Miksi TV-mainokset nykyään täynnä mustaihoisia?

Jankkaa vähä lisää vammanen

Jotta persut voi runkata

Mustaposkidelfiini eli patagoniandelfiini eli eteländelfiini (Lagenorhynchus australis) on pieni delfiinilaji, jota tavataan Etelä-Amerikan eteläosan rannikkovesistä.

Mustaposkidelfiini

Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu

Domeeni:

Aitotumaiset Eucarya

Kunta:

Eläinkunta Animalia

Pääjakso:

Selkäjänteiset Chordata

Alajakso:

Selkärankaiset Vertebrata

Luokka:

Nisäkkäät Mammalia

Alaluokka:

Theria

Osaluokka:

Istukkanisäkkäät Eutheria

Lahko:

Valaat Cetacea

Alalahko:

Hammasvalaat Odontoceti

Heimo:

Delfiinit Delphinidae

Suku:

Valkokuvedelfiinit Lagenorhynchus

Laji:

australis

Kaksiosainen nimi

Lagenorhynchus australis

(Peale, 1848)

Mustaposkidelfiinin levinneisyys

Mustaposkidelfiinin levinneisyys

Vierailija kirjoitti:

Mustaposkidelfiini eli patagoniandelfiini eli eteländelfiini (Lagenorhynchus australis) on pieni delfiinilaji, jota tavataan Etelä-Amerikan eteläosan rannikkovesistä.

Mustaposkidelfiini

Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu

Domeeni:

Aitotumaiset Eucarya

Kunta:

Eläinkunta Animalia

Pääjakso:

Selkäjänteiset Chordata

Alajakso:

Selkärankaiset Vertebrata

Luokka:

Nisäkkäät Mammalia

Alaluokka:

Theria

Osaluokka:

Istukkanisäkkäät Eutheria

Lahko:

Valaat Cetacea

Alalahko:

Hammasvalaat Odontoceti

Heimo:

Delfiinit Delphinidae

Suku:

Valkokuvedelfiinit Lagenorhynchus

Laji:

australis

Kaksiosainen nimi

Lagenorhynchus australis

(Peale, 1848)

Mustaposkidelfiinin levinneisyys

Mustaposkidelfiinin levinneisyys

Syntyessään mustaposkidelfiini on yhden metrin pituinen, ja täysikasvuisena 2,1 metriä. Painoa on noin 115 kg. Sillä on tummanharmaat kasvot ja leuka. Selkä on pitkälti musta, jonka poikki menee yksi luonnonvalkoinen kaareva raita, joka jakautuu selän kummallekin puolelle. Vatsa ja evien takaosat ovat valkoiset. Kylkievät ovat melko pienet ja pyrstöevän välissä on lovi.

Laji muistuttaa paljon mustadelfiiniä.

Levinneisyys

muokkaa

Mustaposkidelfiinit elelevät Etelä-Amerikan rannikkovesillä. Niitä on tavattu Chilen puolella Valparaísossa saakka ja Argentiinassa maan pohjoisosiin saakka. Lisäksi lajia on nähty säännöllisesti Falklandinsaarten vesiltä.[1]

Mustaposkidelfiiniä esiintyy pääsääntöisesti rantavesistä alle 200 metrin syvyydessä. Tulimaassa ja Chileten eteläosissa lajia tavataan syvissä salmissa ja vuonoissa. Chiloén saaristossa niitä on puolestaan erityisesti matalissa alle 30 metriä syvissä vesissä.[1

Sinulla on mustavalko-tv?

Juovadelfiineissä on kolmea väriä. Leuka, kurkku ja vatsa ovat kermanvalkoisia. Kuono, evät, selkä ja selkäevän etuosa ovat tummanharmaita ja sivuilla on vaaleanharmaita laikkuja. Vaaleanharmaa raita kulkee silmien yläpuolelta selkäevän alle ja taakse, missä se paksunee pyrstöä kohden. Silmiä ympäröi tummanharmaa rengas.

Harmaakuvedelfiinistä juovadelfiinin erottaa helposti siitä, että niiden selkäevän takaosa on täysin selvästi erivärinen kuin etuosa.

Juovadelfiini on keskikokoinen laji. Naarailla on painoa 150 kg ja uroksilla 200 kg. Pituutta on noin kaksi ja puoli metriä, naaraat ovat parikymmentä senttiä uroksia lyhyempiä.

Niillä on keskimäärin kuusikymmentä hammasta.

Levinneisyys

muokkaa

Juovadelfiinit elävät Tyynenmeren pohjoisosissa, parhaiten ne viihtyvät viileillä ja lauhkeilla vesillä.

Käyttäytyminen

muokkaa

Juovadelfiini on erittäin aktiivinen laji, ja ne uskaltautuvat helposti veneidenkin läheisyyteen. Ne elävät laumassa, joka käsittää yleensä 90 yksilöä mutta on myös 300-päisiä ryhmiä.

Naaraat saavuttavat sukukypsyyden 7 vuoden ikäisenä. Tiineysaika on yksi vuosi. Niiden elinikä on reilut 40 vuotta.

Juovadelfiinit sopeutuvat hyvin vankeuteen. Lähes 50 delfiiniä on delfinaarioissa Pohjois-Amerikassa ja Japanissa.

Vierailija kirjoitti:

Juovadelfiineissä on kolmea väriä. Leuka, kurkku ja vatsa ovat kermanvalkoisia. Kuono, evät, selkä ja selkäevän etuosa ovat tummanharmaita ja sivuilla on vaaleanharmaita laikkuja. Vaaleanharmaa raita kulkee silmien yläpuolelta selkäevän alle ja taakse, missä se paksunee pyrstöä kohden. Silmiä ympäröi tummanharmaa rengas.

Harmaakuvedelfiinistä juovadelfiinin erottaa helposti siitä, että niiden selkäevän takaosa on täysin selvästi erivärinen kuin etuosa.

Juovadelfiini on keskikokoinen laji. Naarailla on painoa 150 kg ja uroksilla 200 kg. Pituutta on noin kaksi ja puoli metriä, naaraat ovat parikymmentä senttiä uroksia lyhyempiä.

Niillä on keskimäärin kuusikymmentä hammasta.

Levinneisyys

muokkaa

Juovadelfiinit elävät Tyynenmeren pohjoisosissa, parhaiten ne viihtyvät viileillä ja lauhkeilla vesillä.

Käyttäytyminen

muokkaa

Juovadelfiini on erittäin aktiivinen laji, ja ne uskaltautuvat helposti veneidenkin läheisyyteen. Ne elävät laumassa, joka käsittää yleensä 90 yksilöä mutta on myös 300-päisiä ryhmiä.

Naaraat saavuttavat sukukypsyyden 7 vuoden ikäisenä. Tiineysaika on yksi vuosi. Niiden elinikä on reilut 40 vuotta.

Juovadelfiinit sopeutuvat hyvin vankeuteen. Lähes 50 delfiiniä on delfinaarioissa Pohjois-Amerikassa ja Japanissa.

Hauki (Esox lucius) on sisä- ja rannikkovesissä elävä petokala, jota tavataan suurimmasta osasta pohjoista Euraasiaa ja Pohjois-Amerikkaa. Se on elinvoimainen laji, jolla on laaja levinneisyysalue ja joka tulee toimeen monenlaisissa järvissä ja joissa sekä vähäsuolaisessa Itämeressä. Hauen vartalo on pitkulainen ja solakka, ja sen evät ovat peräpäässä. Hauen kyljet ovat vihreät, vatsa vaalea ja selkä tumma tai lähes musta. Kyljissä on 7–9 hailakankeltaista täpläriviä, ja punaruskeissa evissä on tummia läiskiä. Suurimmat naaraat saattavat painaa jopa 20 kg mutta äärimmäisen harvoin yli 25 kg. Hauki voi luonnossa saavuttaa jopa 30 vuoden iän.

Hauki

Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Suomessa:

Elinvoimainen [2]

Tieteellinen luokittelu

Domeeni:

Aitotumaiset Eucarya

Kunta:

Eläinkunta Animalia

Pääjakso:

Selkäjänteiset Chordata

Alajakso:

Selkärankaiset Vertebrata

Yläluokka:

Luukalat Osteichthyes

Luokka:

Viuhkaeväiset Actinopterygii

Alaluokka:

Neopterygii

Lahko:

Haukikalat Esociformes

Heimo:

Hauet Esocidae

Suku:

Hauet Esox

Laji:

lucius

Se on pakkomokutusta jolla siedätetään valkoisia. 

En ole yhtään tv mainosta nähnyt vapun jälkeen.  Sen mitä telkkaria kesän aikana katsonut niin ollut pelkästään Ylen ohjelmia.

Joten turha sinunkaan on mainoksista valittaa, älä katso.

Itse en ole huomannut. Onko asia sinulle joku pakkomielle? 

Vierailija kirjoitti:

Se on pakkomokutusta jolla siedätetään valkoisia. 

Hauki on petona opportunisti, ja se syö käytännössä sitä kalaa, jota on parhaiten saatavilla. Se suosii runsaslukuisia lajeja sekä hitaita uimareita ja heikosti parveutuvia kaloja. Jos saatavilla ei ole tarpeeksi muita kalalajeja, hauki voi syödä myös lajikumppaneitaan. Kalojen lisäksi hauki saattaa pyydystää pieniä nisäkkäitä, vesilinnunpoikasia ja hyönteisiä, jotka ovat alle vuoden ikäisten yksilöiden pääravintoa. Hauki saalistaa valoisaan aikaan ja käyttää vaanimiseen esimerkiksi vesikasvillisuutta. Hauki kutee keväällä jäiden lähdön jälkeen. Se levittää mätinsä laajalle alueelle, ja poikaset kuoriutuvat kahdessa viikossa.

Ihminen on kalastanut haukea jo pitkään. Suomen lisäksi Venäjälläkin erityisen suosittu hauki on Suomen vapaa-ajankalastuksen toiseksi tärkein saaliskala heti ahvenen jälkeen kokonaissaaliin painolla mitattuna. Haukea on suosionsa vuoksi istutettu laajalti sen luontaisten elinalueiden ulkopuolelle; sitä pidetäänkin paikoin Pohjois-Amerikassa haitallisena vieraslajina. Täysikasvuisella hauella ei ihmisen lisäksi ole juurikaan luonnollisia vihollisia, ja se onkin ravintoketjunsa huippulaji.

Vierailija kirjoitti:

Mustaposkidelfiini eli patagoniandelfiini eli eteländelfiini (Lagenorhynchus australis) on pieni delfiinilaji, jota tavataan Etelä-Amerikan eteläosan rannikkovesistä.

Mustaposkidelfiini

Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu

Domeeni:

Aitotumaiset Eucarya

Kunta:

Eläinkunta Animalia

Pääjakso:

Selkäjänteiset Chordata

Alajakso:

Selkärankaiset Vertebrata

Luokka:

Nisäkkäät Mammalia

Alaluokka:

Theria

Osaluokka:

Istukkanisäkkäät Eutheria

Lahko:

Valaat Cetacea

Alalahko:

Hammasvalaat Odontoceti

Heimo:

Delfiinit Delphinidae

Suku:

Valkokuvedelfiinit Lagenorhynchus

Laji:

australis

Kaksiosainen nimi

Lagenorhynchus australis

(Peale, 1848)

Mustaposkidelfiinin levinneisyys

Mustaposkidelfiinin levinneisyys

Hyvä että edes joku toimittaa edes jotain faktoja näihin ääripersujen ulinoihin! 

Normaali ihminen ei vietä aikaansa pohtimalla näin vakavia salaliittoja 😂

Heillä on niin huono maine.

Kukaan ei tykkää heistä oikeasti, niin laitetaanpa mainoksiin, jos vaikka ihme tapahtuisi. Ei tapahdu. Mustat vihaavat mustia kaikkein eniten.

Mustaleimajjuusto. Miksi sitä on? Wokejuustoa.

Jep valitettavasti, jotkut ovat niin tyhmiä, että ajattelevat suomalaisten suvaitsevan enemmän, kun ne pikku hiljaa tottuu musta ihoisiin siellä sun täällä. Minulle ihonvärillä ei ole väliä, käytöksellä on. Toki jostain syystä on helpompi samaistua esim. leffaan, jossa on valko ihoisia. Yritin seurata kuuluisaa leffaa, jossa enemmistö oli mustia, niin jotenkin se ei vaan kolahtanut yhtään.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei tykkää heistä oikeasti, niin laitetaanpa mainoksiin, jos vaikka ihme tapahtuisi. Ei tapahdu. Mustat vihaavat mustia kaikkein eniten.

Paitsi helvetin moni persujen kansanedustaja. 

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei tykkää heistä oikeasti, niin laitetaanpa mainoksiin, jos vaikka ihme tapahtuisi. Ei tapahdu. Mustat vihaavat mustia kaikkein eniten.

Siellä taas kehitysvammaliiton asiantuntija 😂

Perssuäijillekinn vähän silmänkarkkia.