Lue keskustelun säännöt.
Mistä uskoa, että jaksan tämän raskauden muun surun/huolen keskellä?
02.04.2010 |
Meillä on ollut todella vaikeaa viimeiset vuodet todella raskaita. Yksi lapsistamme oli vaikeasti kehitysvammainen ja kehityksessä n. 1v tasolla. Hänen hoitamisensa vaati voimia ilman mitään sairautta, mutta tytön ollessa 9v hänellä todettiin vakava sairaus jonka kanssa hän taisteli pari vuotta ja menehtyi. Yhteensä meillä on kolme lasta, joista enää nuorin on elossa. Esikoinen kuoli yllättäen vuosi keskimmäisen lapsemme kuolemasta. Esikoisen kuolemasta on nyt pari vuotta aikaa ja olen ollut puoli vuotta taas töissä ja elämä on edes jossain määrin palannut normaaliksi. Emme näiden kokemusten jälkeen ole edes uskaltaneet ajatella lisää lapsia, vaikka alkujaan meillä oli haaveissa jopa viisikin lasta. Vähän aikaa sitten tein positiivisen raskaustestin ja se taas sekoitti elämäämme. En tiedä, miten sitä jaksaa raskausajan ja uskaltaa luottaa siihen, että kaikki sujuu hyvin. Välillä on tullut mietittyä aborttiakin, mutta en varmasti siihenkään kykenisi tosi paikan tullen.
Muutama kuukausi sitten äitini sairastui vakavasti ja nyt on lääkärien mukaan vain ajan kysymys, että miten pitkään äitini vielä elää. Pieniä toiveita on, että äitini vielä selviäisi, mutta se vaatisi jo melkeinpä ihmeen.
Kommentit (20)
tiedätkö pähkinä-ryhmän? Siellä kirjoittelevat sellaiset äidit, joilta on lapsi kuollut syystä tai toisesta ja ovat kuoleman jälkeen raskaana.
http://health.groups.yahoo.com/group/pahkina/?yguid=263185356
Ja olethan mukana käpyn toiminnassa? Voisit saada vaikka tukihenkilön, jonka kanssa keskustella. Käpyssä on sellaisia tukihenkilöitä, jotka ovat saaneet lapsia sen jälkeen, kun joku lapsista on kuollut.
Käpyhän on tarkoitettu kaikille lapsensa menettäneille, ei siis pelkästään kätkytkuolemaperheille.
www.kapy.fi
Meiltä on kuollut lapsi ja olen itse raskaana myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän että sinun on vaikea luottaa, että kaikki menee hyvin. Ei sinun tarvitsekaan, vauva kasvaa vaikka pelkäisit ja suret äitiäisi. Tsemppiä.
Jos et kerran ole ajatellut enempää lapsia, miksi sellainen kuitenkin on tulossa?
jolta on kaksi lasta kuollut ei edes ajattelisi hetkeäkään aborttia. Tappaisit omasta vapaasta tahdosta lapsesi, tätä en vaan käsitä.
Kyllä sitä jaksaa ja tuon odottamasi lapsen on määrä tulla tähän maailmaan ja toivottavasti hän saa elää.
Ehkä juuri sitä tarvitset.
Kaikella on tarkoituksensa.
T. Itsekin läheisiään äkillisesti menettänyt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
järkevästi tai niin kun toiset kuvittelisivat.
Minä olen yhden lapseni sekä mieheni (eri aikaan kylläkin) äkillisesti menettänyt ja kun sain tietää yllätysraskaudesta niin todellakin mietin, että olenko valmis ottamaan riskin, että menetän tämänkin ja harkitsin jopa aborttia.
jolta on kaksi lasta kuollut ei edes ajattelisi hetkeäkään aborttia. Tappaisit omasta vapaasta tahdosta lapsesi, tätä en vaan käsitä.
Kyllä sitä jaksaa ja tuon odottamasi lapsen on määrä tulla tähän maailmaan ja toivottavasti hän saa elää.
Mitään muuta mahdollisuutta yllätyksiin ei ole. Eikä oikeastaan sekään ole yllätys, kun jokainen tietää kuitenkin miten raskaaksi tullaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
toivottomuuteen. Luota Raamatun sanaan ja kerro murheesi Jeesukselle rukouksessa.
Mitään muuta mahdollisuutta yllätyksiin ei ole. Eikä oikeastaan sekään ole yllätys, kun jokainen tietää kuitenkin miten raskaaksi tullaan.
Ootko ihan vakavissas sitä mieltä että
painostavassa ja rankassa elämäntilanteessa oleva ihminen ei saisi harrastaa ollenkaan seksiä koska kaikissa ehkäisykeinoissa on pienen pieni mahdollisuus niiden pettämiseen?
AP:llä on ollut käsittämättömän huonoa onnea (anteeksi tämä vähättelevä ilmaus) ja ilmeisesti ehkäisyn pettäminen on yksi epäonni lisää. Ei ihme että jaksaminen mietityttää. Toivon kaikkea hyvää ja että tästä uudesta lapsesta on teidän kovia kokeneelle perheelle iloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja kun kerran tietää, että pieni riski on aina olemassa, ei voi olla yllätyksiä.
jos se tuokin teille enemmäm iloa nyt kun olette jo tavallaan menneet eteenpäin ja tuo uusi tulokas on palkinto jaksamiselle? voi tehdä sille teidän k elossa olevalle lapsellekkin hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isoäitini joutui sodan jälkeen käymään läpi hieman samanlaisen koettelemuksen kuin sinä. Hän menetti samana vuonna sekä 2-vuotiaan tyttärensä (äitini pikkusiskon) että aviomiehensä. Taustalla oli jo muutenkin suuria mullistuksia, sillä isoäitini kotitalo jäi rajan taakse Karjalaan. Juuri, kun elämä oli taas alkanut siis näyttää valoisammalta, hän olikin nuori leski, kahdestaan vanhemman tyttärensä (äitini) kanssa, ja odotti kolmatta lastaan.
Mummini, äitini ja seuraavana vuonna syntynyt enoni elämä kääntyi aikanaan taas raiteilleen, ja voin rehellisesti sanoa, että mummini on yksi positiivisimmista tuntemistani ihmisistä, eikä ole katkeroitunut elämälle. Mutta hän on kertonut, ettei muista tuosta vuodesta - tätini ja isoisäni kuolemasta ja enoni vauvavuodesta - oikeastaan yhtään mitään. Jäljelle jäänyt tytär ja uusi vauva kuitenkin pakottivat elämään päivästä toiseen, hyvällä tavalla, ja se veti myös häntä eteenpäin.
Mitä tällä yritän sanoa on, että vaikka mitään varmuutta mistään ei lopulta elämässä ole, pienet lapset ja syntyvä uusi elämä voi hyvinkin olla se, mikä lopulta pitää myös sinut kiinni elämässä. Ehkä nyt alkanut raskaus lopulta vahvistaa positiivisessa mielessä sitä, että elämää ei voi hallita.
Toivon sinulle jaksamista, toivottavasti raskautesi menee hyvin!
Jos on sitä mieltä, että ei lapsia, hankkii sterilisaation. Ja kun kerran tietää, että pieni riski on aina olemassa, ei voi olla yllätyksiä.
En tiedä mistä tekstistäni ymmärsit, että minulle tai miehelleni olisi tehty sterilisaatio. Näin ei ole. Sanoin ainoastaan, ettemme ole edes uskaltaneet ajatellakaan lisää lapsia kokemamme jälkeen, mutta mitään lopullista päätöstä ei oltu tästä tehty, koska toivumme vielä kaikesta tapahtuneesta ja sterilisaatio olisi lopullinen eikä meistä mitenkään järkevää tehdä hätiköidysti. Ehkäisy siis on kyllä ollut käytössä.
Tiedämme senkin, ettei mikään ehkäisy ole täysin varma, mutta en tiennyt, että siksi pitäisi olla harrastamatta seksiä, jos edes uskaltaa epäillä jaksamistaan vauvan kanssa.
Tuosta käpy yhdistyksestä olemme tietoisia, mutta tuosta toisesta en ollut aiemmin kuullut, kiitos tuosta vinkistä.
ap
aaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ehkä ajattelisin niin, että tällä vauvalla on tarkoitus syntyä juuri teille, koska kaikesta huolimatta saanut alkunsa.
jonka takia mietit aborttikin, jos ei tee ihmeessä lapsi.
palstalla on näitä ehkäisy pettänyt juttuja. Onhan aina se pienenpieni epävarmuus olemassa, mutta että ihan jokainen tapaus kirjoittaa tälle palstalle. Eiköhän se ole niin, että sitä ehkäisyä ei edes käytetä. Ja kyllä kieltämättä sekin on kummallista, että kovassa paineessa olevat ihmiset jaksavat kuitenkin sekstailla.
mutta kyllä se ehkäisy vaan voi pettää... Ja raskaassa tilanteessa sitä on joskus mukavaa saada ajatukset pois asiasta, vaikka sitten harrastamalla seksiä
meillä on ollut suhteemme aikana todella vaikeita aikoja, yksi lapsistamme on ollut vaikeasti sairas ja samanaikaisesti siskoni joutui auto-onnettomuuteen ym. Näistä huolimatta meillä on kyllä ollut seksiä. Se ei välttämättä ole aina ollut se alkuperäinen ajatus vaan jos toisella ollut paha mieli niin toinen on lohduttanut ja siitä on asia johtanut toiseen.
Minä ihmettelen, että miksi se seksi pitäisi unohtaa vaikeina aikoina. Enkä tarkoita paheksua niitä, joilla näin on, muttei se tarkoita että kaikilla on niin.
Ap:lle voimia! Minä ajattelisin niin, että juuri tämä vauva on teille tarkoitettu, koska sai alkunsa ehkäisystä huolimatta.
palstalla on näitä ehkäisy pettänyt juttuja. Onhan aina se pienenpieni epävarmuus olemassa, mutta että ihan jokainen tapaus kirjoittaa tälle palstalle. Eiköhän se ole niin, että sitä ehkäisyä ei edes käytetä. Ja kyllä kieltämättä sekin on kummallista, että kovassa paineessa olevat ihmiset jaksavat kuitenkin sekstailla.
Mitään muuta mahdollisuutta yllätyksiin ei ole. Eikä oikeastaan sekään ole yllätys, kun jokainen tietää kuitenkin miten raskaaksi tullaan.
Tuollaiset elämät kuin sinun pistää tälläisen elämän onnen possun sanattomaksi.
Vaikeuksissa joita minulla on ollut on aina auttanut puhuminen ja itkeminen läheisille ystäville, onneksi heitä on useampi että ei ole tarvinnut yhtä hukuttaa ainaisella ruikutuksella, sillä sitä se on ollut kun lukee sinun elämästäsi.
Voimia toivottelen ja toivon että en loukannut lässytykselläni.