Te kenellä on "vain" tyttöjä tai poikia.

Meillä siis kaksi tyttöä ja kolmannen lapsen la on ensi viikolla. Ei tosin tiedä kumpi sieltä tulee, mutta etukäteen kommentit on olleet jo sitä luokkaa että koitan henkisesti varautua ulkopuolisten tokaisuihin, jos kolmaskin on tyttö. Meille tämä on joka tapauksessa viimeinen lapsi tämä kolmas eikä me lähdetty "poikaa tekemään" niin kuin jotkut sukulaiset ja tuttavat ajattelee.



Kyllä jo toisen tytön syntymän jälkeen tuli noita "sääliviä" kommentteja. Taitaa asia kyllä haitata ulkopuolisia, eikä meitä. Yksikin ihan vieras täti tuli kurkistamaan vaunuihin ja kysyi "onko tuokin tyttö", kun vastasin että on niin hän sanoi että, noh parempi niin kun ajattelee ettei jotkut saa lapsia ollenkaan!!!



Kyllä tuollaiset kommentit loukkaa, vaikka oma ajatusmaailma kulkee sillä tasolla, että meille syntyy sellaiset lapset jotka meidän perheeseen on tarkoitettu.



Siis tosiaan vastaus viimeiseen kysymykseen, ei olla yritetty tyttöjä/poikia vaan ollaan toivottu meille kolmea lasta ja nyt se toive on pian toteutumassa kunhan tämä viimeinen malttaa syntyä :-)



T. Jaffa rv 38+2

Kyllä se taitaa muiden mielestä olla niin että "nehän yrittää nyt saada toista sukupuolta". Huomasin tämän jo kun toinen muksu syntyi ja oli toinen tyttö. Kolmannen odotuksessa oli nämä samat ihmiset aina työntämässä päätään tohon asiaan, että kait teille nyt sentään se poika tulee. Ja olivat ihmeissään kun tunnustin toivovani tyttöä jälleen ja kolmas tyttö tulikin. Nyt olen satavarma että kun tämä neljäs raskaus tulee julki muille (tai siis näille jotka ottaneet asiaksi väittää että poikaa ollaan tehty jo monen yrityksen avulla..) niin väittävät että nyt ne on kyllä pettyneitä jos ei TAASKAAN tule poikaa. Ottaahan se päähän kun jotkut väittävät tuollaisia, mutta sen kannattaa antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Joka tapauksessa tästä tulee viimeinen lapsemme, koska menen sterilisaatioon heti synnytyksen jälkeen. Ja kun on yhden vauvan meinannut menettää synnytyksessä niin ei todellakaan ole edes ajatuksissa se, että tahtoisi vauvan olevan sitä tai tätä sukupuolta, josko elävän lapsen vain saisi rinnalleen. :)

Ja kolmannen tytön kohdalla onnitteluja tuli vähemmän.Muut paitsi me vanhemmat,olivat pettyneitä kun tuli taas tyttö...

Sitten odotin neljättä ja kun syntyikin poika,voi sitä onnittelujen määrää!!!

Ja sitten alkoikin nämä kommentit,nyt kun poikakin niin eipä tarvii lisää lapsia=)

Sitten tuli viides,poika taas ja ihmiset olivat aivan varmoja ettei enepää meille tarvita.

Vaan itsepä meinasin ettei se että on jo tyttöjä ja poikia päätä sitä,tuleeko perheeseen lisää lapsia!Ja niin meille on tullut vielä 2 tyttöä lisää!

Siihenkin on ollut "ihmisillä"mielipiteensä,miten meillä on 5 tyttöä ja "vain "2 poikaa.Miten joidenkin mielestä olisi ollut parempi jos tää nuorin olisi ollut poika,ja tasoittanut epäsuhtaa...Joo-o=)

Sukupuolen takiahan me lapsia ollaan haluttu,eikö!?

Mä olisin yhtä onnellinen vaikka olisivat kaikki samaa laatua!!!!



Onnea odotuksiinne!Ihanaa se vaan on kun tulee pieniä,olivat sitten tyttöjä tai poikia!!!!

Nyt siis odotan kolmatta ja ahdistaa ilmoittaa odotuksesta sillä puolen sukua, jossa epäilen tulevan "vai poikaa vielä lähditte tekemään "-kommenttia.

Toisen tytön jälkeen todettiin jo että no vielä sitten yksi että saatte sen pojan. Ja muutenkin näin kolmatta odotellessa tuntuu tosiaan että muonet ajattelevat että, jos meillä olisi nyt tyttö ja poika niin emme varmasti enää tekisi lisää lapsia.

Huoh!

Olen jopa ajatellut sukupuolen tiedustelua ultrassa vain siksi ettei tarvitsisi synnytyksen jälkeen "pelokkaana" muiden möläytyksistä ilmoittaa mahdollisen tytön syntymästä. Mutta en kuitenkaan aio asiaa selvittää kun tuntuu niin groteskilta kysellä sukupuolta tutkimuksen aikana, jossa koitetaan arvioida sikiön terveydentilaa.

Inhottavaa kyllä, kun ei sukupuoleen voi kuitenkaan kukaan millään tavoin edes vaikuttaa niin....pistää vihaksi.

Jos siis rakenneultraan uskomista. Ei ole pojan toivossa lapsia hankittu, puhtaasti rakkauslapsia. Toista lasta oottaessa äitini totesi "ettei mulla niin huonoo tuuria voi olla että kaks tyttöö peräkkäin tulis". Hi hih, lähinnä uhma siitä nousi että "prkl mä täytän tän maailman noilla tyttölapsilla" ;o)



Toivottavasti tää ei jää viimeseks, tää pelko lähinnä puolison syövän vuoksi...

Meillä on kaksi poikaa, ja todella moni mainitsee, että jos sieltä nyt sitten tulisi se tyttö. Ihan lähisuvussakin näitä jauhajia valitettavasti on. Ettäs kehtaavat - ja vielä näitten ihanien poikaserkusten kuullen!



Ja on niitäkin, jotka avoimesti kertovat säälivänsä perheitä, joissa on vain toisen sukupuolen lapsia. Minusta se on ihan sama kuin omakotiasuja säälisi vaikkapa rivitaloasukkia - tuntematta toisen elämää lainkaan tarkemmin.



Pitää vaan yrittää kestää tyhmät kommentit, ja vastata fiksusti takaisin.

Vaikka itse aluksi toivottiin viimeisen olevan tyttö niin loppuraskaudessa selvisi tulokkaankin olevan poika.



Kaikki tutut ja tuntemattomatkin on suhtautuneet hyvin, olen kyllä itse vastannut "Taasko poika?"-kyselijöille huumorilla enkä ehkä siksi ole loukkaantunut kenenkään kommenteista.

Ymmärrän kyllä että varsinkin keskimmäisen pojan (3,5v) energia ja tempperamentti on liikaa useimmille ja siksi saattavat ajatella että "HUH,HUH", mutta meidän geeneillä tytöstä olisi tullut varmaan ihan samanlainen, joten samapa se sille sukupuolelle on.. ;)

En minäkään olisi lapsilukua kahteen jättänyt vaikka olisi tullut tyttö ja poika peräkkäin.Neljästä kuuteen lasta on aina ollut haave, mutta lonkat ei kestä enään kuin tämän viimeisen neljännen. Sitten lapsiluku täynnä. Mukavia hetkiä kaikille tyttö tai poika katraan omastajille :)ja tietysti muillekin. terv ap

ja pakko silti kommentoida, kun anoppi ja miehen isoäiti molemmat tuumasivat kuopuksen synnyttyä että "nythän nämä sitten riittävätkin kun on molempia sukupuolia." Olin kyllä aiemmin itse sanonut, että haluan niin monta lasta että tulee molempia sukupuolia, mutta tällä ajattelin kyllä lähinnä valmistella lähipiiriä siihen, että niitä voi tulla enemmän kuin 1-2... Nyt on kolmas odotettavissa maailmaan parin viikon sisällä, miehen kanssa jo tuumataan että mitäs jos näitä olisi vielä joku päivä neljä (huolimatta sukupuolesta) ;)



Nyt sitä vasta on oikein huomannut kuinka paljon ärsyttää nimenomaan näiden sukulaisten "tyttöä tietysti toivoivat mutta poika tuli" -tyyliset kommentit kun erääseenkin perheeseen syntyi kolmas poika...

Raskauden alussa jotenkin "toivoin" itse että tämä 3:kin olisi tytttö,tuntuu vaan siltä että olen enemmän "tyttöjen äiti"-tyyppiä....No,keskiraskauden ultrassa kätilö sanoi vauvan näyttävän enemmänkin tytöltä kuin pojalta.Olin tietenkin onnesta sykkyrällä,mies tosin vähän pettynyt...Mutta sittemmin mulla on vahvistunut myös"poikatunne",eli en todellakaan oo varma kumpi on tulossa eikä sillä ole väliäkään,kunhan vaan synnytys menisi hyvin ja vauva voisi hyvin!!



Meillekin KAIKKI on sanoneet,että oispa nyt se poika,eikös oiskin kivaa!!??En oo vastannut siihen mitään,enkä varsinkaan tunnustanut toivovani itse taas tyttöä.Ja pahin kaikista on ANOPPI,joka hössöttää "pikku-Villestä" kovasti.Sanoinkin sille,että älä sitten pety,jos se ei ookaan "Ville"!!!!Onko se noilla anopeilla jotenkin niin,että toivovat pojilleen poikia,vähän niinkuin suvun jatkajia??



No,toivottavasti pian selviää,kumpi meille tuli!Ja jos onkin tyttö,niin ähäskutti kaikille poikaveikkaajillemm!.Mulla tää raskaus on ollut ihan samanlainen kuin 2 tytöllä aiemmin,tosin tämä masun "muoto" on erilainen ja siitähän ne kaikki päättelee jotakin...

Ihan kuin meidän elämää olisi lukenu! Just samoja kommentteja on satanu joka raskaudessa. Mulle on joka kerta poikaa ennustettu mahan muodon vuoksi ja jopa sinisiä vaatteita annettu lahjaksi etukäteen! Mutta ähäkutti vaan poikaveikkaajille! Kohta on varmaan viides tyttö tuvassa???? Kieltämättä aika loukkaavaa, että ei onnitella enää nuorimmista kun ovat "väärää sukupuolta". Toki löytyy jokunen, jonka mielestä näin monta tyttöä on tosi hieno ihme:-)

Ja nyt on siis vissiin tulossa kolmas... vauva siis, sukupuolta en tiedä (rv6). Meillä on suvussa syntynyt samaan perheeseen "vain" toista sukupuolta, joten meille ei olla niin sanottu että jokos se nyt olis tyttö teillekin, en kyllä ole vielä kertonutkaan muulle kun tulevalle isälle, siis miehelleni. Mutta sellasta kysymystä en edes odota.

Kysymykseni tuleekin teille joilla on molempia: Onko raskaudet olleet erilaisia? Esim. onko ollut enemmän pahoinvointia odottaessanne poikaa? Tai tyttöä?

Täytyy kyllä tunnustaa että itse toivon tästä kolmannesta (ja viimeisestä) tyttöä, mutta ei poikakaan jää ilman rakkautta.

Meillä on kaksi tyttöä eikö enempää lapsia luultavasti tule, koska mies ei halua. Itse olen kahden vaiheilla: joskus tuntuu, että haluaisin vielä yhden, joskus tuntuu, että meidän perheemme on nyt tässä. Mun mielestäni olisi kivaa, jos olisi molempia sukupuolia, mutta mitä sitä vatvomaan, kun se ei ole meidän päätettävissämme. En ole raskauksissa koskaan toivonut erityisesti kumpaakaan sukupuolta. Esikoinen syntyi yllätyskeskosena ja aivan tarpeeksi on siinä, että olemme saaneet kaksi elävää lasta.



Toista odottaessani kuulin kommentteja, että kyllä sen nyt täytyy olla poika (mahan muodon ym. perusteella). Tämä sanottiin sellaisella lohduttavalla sävyllä, että "kyllä te nyt onnistutte". Tai sitten sanottiin toinen ärsyttävä lause: ei sen väliä, kunhan on terve.



Molempien puolelta satelee kommentteja, että kyllä meidän vielä yhtä pitäisi yrittää, jos tulisikin poika. Olisi niin kiva nähdä, millainen poika meistä syntyisi jne. jne.



Raskauteni ovat olleet mieliteoiltaan aivan erilaisia, pahoinvointikin oli erilaista. Maha oli molemmissa pysty. Yhdynnän ajoittuminen ovulaatioon nähden oli myös erilainen, joten uskomusten mukaan meillä pitäisi olla tyttö ja poika ;)

Aivan ihana vauva ja olemme aivan huumautuneita taas tästä vauvantuoksusta talossa :-)



Mutta valitettavasti ympäristön kommentit ovat olleet osaltaan myös sääliviä. Vetää oman mielen matalaksi, vaikkakin yritin tähän varautua. Nyt sitten tulee kommenttia, että olisitte tehneet niin tai näin niin olisitte saaneet sen pojan. Miksi olisi pitänyt???



Ja tuo kommentti tosiaan on tullut tutuksi että "eipä se haittaa vaikka tyttö tulikin, kunhan on terve". Ja "sääli isälle"



Tyttötrio on nyt meillä ja niin sen pitikin olla ja oli tarkoitettu meidän perheeseen ja tämä lapsi oli tarkoitettu tämän maailman tähtien alle. Ei tosiaan yritetty sen kummemmin kumpaakaan sukupuolta, kumpi tahansa olisi ollut yhtä tervetullut.



kaikki kolme raskautta olleet ihan erilaiset, mahan muoto kaikissa erilainen. Tässä raskaudessa masuviiva yletti melkein tisseihin asti kun aikaisemmin se on jäänyt napaan ja nyt maha oli selkeästi edessä, joten kaikki veikkasivat poikaa. Eli mahan muodoista ei ole voinut päätellä yhtään mitään, niinkuin ei muistakaan raskaustuntemuksista. Ei edes sikiön syketasosta.



T. Jaffa (Onnellinen 6 vrk ja 6 v & 3 v tyttöjen äiti, joka joutuu puolustelemaan omaa vauvaansa ulkopuolisille idiooteille :-( jopa appiukolleen...)

Kahden pojan äiti odotan kolmatta . Minulle on moni sanonut ei se sun mies sekatyömies ole ainakaan, poikahan sieltä tulee, ei se taida miehesi osata tehdä kuin poikia.. Mielestäni turhaa höpinää kun ei keksitä muutakaan sanomista. Nuorimmaiseni on 7 ja vanhempi veljes 10. Olemme halunneet lisää lapsia siitä asti kun nuorimmaisemme täytti 1 v, ei se aina ole niin helppoa.

Edellisen kerran olin raskaana 3 vuotta sitten, sain keskenmenon viikolla 10. Nyt mennään viikolla 7 ja olo on todella pahoinvoiva ja väsynyt, jännityksellä eteenpäin odotamme syys- lokakuun vaihteeseen pientä ihmettä. ;)

Toisen syntyessä tuli onnitteluja tyyliin "nyt on molemmat". Nyt kun odotan kolmatta, niin raskaaksi tullessani monet ihmettelivät, että "miksi kolmas, kun teillähän on jo molempia", tai ei ihan näin suoraan, mutta kuitenkin tähän tapaan... Ja tuntuu, ettei nyt ole tullut niin paljoa edes uteluita, että "tiedättekö kumpi on tulossa", kuin tuota kakkosta odottaessa.

"noh parempi niin kun ajattelee ettei jotkut saa lapsia ollenkaan!!!"



Miksi ihmiset ajattelevat noin???? En voi ymmärtää.. Mitä pahaa siinä on että lapset olisivat vain tyttöjä? Tuttavaperheellä on 5 tyttöä ja kaikki ovat älykkäitä ja kauniita, pärjäävät hyvin koulussa jne. Mitä säälittävää siinä on?? En voi ymmärtää,,,

kolmonen oli tyttö, niin sai kuulla kommentteja tyyliin... No nyt ei teidänkään sitten ENÄÄ koskaan tarvi miettiä lapsiluvun kasvatusta, kun nyt on molempia...



Niinpä niin, kolmas poika syntyi kolmisen viikkoa sitten ja kyllä, jos luoja (ja mies), vain joskus lisälapsia suo niin olen heti valmis. Viis siitä, mitä vauvan jalkojen välissä on, rakkaita nuo ovat kaikki.

Ja kuten näistä viesteistä huomaa, tuntuu, että koskaan ei oikeastaan ole se ideaalitilanne :/



Meillä on nyt viisi lasta ja kuudennen la kesäkuussa. Esikoinen on tyttö ja kun kakkosta odotin, mun oma isä meinasi saada mut hulluksi, kun ihan joka kerran jutellessamme kuului johonkin väliin kommentti: "eihän sen ole mitään väliä, kumpi se on, kunhan se vaan on poika." Isä työskenteli vielä tuolloin ulkomailla ja oli sieltä ihan omin nokkineen ostanut vaaleansinisen sängynkin vauvalle :O. Me emme etukäteen vauvan sukupuolta tienneet, joten, kun poika syntyi, oli papan riemu rajaton. Ja sitten tuli se sama kommentti kuin jollekin muulle tässä ketjussa, eli "nythän te ette enempää lapsia sitten tarvitsekaan." Argh!! Kolmas lapsemme on myöskin poika, hänen jälkeensä saapui kaksi prinsessaa. Ja niin kuin Leannalla, niin meilläkin on nyt tämän kuudennen odotuksen aikana suku ja tuttavat alkaneet puhua pojasta, jotta "saatte puntit tasan." Jep, jep. Sen ovat sentään jo oppineet, että meidän perheen lopullisesta lapsiluvusta päätämme vain ja ainostaan minä ja mieheni :) Ja nimenomaan lapsia mekin olemme halunneet, emme sukupuolia!



M

ja siis kolmas tulossa heinäkuussa. Minä en ole enää jaksanut edes pillastua näistä "jos se on nyt poika" -kommentoijista. Olen todennut vain kaikille, että meikäläisen "ajattelumoodiin" ei sovi ajatus pojasta, joten olen ihan varma, että tyttö on ja siskoa odottavat tyttäremmekin. Toki tiedän, että voihan tämä olla poika, mutta meillä on ihan haluttu lapsia ja kun on kerta tyttöjä, niin on vaikea ajatella, että olisi poikia. Itselläni on myös kaksi siskoa eli senkin takia on hieman vaikea ajatella, että meille poikia tulisi ;-) Välillä siis tuntuu, että olen itse "sukupuolirasistisempi" kuin lähiympäristö... Mutta siis, me olemme halunneet kolme lasta ja olisimme halunneet joka tapauksessa, vaikka meillä olisikin molempia sukupuolia. Olen varmaan niin tyhmä, että olen tajunnutkaan, että joku kuvittelisi meidän ns. yrittävän poikaa??? Miten sitä edes tehdään "tyttöjä tai poikia"? Eiköhän se ole n. 50-50, kumpi sieltä tulee. Menee kyllä kaikki uusiksi, jos ei sitä prinsessaa tulekaan ;-) No, saa se prinssikin olla ;-)