2- vuotias liian pieni päivähoitoon??

mutta meilläpäin ei esim. ole ruotsinkielisiä pph:a mutta tarha (pieni ja hyvä) on.

Ite en veisi tuon ikäistä päiväkotiin.

lapsihan saattaisi oppia vaikka suomea. Hui kauhistus!

Tässä nyt on kaksi eri kysymystä. Mun mielestä 2-vuotias ei todellakaan ole liian pieni päivähoitoon, ei edes päiväkotiin, päinvastoin moni sen ikäinen todella kaipaa leikkikavereita ja ohjattua toimintaa, jota juuri päiväkodissa on enemmän kuin pph:lla (joka joutuu yksinään huolehtimaan myös ruokatarjoiluista yms.).



Toinen sitten on tuo hoitopäivän pituus, joka minustakin kuulostaa aika pitkälle, varsinkin alkuun, pari kuukautta ainakin menee lapsella uuteen kuvioon tottumiseen, joten jos edes aluksi saisi järjestettyä lyhyemmät hoitopäivät.



Meidän oli pakko laittaa lapsi hoitoon hiukka vajaa 1-vuotiaana, ehkä noin 1,5 v. olisi ollut parempi ikä hänelle. Ja onneksi saatiin paikka pienehköön päiväkotiin, josta ei mitään pahaa sanottavaa. Viihtyi oikeastaan alusta asti varsin hyvin, vaikka aamut olivat tuskaisia. Ei siis itkenyt päivällä ikävää, mutta joskus 1,5-vuotiaana vasta saattoi sanoa, että alkoi viihtyä ja leikkiä. Mutta tilanne oli sellainen, että vaihtoehtoja ei oikein ollut, en nyt jaksa selitellä enempää. Sen sijaan ollaan pystytty onneksi pitämään päivät enimmäkseen lyhyinä eli 9-15 suunnilleen on ollut säännöllinen hoitoaika, vain satunnaisesti pitempiä päiviä.



Itselleni ei ole ollut ongelma tuo lapsen perään haikailu, koska viihdyn työssä kun taas kotona olemisen koin aika rasittavaksi. Eli riippuu ihmisestä, miten tilanteen kokee. Ja varmaan myöskin hoitopaikasta/hoitajista, tuntuuko ne itsestä luotettavilta yms. (Sivuhuomautuksena, ettei joku tule hirveästi haukkumaan: Lapsen takia olisin toki voinut olla pitempäänkin kotona, mutta olosuhteiden pakosta oli mentävä töihin.)

Omani meni 1 v 3 kk iässä perhepäivähoitajalle (yhteensä 3 hoitolasta), ja ei ollut mitään ongelmia sopeutumisessa ainakaan, tosin hoitopäivät on ollut aina vain 6-tuntisia. Eli ei ole koskaan jäänyt aamuisin itkemään, iloisesti leikkiensä keskeltä moikkaa kun tulen hakemaan, nukkuu 3 tunnin päiväunet, syö hyvin ja käy potalla, ja mikä tärkeintä, ei itkeskele ollenkaan vaan leikkii iloisesti sen 3 tuntia minkä siitä hoitoajasta on hereillä. Voi kyllä olla, että 2-vuotiaalla tilanne on jo erilainen, kun alkaa olla uhmaa ja tajuaa myös kesken päivän alkaa ikävöimään äitiä.

oma lapseni on nyt 1v 6kk ja on luonteeltaan sellainen, että en veisi vielä, ja onneksi ei varmaan muutamaan vuoteen tarvitsekaan. Hän ei ole itkeskelijä, mutta vähän arka sivustatarkkailija, joka ei tee herkästi tuttavuutta muihin. Esim. muskarissakin käyty elokuusta saakka, ja nököttää äitin kainalossa aina, ja varmasti ulospäin näyttää, ettei lapsella ole hauskaa. Itse tiedän että on, koska on kotona intoa puhkuen aina lähdössä muskariin.



No, jokainen on luonteeltaan erilainen, ehkä lapseni joskus muuttuu ulospäinsuuntautuvammaksi, tai sitten tulee hiukan jäyhään isänsä, ja tykkää olla tarkkailijan roolissa. Suotakoon se hänelle.

Olisin ollut kotona ihan mielelläni, koululaisia ja eskarilaista vastaanottamassa iltapäivisin jne. Mutta erosin miehestä marraskuussa, eikä kertakaikkiaan mitään mahdollisuuksia olla kotihoidon tuella ison velkani kanssa.



Työpaikka toisella paikkakunnalla, ajokilometrejä päivittäin 130. Ei voi mitään, poika joutuu olemaan päiväkodissa n. 6.45 - 16.00. Aina ei voi voittaa.

Totta on, että monet vauvat aloittavat pk-uransa alle vuosikkaina. Ja silloin 2-vuotiaana hoidossa menee ihan hyvin. Mutta se on todellakin niin, että 2-v. lapsella on sellainen kehitysvaihe, että hän on yleensä arempi ja äiti-riippuvaisempi, vaikka olis 1-v:nä ollutkin ihan reipas. Eli juuri se 2-vuotiaana aloittaminen voi olla huono juttu. Siis jos ei 1-vuotiaana aloiteta, niin sitten parempi 3-vuotiaana. Ja tietysti tuo ap:n lapsen hoitopäivä olisi liian pitkä.

Täällä käytännössä kaikki lapset menee 2,5-vuotiaana kouluun, ja tällöin koulupäivä kestää helposti klo 8-17.



Mene ihmeessä töihin ja koulutuksen! Meidän lapsi meni Suomessa just vuoden täytettyään päiväkotiin ja ihan hyvin meni minulla työt. Nyt lapsemme on kaksivuotiaana isän kanssa kotona, ja musta tuntuu että kaipaisi oikeasti taas päiväkodin virikkeitä ja omanikäistä seuraa. Onneksi tosiaan syyskuussa alkaa koulu.

Mä olen mennyt 2-vuotiaana hoitoon ja ihan hyvin ja traumoitta selvisi :)

Mistäs tiedät minkälainen sinusta olisi tullut, jos et olisi ollut 2-vuotiaana pitkiä hoitopäiviä?

Jos kunkin omia mielipiteitä ja kokemuksia kaipaat niin voin sanoa omani: en laittaisi hoitoon enkä missään nimessä päiväkotiin. Miksikö? Haluan hoitaa lapseni itse, mielestäni 2-vuotias on vielä todella pieni, päiväkotiryhmät ovat isoja enkä halua lastani sinne (olen itse pk:ssa töissä, nyt hoitovapaalla), töitä ehdin tekemään vaikka loppuikäni, mutta lapsuus ja etenkin pikkuapsi-ikä on nopeasti ohi ainiaaksi....

2-vuotias on pieni vielä. Esim puolipäivähoito on ok tai sitten jos on ihan pakko olla noin pitkää päivää niin perhepäivähoitoon ehdottomasti.

Toki sellaisia useammillakin on.

(olen töissä päiväkodissa)

Itse ajattelen, että osa 2-vuotiasta sopeutuvat jo ihan kivasti päiväkotiin, mutta kuitenkin itse olen sitä mieltä, että vasta 3-vuotiaana päiväkotiin. Oma lapseni ei ainakaan mene ennen kuin on 3v.

Tämä siis minun MIELIPITEENI.

kaikesta selviää. Mutta kyllä mäkin kauhistelin tuota hoitopäivän pituutta. Mutta ainahan sitä kauhistellaan niitä, joiden lapset ovat pitempään kuin omat. Meidän lapset ovat n. 9 - 15/16, ja silti moni kauhistelee, ettei niin pieni (1,5-vuotias aloittaessaan) kuuluisi päiväkotiin ollenkaan...



Harmittavan vähän tuohon kuitenkin jää yhteistä aikaa lapsen kanssa! Käytännössä annat lapselle kotona ruoan ja laitat nukkumaan, jotta saat taas aamulla kammeta hänet ylös ja suoraan päiväkotiin. Mieti, onko mahdollista elää muunlaista elämää.

Harkitse edes perhepäivähoitoa. Noin pitkä päivä suuressa ryhmässä on rankkaa kelle vaan.

Sinä vaan olet jumittunut kotona olemiseen etkä haluaisi millään töihin takaisin.

Mies on töissä ja itse opiskelen. Hyvin onnistuu ja pystyy keskittymään. Päivisin keskityn opiskeluun ja iltaisin ja viikonloppuisin perheeseen. Suunnittelemasi hoitoaika kuulostaa melko pitkä. Onnistuisitkohan lyhentämään sitä vaikka vuorottelemalla miehesi kanssa hakemisten ja viemisten kanssa?

Oma lapsi meni myös 2-vuotiaana tarhaan, hoitopäivä n. 9-16, pidennettiin 9-17 joskus 3,5 v.

matkoineen menee 7-17 eli hoitapäivä olisi noin 7.15-16.45. perhepäivähoito tuskin onnistuu

Ite en veisi tuon ikäistä päiväkotiin.

hoitoon. Noin pitkä päivä ei ole lapselle hyväksi. Siinä on ihan kestämistä sitten 3-vuotiaana, kun hoitoon on "pakko" mennä viimeistään.

hoitoaika oli 7-16.30. Pakko oli mennä töihin, mutta AIKA OLI LIIAN PITKÄ!!! Lapsi oli aina iltaisin väsynyt, yhteistä aikaa ei ollut nimeksikään, illat meni kiukutellessa jne. Eli sanoisin että 2-vuotiaalle nuo päivät on luultavasti turhan pitkiä :( Voihan kaikki silti mennä ihan ok, lapset on niin erilaisia. Olen siis nyt äitiyslomalla, poika puolipäiväisesti tarhassa, ja hyvin menee. Samaan työpaikkaan en enää palaa, ihan just lasten takia:)