Nenänkaivajat. Mikä on salainen räkämälli kätkönne?

ja joskus sohvan taakse seinään.

kyläillessä minusta tulee varsinainen sika.

Kaivelen kuin koira luuta sormi kahden nivelen mitalta upoksissa syvällä nenäonteloni uumenissa.



Piilotan räkää maton alle, liimailen irronneita tapetteja kiinni seinään. Ei ole paikkaa jonne en olisi räkää liimaillut.



Olen enemmän liimailija, olen liian vainoharhainen pyöritelläkseni palloja vieraiden luona. Sillä kesken pyörittelyn saatan jäädä nolosti kiinni.

Niin pitkälle kuin etusormella yllän. Ja joskus sohvan alle,sinne alaetuosan taakse,mut tuonne arvemmin,patterin takana on paras paikka

Nenälimalla töhritty sanomalehti on kierrätyskelvotonta. Se ei todellakaan ole egologista.



Mikä siinä on niin vaikeaa antaa räkämällien olla sielä sieraimissa minne se kuuluukin. Nenänkaivelu vain lisää rää'n tuotantoa.

en syö kylmiltään. Sekoitan räkää karamelleihin ja syön sellaisenaan. Yleensä puristan kaksi karamellia räkämällin väliin-.

Mies syö myös. Ihmisten ilmoilla sitä ei tehdä, keskenämme voidaan kyllä ihan rennosti kaivella ja syödä. Ällöttävää, tiedän.

Mutta se mua hävettää, kun lapsikin kaivaa nokkaansa ja syö räkää, eikä ymmärrä vielä sen päälle, missä sitä ei pidä tehdä..:S No, omapa on vika, meidän siis, meiltähän se sen on oppinut.



Mutta olen kyllä sitä mieltä, ettei ole mikään niin vastenmielistä kuin ihminen joka pyyhkii räkää minne sattuu. :/ Ennemmin se pitäis syödä kuin pyyhkiä erinäisiin paikkoihin tai 'ammuskella' ympäriinsä.