Opettakaa lapsillenne vieraita makuja!
Välillä kyllä ihmettelen, onko joidenkin perheiden ainoa ruokavalio jauhelihasoosi ja nakit.
Kutsun mielelläni vieraita syömään ja joukossa on pari, jo lähes kouluikäistä lasta, joille ei koskaan kelpaa yhtään mitään leipää lukuunottamatta. Tai närppivät jotain lautaselta naama norsunvitulla ja häipyvät sitten pöydästä kiitosta sanomatta.
Itse olen päättänyt, että kyseisiä ihmisiä en enää luoksemme kutsu. Enkä itse edes kehtaisi ottaa hemmoteltuja tai kranttuja lapsia mukaan kylään, vaan jättäisin ne suosiolla kotiin.
Me olemme totuttaneet lapsemme jo pienestä pitäen erilaisiin ruokiin, makuihin, yrtteihin ja mausteisiin. Syövät hyvällä ruokahalulla kaikkea ja nyt 10- ja 12-vuotiaana kokkaavat mielellään itse ja kokeilevat uusia reseptejä.
Kommentit (68)
riisi-ruis-sekoitusta, hernemaissipaprikaa, sipulia, ananasta purkista sekä jauhelihaa, kanaa tms. Suolaa, pippuria ja grillausmaustetta.
Ei parmesaania.
Ja grillausmauste, hrr. Tappaa kaikki luonnolliset maut E621:llä.
riisi-ruis-sekoitusta, hernemaissipaprikaa, sipulia, ananasta purkista sekä jauhelihaa, kanaa tms. Suolaa, pippuria ja grillausmaustetta.
Ei parmesaania.
Ja grillausmauste, hrr. Tappaa kaikki luonnolliset maut E621:llä.
Tuo on ruoka jolle olemme antaneet nimen risotto. Kutsumme tuota ruokaa risotoksi, joten se on risottoa.
riisi-ruis-sekoitusta, hernemaissipaprikaa, sipulia, ananasta purkista sekä jauhelihaa, kanaa tms. Suolaa, pippuria ja grillausmaustetta.
Ei parmesaania.
Luulisi jo olevan selvää, että kaikenlaiset riisisössöt eivät ole risottoa.
Tuo on ruoka jolle olemme antaneet nimen risotto. Kutsumme tuota ruokaa risotoksi, joten se on risottoa.
Kait sitä kotonaan saa kutsua mitä tahansa miksi tahansa, mutta pitää muistaa, että kun puhutaan muualla, tietyillä sanoilla on tietty merkitys kuten vaikka risotolla. Jos meillä kotona kutsuttaisiin kaurapuuroa chateaubriandiksi, en voisi mennä huutelemaan kylille, että kyllä chateaubriandiin kaurahiutaleet kuuluu!
Tuo on ruoka jolle olemme antaneet nimen risotto. Kutsumme tuota ruokaa risotoksi, joten se on risottoa.
Te ette voi antaa nimeksi jollekin grillimaustetulle riisisotkulle risotto, sillä joku muu on antanut sen nimeksi tietynlaiselle riisiruoalle jo aikoja sitten!
MIKÄ JUNTTI!
kun ap:n ruokia. Hän vaikuttaa NIIIn ylimieliseltä.
Jos joku grillimaustettu riisisotku on av-mammojen mielestä risottoa, niin huh huh. Tähän sopii erinomaisesti se kuuluisa ruoka-aiheinen sananparsi: jos on lusikalla annettu, niin ei voi kauhalla ammentaa :D
Lapsissa on eroja, ja jotkut lapset vaan ovat luonteeltaan ihan älyttömän epäluuloisia. On kuule tarjottu vaihtelevaa ruokaa lapselle 3 800 kertaa elämänsä aikana ja aamiaiset ja välipalat siihen päälle. Vaan eipä tuo vieläkään suostu syömään esim. porkkanaa lainkaan. Minkäs teen, kun en silti ap:n kärttyisyydestä huolimatta ole valmis ottamaan lasta nenästä kiinni ja lappamaan ruokaa väkisin suuhun.
Kerro vaan ap miten lapset opetetaan syömään niitä sun erilaisia makuja.
junteista junteinta hienosteluruokaa. En ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä jotka menevät ruotsinristelylle vetämään 2kg katkarapuja.
Tai mussakka, se nyt on niin 1980-luvun Rhodoksen matkan makuja, kiitos muuten vinkistä voisin jonain ulkoilupäivänä tehdä nostalgia mielessä, ei varmaan meidänkään lapset muista saaneensa mussakkaa.
En ole ap, mutta koska risotto on koko perheemme lemppariruokaa niin tässä "oikeaoppisen" risoton ohje:
Keitä risottoriisipakkauksessa olevan ohjeen mukainen määrä vettä kasvis- tai lihaliemikuutiolla (saa olla melko vahvaa) maustettuna.
Kuumenna kattilassa öljyä ja lisää riisi, anna niiden kuullottua mutta varo, ettei kärvähdä pohjaan (öljyä tarpeeksi). Sitten voi haluttaessa lorauttaa desin verran valkoviiniä. Sitten aletaan hissukseen lisäämään liha- tai kasvislientä, annetaan imeytyä ja lisätään taas, pieninä määrinä. Sekoitellaan välillä.
Samalla paistetaan pannulla esimerkiksi kanan rintasuikaleita, paprikaa, porkkanaa ja sipulia. Kun neste alkaa olla pian käytetty, lihat ja kasvikset kattilaan, kansi päälle ja annetaan hautua pienellä tulella. Välillä tarkastetaan, pitääkö lisätä vielä nestettä.
Risotostahan pitää tulla hieman "liimamaista", sen pitää olla kosteaa mömmöä.
Välillä maistellaan, kokeillaan, onko riisi kypsää. Usein vaatii ohjetta pidemmänkin ajan hautua ja lisää nestettä, olen huomannut.
Lopuksi reilusti raastettua parmesaania, tuoretta persiljaa ja haluttaessa basilikaa.
Ja nauttimaan :)!
niin ja ne mausteet lihoihin. Pippuria, yrttisuolaa, paprikapulveria, mistä kukin tykkää!
Bon Appetit!
risotolle nimi suojaa ja jokainen saa risottonsa tehdä niinkuin haluaa, vaikka maustaisi sen grillimausteella.
olen lukenut av:lla. Parhaita ovat "meksikolaiset" tortillasta vasatyt luomukset kaikilla kreikkalaisilla mausteilla ja ripaus italialaista sekaan, aah niin hyvaa.
Usein kaiken kruunaa suomalainen yleisvihannes, ananas.
olen lukenut av:lla. Parhaita ovat "meksikolaiset" tortillasta vasatyt luomukset kaikilla kreikkalaisilla mausteilla ja ripaus italialaista sekaan, aah niin hyvaa.
Usein kaiken kruunaa suomalainen yleisvihannes, ananas.
Ruuanlaitto ei ole mikään eksakti tiede, herran tähden jos olisi kaikki väännettäisiin perunaa ja ruskeaa kastiketta.
Minä asun Keski-Euroopassa ja täkäläinen mieheni on keittiöpäällikkö. Meillä on 2 lasta, nyt jo kouluiässä. Mies meillä enimmäkseen on hoitanut ruuanlaiton ja lapset on pienestä pitäen oppineet syömään kaiken maailman "sovelluksia" :) Kovasti nyt itsekin innostuneet kokkailemaan.
Alkuvaiheessa koitin kokata vaikkapa lihamureketta niin eipäs se ukolle oikein kelvannut. Hän sanoi kerta toisensa jälkeen, että kun sun ruoka ei maistu millekään... Vähän pahoitin mielenikin, mutta näinhän se oli, ainakin täkäläisiin oloihin verrattuna. Pikku hiljaa opin minäkin ennen kaikkea erilaisten yrttien makuun ja siihen, miten ne todella maustaa ruuan, enemmän kuin grillimausteet ja liemikuutiot.
Sama koskee koko kokkaustapahtumaa. Kiireessä harvoin syntyy hyvää, vaikka eihän sitä aikaa tietty aina ole. Meillä esim. spagetti bolognese -kastike hautuu liedellä tunnin, ennen kuin se on valmis. Ja kyllä vaan on makukin erilainen kuin pikana tehty!
Suomessa on monia loistavia makuelämyksiä, mutta välillä minäkin kaipaan lisää ytyä tai yksinkertaisesti makuja niihin ruokiin.
Joka tapauksessa olen iloinen siitä, että lapsemme on niin ennakkoluulottomia ruuan suhteen. Toki meilläkin mennään välillä eineksillä tai muulla pikaisesti tehdyllä ruualla, kun on kiireisiä työpäiviä. Mutta yleensä koitetaan se aika ottaa kokkailuun ja yhteisiin ruokahetkiin!
Vauvoillekin maistuu ruoka, jossa ei ole mitään mausteita, vaikka aikuisten mielestä ne on mauttomia. Ja sama se on niillä, jotka ovat tottuneet voimakkaisiin makuihin: he eivät erota ruuan omaa makua, vaan pitävät sitä mauttomana. Heillä ei enää makuaisti toimi kunnolla.
asun Suomessa ja olen keittiömestari.
Minun bolognese hautuu kolmisen tuntia joten sinun keittiöpäällikkösi soossi on pikakastiketta. Olen pahoillani.
Minä asun Keski-Euroopassa ja täkäläinen mieheni on keittiöpäällikkö. Meillä on 2 lasta, nyt jo kouluiässä. Mies meillä enimmäkseen on hoitanut ruuanlaiton ja lapset on pienestä pitäen oppineet syömään kaiken maailman "sovelluksia" :) Kovasti nyt itsekin innostuneet kokkailemaan.
Alkuvaiheessa koitin kokata vaikkapa lihamureketta niin eipäs se ukolle oikein kelvannut. Hän sanoi kerta toisensa jälkeen, että kun sun ruoka ei maistu millekään... Vähän pahoitin mielenikin, mutta näinhän se oli, ainakin täkäläisiin oloihin verrattuna. Pikku hiljaa opin minäkin ennen kaikkea erilaisten yrttien makuun ja siihen, miten ne todella maustaa ruuan, enemmän kuin grillimausteet ja liemikuutiot.
Sama koskee koko kokkaustapahtumaa. Kiireessä harvoin syntyy hyvää, vaikka eihän sitä aikaa tietty aina ole. Meillä esim. spagetti bolognese -kastike hautuu liedellä tunnin, ennen kuin se on valmis. Ja kyllä vaan on makukin erilainen kuin pikana tehty!Suomessa on monia loistavia makuelämyksiä, mutta välillä minäkin kaipaan lisää ytyä tai yksinkertaisesti makuja niihin ruokiin.
Joka tapauksessa olen iloinen siitä, että lapsemme on niin ennakkoluulottomia ruuan suhteen. Toki meilläkin mennään välillä eineksillä tai muulla pikaisesti tehdyllä ruualla, kun on kiireisiä työpäiviä. Mutta yleensä koitetaan se aika ottaa kokkailuun ja yhteisiin ruokahetkiin!
olen lukenut av:lla. Parhaita ovat "meksikolaiset" tortillasta vasatyt luomukset kaikilla kreikkalaisilla mausteilla ja ripaus italialaista sekaan, aah niin hyvaa. Usein kaiken kruunaa suomalainen yleisvihannes, ananas.
Ruuanlaitto ei ole mikään eksakti tiede, herran tähden jos olisi kaikki väännettäisiin perunaa ja ruskeaa kastiketta.
tarjoaisin karjalanpiirakoita suklaakasstikkeella? Jotkut maut eivat vaan sovi keskenaan.
Kyllä se on lapsesta kiinni. Neljästä lapsesta yksi on ihastunut hillosipuleihin, oliiveihin, mausteisiin ja kaikkeen mahdolliseen erikoiseen.
Yksi ei söisi kuin näkkileipää ja maitoa ja muut yökkii. Siis yökkii ihan oikeasti. Ei voi refleksilleen mitään. Maailman ennakkoluuloisin lapsi. Tarjottu on.
2 muuta ihan normaalia. Syövät kaiken, erikoisenkin, mutta kummallakin omat herkkunsa. Toisella purkkiherneet (minusta ihan omituinen mielihalu), toinen maustaa kaikki ruokansa, paitsi puuron chilikastikkeella ja valkosipulilla.
riisi-ruis-sekoitusta, hernemaissipaprikaa, sipulia, ananasta purkista sekä jauhelihaa, kanaa tms. Suolaa, pippuria ja grillausmaustetta.
Ei parmesaania.