olisi saanut tietää siitä mitään. Eli tavallaan syyllistää nyt sitten minua, kun kerroin. Ja vaikka toiminkin aivan vilpittömästi, painaa tämä asia minua nykyisin silti.
Toisaalta sitä toivoo, että itselleen kerrottaisiin.
Mitäs, jos puhuisit tämän miehen kanssa? Sanoisit, että tiedät ja olet harkinnut, pitäisikö vaimolleen kertoa. Anna hänelle mahdollisuus kertoa itse tai lopettaa sivusuhde?
voit kuitata sen sanomalla että kuulit jotain huhupuheita mutta et todellakaan uskonut että ovat tosia.
Ehkä kannattaisi olla kertomatta.
tekisin niin, että ottaisin asian ensin puheeksi ystävän miehen kanssa. Ja samalla varmistaisin sen, että kyse ei ole mistään huhuista tms.
Itse olen ollut tilanteessa, jossa (edelleen syystä jota en voi käsittää) minusta oli puhuttu tietyssä ystäväpiirissä, että minulla on suhde työkaverin kanssa, vaikka näin ei ollut.
Henkilökohtaisesti loukkasi syvästi se, että hyviksi ystävikseni luulemani ihmiset eivät olleet ottaneet asiaa puheeksi minun tai mieheni kanssa, vaan "kaikki" elivät samoissa harhoissa.
Ja tässä ap:n esittämässä tapauksessa todellakin loukkaisi se, että jos tosiaan suhde on fakta, ja monet ihmiset siitä tietävät, niin tavallaan tätä vaimoa pidetään pimennossa ja tietyllä tapaa annetaan hiljainen hyväksyntä hänen miehensä sivusuhteelle.
Toki kaikkien ventovieraiden ei toisten asioihin tarvitsekaan puuttua, mutta jos kyseessä on ystävä tai edes hyvä kaveri, niin olisi edes kohtuullista ottaa asia esille. Silläkin uhalla, että ystävyys saisi tästä väliaikaisesti jonkun särön.
Olin yks lauantai-ilta baarissa, seuraavana päivänä oli kutsu yvän ystävän luokse syömään.
Baarissapa oli myös ystävän mies aivan toisen naisen kanssa. Meno oli aika hot. Menin koputtamaan olkapäähän ja tervehtimään eli tekemään tiettäväksi että olin samassa baarissa. Muistutin myös että olen menossa/tulossa heille syömään seuraavana päivänä.
Kun klo 12 menin heille, ystäväni oli yksin lapsein kanssa ja uomesta sekaisin kun mies ei ollut tullut kotiin eikä soittanut.
Sitä katsellessa en voinut muuta kuin kertoa!
kaverilleni ja jälkeenpäin kadun kertomaani. Kävi nimittäin hieman samalla tavalla kuin jo jollekin toiselle tässä ketjussa oli käynyt. Välit sitten nykyisin hyvää päivää-asteella.
Ja mulle on käynyt myös niin, että olen joutunut olemaan siinä roolissa, joka on kertonut ystävälle, että hänen miehellä on muita naisia ja myös laittomia "liiketoimia".
Aluksi ystävä ei uskonut ja epäili minulla olevan oma lehmä ojassa, eli että olisin itse ihastunut hänen mieheensä tms ja yritän vain mustamaalata tätä hänelle. Välit sitten viilenivätkin joksikin aikaa hänen puoleltaan. Mutta silti olen sitä mieltä, että oli minun velvollisuus pitää ystäväni puolta ja kertoa miehen petollisuudesta.
Tämä koko homma päättyi sittemmin heidän eroon ja ystäväni pyysi myös minulta vilpittömästi anteeksi, kun ei ollut halunnut uskoa kertomaani todeksi. Kaikki oli sitten myöhemmin paljastunut hänelle kuitenkin ja nykyisin olemme oikein hyvissä ja läheisissä väleissä edelleen :)
Saat paljon tuhoa aikaiseksi ja paljon paskaa myös omaan niskaasi -ja syystä, toisten asioihin ei pidä puuttua.
Oletteko oikeasti sitä mieltä, että voisitte ummistaa silmänne, jos ystävänne mies pettäisi ja asia olisi jo suht julkinenkin?
Kyllä mulla menisi täysin luottamus ystäviini, jos he eivät kertoisi minulle miehen suhteesta.
Ilmeisesti osa tuudittautuu ajatukseen, "mitä ei tiedä, se ei voi satuttaa"? Mutta enemmän se satuttaa, jos tajuaa, että "kaikki muut ovat tienneet" ja kukaan ei vaan ole viitsinyt sinulle kertoa. Miettikäähän nyt oikeasti omalle kohdallenne, jos olisitte tämän miehen vaimo.
laita nimetön kortti tms. kaverillesi ja siihen faktaa.
nimetön viesti kuulostaa lähinnä koululaisten toimilta...
Kyllä mulla ainakin on selkärankaa ja rohkeutta olla se "Jobin postin tuoja", vaikka sitten tulisikin kuraa päälle.
Onpahan ainakin omatunto puhdas, ja tarkoitus 100%:sti vain ja ainoastaan hyvä.
Mutta tosiaan ottaisin minäkin asian ihan ensiksi miehen kanssa puheeksi. Ja ehkä niin, että tajuaako hän kuinka paljon loukkaa vaimoansa, ja myös sen, että vaimon ystävänä voi hyväksyä sitä.
mutta jollekin vähemmän läheiselle ehkä en.
Ehkä sanoisin miehelle, että btw, tiedän suhteestasi...
Tai jos tuntisin jonkun kaverin hyvin läheisen ystävän, kertoisin tälle ja kysyisin neuvoa.
Kerroinkin kerran miespuolisen ystäväni naisystävälle että poikaystävälläsi on paljon naisia. Kerroin kaikki mitä tiesin. Siitä seurasi, että miespuolinen ystäväni puhui naisystävälleen niin, että mä olen se höyrypää, ja valehtelen. No katkesi sitten heidän puoleltaan ystävyys siihen paikkaan. Mä olin sitten se syypää, mut ihan sama. Ärsytti kun se mies yritti aina pokaa muakin, ja naisia oli joka sormelle. Nainen uskoi kaikki mitä mies valehteli.
Vaikka mulla tää kokemus on, niin kertoisin kuitenkin kaverilleni jos sen miehellä olis suhde jonkun toisen kanssa.
ja pitkäaikainen luotettu. Mutta en ehkä kertoisi jos ei oltais mitään "sydänystäviä".
perustelua tuolle omahyväisyysväitteelle?
Mitä omahyväistä on siinä, että pitää ystävänsä puolta? Ja tässä tapauksessa siis nimenomaan petetyn. Mun mielestä, jos tietää esim. juuri ap:n kuvaileman kaltaisesta jo pitkiä pitkiä aikoja jatkuneesta salasuhteesta, eikä kerro siitä petetylle, asettuu pettäjän puolelle ja ikäänkuin sitä kautta hyväksyy pettäjän käytöksen.
Kyllä nykyaikanakin pitäis hyvien ystävien pitää sen verran yhtä, ettei salli tuollaista törkeää käytöstä omaa ystäväänsä kohtaan.