Lausutko aina nimet Julia ja Erika muodossa Juulia ja Eerika?
Jos itse näen nimet lyhyessä muodossa kirjoitettuna niin kysyn ilman muuta miten lausutaan. Siis jos kyse suomalaisesta lapsesta.
Onko tähän olemassa kielioppisääntöä?
Kommentit (92)
ääntämisohjeita. Siksi sanon ihan kiusallanikin kuten kirjoitetaan. Jos haluaa sanottavan Eerika, tekee lapsen nimestä sellaisen sitten sellaisen myös kirjoitusasultaan. Jotkut jopa ääntää sanan Äänekoski ilman loppukahdennusta, mikä vasta hassun kuuloista onkin. Itse sanoisin Äänek(k)oski..
Ihan niin kuin Pia, Mia yms, nimet. Lausuuko joku ne muka yhdellä vokaalilla????Sehän on typerän kuuloista.
ja pidän kyllä aika junttina ihmistä, joka sen lausuu yhdellä i:llä
hyvin sanoa yhdellä I-kirjaimella..
voi sanoa Ninaksi, niin kuinka juntti onkaan ihminen joka sanoo Toni eikä Tooni?
Julia ja Juulia, kuten myös Erika ja Eerika ovat eri nimiä.
Meidän yhden lapsen toinen nimi on Julia, ja noin se myös sanotaan, koska se on hänen nimensä, ei Juulia.
Eihän Eihän Joniakaan sanota Jooniksi, eikä Meriä Meeriksi.
ääntämissäänöt ja junttiusmaininnat hiukan ontuvat. Tiedän yhden Nana-nimisen. Minkä ihmeen takia häntä aina sanotaan Nanaksi, ei koskaan Naanaksi?
haluaa, että nimi lausutaan kuten kirjoitetaan, eli Nina on Nina, ja Niina on Niina.
Sama Erikan kohdalla. Jos taas on Juulia/Eerika niin lausun kuten kirjoitetaan.
Yhdellä tutulla lapsi jonka nimi James. Siinä kysyin lausutaanko James ja Tseims koska ovat ihan supisuomalaisia. Nyt siis kutsun James kuten vanhemmat toivoo.
mistä nimet ovat peräisin. Esim. Ninassahan on ruotsissa pidempi vokaali, mutta en tiedä mitään maata jossa Toni/Tony tms. sanottaisiin pidemmällä vokaalilla.
ääntämissäänöt ja junttiusmaininnat hiukan ontuvat. Tiedän yhden Nana-nimisen. Minkä ihmeen takia häntä aina sanotaan Nanaksi, ei koskaan Naanaksi?
Onkohan tämä paikkakuntasidonnaista? Itse tunnen pk-seudulla 4 lyhyen vokaalin Erikaa eikä nimessä ole mitään ihmeellistä. Kastetuissa näkee kyllä nykyään enimmäkseen Eerikoita.
mistä nimet ovat peräisin. Esim. Ninassahan on ruotsissa pidempi vokaali, mutta en tiedä mitään maata jossa Toni/Tony tms. sanottaisiin pidemmällä vokaalilla.
ääntämissäänöt ja junttiusmaininnat hiukan ontuvat. Tiedän yhden Nana-nimisen. Minkä ihmeen takia häntä aina sanotaan Nanaksi, ei koskaan Naanaksi?
Jos toiset sen Erikan suhteen ajattelee saksaa (siis kieltä) ja toiset ruotsia.
Aijaa. Saksassa ei Erikaa sanota kahdella ee-llä
olen että lausun nimet (siis suomailaisen ihmisen/lapsen) aina sitten miten ne kirjoitetaankin eli Julia on siis Julia ja Erika on Erika ja Nina on Nina, jos ne kerran noin lyhyesti kirjoitetaankin. Toki jos nimen "omistaja" itse käytää puheessa eri versiota niin käytän sitä, mutta jos en siis henkilöä entuudestaan tunne, niin lausun nimen aluksi niin kuin se kirjoitetaankin.
Toiset kyllä sitten yrittävät vääntää nimet ihmelliseen muotoon, vaikka ne kirjoitettaisiin ihan normaalisti! Esim. meillä pappi puhui koko ajan Jooelista ja vaikka pojan nimi oli papereissa selvästi kirjoitettuna JOEL...ja luulenpas että suurin osa ihmisistä sen myös Joelina lausuu...ainakaan kukaan muu ei ole vielä koskaan poikaa Jooeliksi sanonut, kuin tuo pappi aikoinaan, ja tuosta on sentään reilut 18 vuotta aikaa;)
nimi on Julia, ei Juulia, ja siksi myös lausutaan Julia. (Eikä minusta Juulia ei kuulosta yhtään niin hyvälle).
Lapsilla on kavereina Eerika, laututaan kuten kirjoitetaan, samoin Erik, lausuvat kuitekin Eerik, joten näin mekin teemme.
Minulla on kaveri jonka nimi on Erika, ja kaikki sanoo myös Erika.
Pia, Mia, Nina on ruotsalaista alkuperää eli lausutaan ruotsalaisittain pitkällä i:llä, mitä täällä nyt muutamaan kertaan on jo jankutettu, mutta ei tunnu menevän perille.
Liian vaikeata joidenkin tajuta. Mutta sanokaa vaan aina niin kuin kirjoitetaan, niin paljastatte vain oman tyhmyytenne.
Meillä on Joona, ja olen useampikin ihminen on sanonut Joonas! Poika kyllä korjaa heti, samoin kuten minäkin, eihän tuo s edes ole mikään lausunta virhe, vaan nimestä tulee ihan eri.
alkuperää, joten sillä perusteella se pitäisi lausua yhdellä e-kirjaimella jos niin kirjoitetaankin. Jos aletaan nimien alkuperää miettiä.
eivät itsekään tiedä millä tavalla heidän nimensä kuuluisi lausua. Tai heidän vanhempansa eivät ole aikoinaan tienneet. Tästä seuraa näitä
omituisuuksia, että Erika lausutaan Erika jne.
Syy on se, etten ole koskaan tavannut ketään jonka nimi lausuttaisiin Julia tai Erika.
Ja minusta on typerää vedota näissä asioissa "Suomessa sanotaan kuten kirjoitetaan"-juttuun, koska se ei mene niin. Esimerkkejä on mm. ng-äänne ja loppukahdennus http://www.finnlectura.fi/verkkosuomi/Fonologia/sivu191.htm