Joululahjat 2010
Taidan olla ensimmäinen innokas joka on plussannut jouluvauvalle :) Toivottavasti pian tulee muita mukaan!
Kommentit (103)
Uskalsin viimein siirtyä tuolta esikoishaavelijoista tänne joululahjoihin. Plussan testasin ennen pääsiäistä, nyt menossa omien laskujen mukaan rv 5+4. LA olisi itsenäisyyspäivän tienoilla.
Aika pyörryksissä vielä, sekä mies että minä. Kissa ei vielä onneksi aavista tulevaa :D. Emme ole vielä kertoneet kenellekään uutisia. Pääsiäisenäkin saimme pidettyä salaisuuden tulevilta isovanhemmilta, vaikka luulenkin äitini epäilevän jotain. Äitienpäivänä vasta kerrotaan heille, mutta joillekin ystäville on varmaan pakko paljastaa jo ennen sitä.
Musta on kivaa, että lapsi syntyy loppuvuodesta. Minä ja mies olemme kesälapsia ja traumatisoituneita siitä, ettei melkein kukaan kaveri päässyt kesällä loman takia synttärijuhliin :D Joulukuun alku on oikein sopiva aika syntymälle. Se aloittaa juhlaputken jatkossakin: syntskit, joulu ja uusivuosi. Mikäs lapselle mukavampaa!
Toivottavasti kaikilla pysyy papu matkassa loppuun asti!
Ei ole outoja mielihaluja. Tonnikala+hampurilaiskastikeleipä ei saa kuolaa valumaan :D
Minullehan passaa vallan mainiosti se, että äippärahat lasketaan todellakin siihen viimeiseen työpäivään saakka, nimittäin aloitan tämän kesän työt tuossa toukokuun alussa ja puoli vuottahan on lokakuun loppuun eli aika tiukasti tasan puoleen vuoteen menee. (En siis aio mennä syksyllä enää täysipäiväisesti koulun penkille, yhden kurssin jos saan alta pois, niin olen tyytyväinen.) Pitää vielä hankkia kelalta mustaa valkoisella kaikesta, en luota mihinkään kelan juttuihin!
Minä itse olen syntynyt joulukuussa enkä koskaan ole kärsinyt siitä. Synttärit on juhlittu aina mukavasti, vieraita on riittänyt. Joskus lapsena harmittelin sitä, että en koskaan voinut tarjota koulussa karkkia synttäripäivänä. Jotkut antoivat yhdistetyn synttäri- ja joululahjan, mutta eivät ketkään "avainhenkilöt" kuten isovanhemmat tai kummit.
Minua itseeni ei haittaisi yhtään, vaikka lapsi saisi vähemmän lahjoja. Olemme jo nyt pohtineet miehen kanssa, miten ihmeessä pidämme ovemme kiinni kaikelta siltä kräsältä, jota vääjäämättä kotiimme kannetaan. Meillä on yhteensä kolme sisarusta, joilla kaikilla on kaksi lasta. Noiden muksujen juhlissa olemme jo nähneet minkä määrän tavaraa isovanhemmat ja muut sukulaiset kantavat.
(jo on ongelmat tässä vaiheessa raskautta! :D)
Mutta minä taidan olla tällainen, että tartun mieluusti käytännön asioihin. Olen jo alkanut miettiä, miten työhuoneesta tehdään lapselle huone. :D
Mä ihan oikeesti oon vähän huolissani, koska kaikki meidän vauva-kamat on porukoitten varastossa samassa kaupungissa serkkuni kanssa ja eri kaupungissa, kuin me... Ja koska käymme kotikaupungissani vain n. 3-4krt. vuodessa ja edellinen visiitti juuri tehtiin, voi äitini hyvinkin lähteä jakamaan "turhia" tavaroita omin päinkin! Ou nou... :D
Vaikka nyt toisaalta taas on kyllä sellainen olo, että ei täällä mahassa ketään ole, huijausta koko juttu!? Onko muilla vastaavia fiiliksiä?
Siinä mielessä vähän ihmetyttää ja jännittää, että aikaisemmin olen ollut hyvin vahvasti raskaana heti plussattuani, mutta nyt tuntuu tosiaan ihan vaan aprillipilalle koko homma! :O
Toivottavasti kuitenkin reilun viikon päästä näkyy tyyppi oikeassa paikassa ja läpättävä sydän. Sitten ehkä vähän rauhoitun...
Oireetkin on vähentyneet, kuvotusta ei ole ollut oikein ollenkaan ja muutenkin kaikki oireet on hävinneet... Satunnaista repäisykipua on alamahassa (esim. aivastaessa) ja vähän nännit aristaa, mutta muuten olo on melko normaali. Tai no hermot on ehkä vähän turhan piukeella. ;)
Hienoa kuitenkin, kun pino kasvaa ja uusia tulee koko ajan mukaan! Hirmuisesti tsemppiä kaikille ja hyvää vointia!
:)niila rv6+2
Kaitpa minäkin tänne taas jotain voisin kirjotella.
Outoja mielitekoja on täälläkin, töissä tulee napsittua suolakurkkua ja juustoa, olen siis töissä kahvilassa :)
Tänään on melkein koko päivän närästäny ihan kauheesti, viimeks närästyksestä oon "kärsiny" muutama vuosi sitten. Rinnatkin on hirmu kipeet ja tuntuu että nyt jo on kasvanu. En tiiä voiko se olla edes mahdollista vielä tässä vaiheessa.
Raskaudesta ei olla vielä kerrottu muille kun mun äidille ja hänen miehelleen. Kovasti olis kyllä poltteet kertoa jo kaikille, mut mielummin odottelee ensimmäisen lääkärikäynnin yli niin saa varmistuksen että masussa edes asuu joku :)
Kati rv 4+6
Sano vaan suoraan, etteivät anna kamoja mihinkään vielä pariin kuukauteen. Sanot vaikka, että olet luvannut ne jo ystävällesi, mutta raskaus vielä todella alussa? ;)
Sitten omaa napaa:
Kyllä minuakin epäilyttää, että olenko raskaana ollenkaan? Olen saanut km:n 7/2005, joten pelko keskenmenosta on suuri. Tosin oireet ei ole kyllä katoamassa mihinkään, voisin vaikka nukahtaa istualleni, oksettaa, rinnat on kosketusarat ja jatkuvasti paleltaa. Hirmusen kivaa näin hoitajana olla töissä.. Ramppaan kuitenkin vessassa jatkuvasti, ja aina tarkistus, että eihän vaan vuoda mitään :(
Mitenkäs teidän muiden miehet on suhtautunut raskauteen? Minulla tuntuu isäntä seonneen lopullisesti! :D Ihanaahan tuota on seurata vierestä. Sovittiin, että ei kerrottaisi muuta kuin ihan lähimmille: Tulos on nyt se, että KAIKKI tietää. Se ei ole malttanut olla kertomatta :D Eli nyt on toivottava vieläkin enemmän, että kaikki menee hyvin!
Rauhallista sunnuntaita kaikille joulumasuille
Tuntuu, etten pysty olemaan palstalta poissa, on vain jotenkin yritettävä ymmärtää, että todellakin taidan olla raskaana :) Muitten ajatusten lukeminen jotenkin helpottaa, joten kiitos teille, kanssasisaret kirjoituksistanne! Ihanaa muuten, että meitä on jo näin monta! Pitäiskö laatia jonkinlainen esittelylista, niin ehkä muistaisi vähän paremmin kuka on kuka? Musta ainakin on kätsyä, kun esittelyt on vaikka ketjun ekassa viestissä, vai mitä olette mieltä?
Niila, muakin naurattaa nuo teidän tavaraongelmat, toivottavasti äitisi nyt ei käy tarjoamaan niitä pois ihan heti! VBJ:n vinkki että sanot että olet jo ne luvannut kaverille, kuulostaa hyvältä idealta :)
Me ei olla vielä kerrottu kenellekkään, tuntuu että pitää ensin itse tähän tottua... Mutta toisaalta ehkä muille kertominen auttaisi siihenkin. Varmaan joillekkin kavereille tulee sanottua, kun tavataan, ja vanhemmille ehkä sitten parin viikon päästä tai ekan ultran jälkeen jos kaikki hyvin.
Tosiaan, ihan epätodellisissa tunnelmissa olen vieläkin. Oireita ei pahemmin ole, kovin voimakkaita ainakaan. Vatsassa jomottelee vähän, välillä viluttaa, jano on ihan jatkuva ja pissalla saa juosta useammin kuin aikaisemmin. Ja jo pari viikkoa olen puhunut ihan hassuja, sanon koko ajan vääriä sanoja, puhun ihan miten sattuu... Mitään mielitekoja ei ole, ei mulla ekassa raskaudessakaan ollut kuin yksi paha himo: siniset mariannekarkit :) Ihan tyhjästä aloin niit himoitsemaan, ja silloin niitä ei saanut vielä normikaupasta, vaan vasta kahden viikon himon jälkeen kaveri pelasti minut kun osasi kertoa, että stockan irtokarkkiosastolta niitä löytyy :)
Aurikoista sunnuntain jatkoja kaikille!
Sabriina ja rv huimat 4+1 :)
p.s. Olikos niin, että facebookissakin oli joku ryhmä perustettu? Miten siihen pääsisi mukaan?
Mihin nää mun kirjoittamat viestit katoaa?? :(
Ei tule kouluhommien tekemisestä mitään, kun ramppaan täällä ja teen välillä riemunloikkia pitkin olohuonetta, kun olen niin innoissani. Koulussa vaan on aika kriittiset viikot, pitäisi vielä reilu kuukausi jaksaa pakertaa!
Meillä mies on onnellinen kuin mikä. Lapsi on hänen unelmiensa täyttymys. Yksi päivä istui keinutuolissa ja tuijotti ulos. Mietti kuulemma mitä kaikkea voidaan tehdä pojan kanssa vuoden päästä kesällä. Hän odottaa siis poikaa, minä odotan tyttöä ja nimet on jo molemmille. (Ja oikeastaan vielä yhdelle "ylimääräiselle" pojalle, kun olemme vitsailleet, että koska minä haluan oikeastaan vain yhden lapsen, niin kolmehan niitä sitten kerralla tulee. :D)
Kannatan sellaista esittelylistaa vaikka ensimmäiseen viestiin.
Onnellista sunnuntaita kaikille!
Onnea kaikille uusille vauvauutisia saaneille!
Minä ja mun mies ollaan joulukuussa syntyneitä. Miehen en usko siitä kärsineen mitenkään. Lapsena just se ärsytti, et jotkut sukulaiset toi mulle vaan yhden yhdistetyn paketin kun sisko sai kuitenkin vuodessa kaks pakettia. Mut tämä koski vaan joitain tiettyjä vuosia. Koulussa olin mielelläni pari ekaa vuotta kaikkien lemmikki pienimpänä. Mut ehkä siinä oli jotain tiettyä näyttämisen haluakin. Mut todellakin, joulukuu on ihan hyvä kuukausi syntyä. Vaikka meillä nyt on vähän liikaa näitä joulukuisia syntymäpäiviä, kun mun mummu ja siskon tyttökin ovat joulukuisia..
Mä olen ehkä sit kummallinen, mut mua ei niilan juttu naurattanut ollenkaan. Olisin ite nimittäin ihan hermona, jos meiän äiti olis viemässä mun tavaroita eteenpäin. Toki meillä äitiysvaatteet ja vauvakamat kiertää suvussa ja kavereiden kesken mut se ei kuulu meiän äitille ollenkaan, mä haluan ite tarjota niitä tarvitseville.. Vissiin oon jotenkin kiintynyt tavaroihini :).
Sabriina, jos haluat liittyä facebook-ryhmään, niin laita postia osoitteeseen sanna3007@hotmail.com, hän on ottanut ryhmän huolekseen :)
Viikkoja ois ehkä 4+3 ja la ehkä 16.12. Luulen kyllä, että sitten ekassa ultrassa muuttuu, kun kierto ei oo ollu ihan tasainen. Ennestään meillä on 8 kk tyttö eli ikäeroa tulis 1 v 4 kk. Pientä kuvottavaa oloa on. Tuosta ensimmäisestä oksensin jo näillä viikoilla. Mutta muuten ei mitään oireita...
Heippa,
varovaisen varovaisesti ilmoittaudun mukaan. Olen epäuskon vallassa, tavattoman onnellinen ja samalla kauhuissani - mitä jos tämä ei onnistukaan?
Yritystä meillä on ollut 08/08 lähtien, nyt inseminaatiolla aikaansaatu, kauan kaivattu raskaus. En tiedä miten selviän alkuraskauden ultraan, vielä pari viikkoa olisi kestettävänä. Oireina menkkamaista, välillä melko kipeääkin jomotusta ja muutama pisara ruskeaa vuotoa, väsymystä, mutta ei juuri muuta. La olisi alustavasti 15.12.
En toivo mitään muuta niin, kuin että saisin terveen lapsen syliini...onnea kaikille plussanneille! :)
Liian aikaista oli ilomme. :( Iltapäivällä alkoi verenvuoto ja sitä on kyllä niin paljon, että eiköhän sieltä kaikki tule ulos.
Kurja mieli. Mutta toivotaan, että minä olen joukostamme ainoa.
Tämä oli kolmas km elämäni aikana, pitää kysyä lääkäriltä, että joko mua pitäisi tutkia vai mitä. Mutta rohkaisevaa tilastotietoa: kolmen keskenmenon jälkeen seuraava raskaus onnistuu 60–80 %:lla naisista.
Menestystä teille muille!
Hei,
Lämpimät onnittelut teille kaikille!
Minäkin ilmottaudun uutena mukaan. Pari viestiä kerkesin kirjoitella tuonne vauvakuume-puolelle ja ihmettelin kun siellä keskustelu ei jatkunut. Nyt vasta tajusin, että tämä odotus-puoli olikin erikseen.
Meillä laskettu aika 13.12. ja tärppäsi ihan yhdestä kerrasta ja eka yrityksellä.
Ikää minulla jo 37 ja ensimmäistä kertaa raskaana. Ihanaa lukea teidän kokemuksia,mukavaa kun ei tarvitse olla yksin ihmeissään odotuksen kanssa, hyvä että tällainen palsta on olemassa. Me ajateltiin kertoa äitienpäivälahjana uutiset tuleville isovanhemmille. On nimittäin heille sen verran iso juttu, kun ovat niin kauan perheenlisäystä odottaneet.
Muille vasta sen jälkeen, vaikka mieli tekisi kertoa heti.
Kaikki on minulle ja miehelleni vielä uutta ja ihmeellistä. Tietoa olen nyt perjantain plussaamisen jälkeen etsinyt lähinnä netistä. Neuvolaan en ole vielä soittanut.
Minulla ei mitään ikäviä oireita, mutta jännä miten vahva oli tunne raskautumisesta ja miten tuon mahan nyt koko ajan tuntee eri tavalla painavana. :)
Suuret pahoittelut sinulle KaisaMaija, toivottavasti pääset haluamiisi tutkimuksiin!
Voimia sinulle kevääseen!
Pahoitteluni KaisaMaija!! Jaksamista ja voimia teille kovasti!!!
3 keskenmenoa on mun mielestä se raja, jolloin lisätutkimuksia voidaan tarvittaessa ruveta tekemään, vaikka raskauden onnistumisen ennustehan on siis edelleen tosiaan hyvä!!!
Tsemppiä vielä!
Isot isot pahoittelut! Toivottavasti seuraava tarraa kiinni ja pitelee lujasti loppuun asti!
MarieHelenallekin tervetuloa!
Timantti; joo, mullakin on vähän ristiriitaisia tunteita, mutta enemmän kuitenkin naurattaa, kuin jännittää. Kyllä äiti kuitenkin joutuu kysymään ennenkuin oikeesti antaa kamaa kellekään ja pahimmassakin tapauksessa sitten vaan joudun sanomaan, että saatan tarvita niitä itse... :) Mutta lupaillahan se voi ja sittenhän peli on pelattu, kun meidän suku on sellasta juorukello-sakkia, että varmasti ei tieto pysy edes porukassa. ;)
Omaa (turvoksissa olevaa) napaa:
Eilen sain sitten vihdoin kerrottua miehelle! Eipä se mitenkään riemastunut, mutta yllättävän rauhallisesti otti kuitenkin. Seksi meillä kuitenkin kuulemma loppuu pysyvästi... ;) (Kunhan uhoaa:D!) Tänään sitten uutisen kruunuksi koira ripuloi kahdelle matolle ja minä tietenkään en voinut niitä siivota, kun on tää pahoinvointi alkanut oikein urakalla... Että kyllä mies kiitteli! ;)
Mutta enää viikko ekaan neuvolaan, toivottavasti pysyy tyyppi matkassa nyt...
Hyvää vointia kaikille!
:)niila rv 6+4
Ja Teretulemast uusille!
Pelottaako muita keskenmeno? Itsellä pyörii mielessä jatkuvasti, olen jo oikeastaan valmistautunut siihen, että kesken menee ennen viikkoa 12 :( En tiedä mistä ajatukset tulevat, mutta sitkeässä ovat?
Eilen nukuin miltei koko päivän. Kävin vain aamuvuoron töissä, ja painuin takaisin nukkumaan. Vuorokaudesta olin ehkä sellaiset 11h hereillä! Ihan älytön väsymys päällä!
Sitten kysymys uudelleensynnyttäjille: Tuntuuko teillä nipistelyä kohdun seudulla? Itsellä tuntuu jatkuvasti, siksi ehkä olenkin niin pessimisti raskauden suhteen. Tuntuu, että kohtu kasvaa huminalla verrattuna aikaisempaan raskauteen! Vatsa tuntuu jotenkin raskaalta, ja aamullakin saa kiitää vessaan kuin tuulispää, ettei rakko halkea.
Joku puhui myös siitä, ettei palstalta voi pysyä pois: Tiedän tunteen :)
Aurinkoista kevätpäivää kaikille!
VBJ, poika 4/2004, rv5+5
Itsekin keskenmenoja/tuulimunia/rypäleraskauksia/myöhäisiä keskeytyksiä kokeneena uskon, että olo on varmasti hyvin surkea nyt. Toivon mukaan pääset tutkimuksiin ja seuraava sinnittelee matkassa loppuun asti. Voimia!
Ja sitten vähän omaa napaa..
Neuvola olisi viikon päästä, sitä innolla odotellaan. Mieskin meinaili matkaan tulla, laput sinne täyttelin jo kotosalla kun tulivat postissa. Olo on väsymystä lukuunottamatta aikas hyvä! Ei edes aivan jatkuvaa pahaa oloa, kun muistaa hetkittäin syödäkin jotakin (pilttipurkkien mango on hyvä makeannälän karkoittaja! :)
Tuohon facebook-ryhmään voisin liittyä minäkin.. liekö siellä tuttuja ;) Kuinkas se tapahtuukaan? sähköpostia vaan tuohon aiemmassa viestissä olleeseen osoitteeseen? Ja se on varmasti salainen sitten? :D Yritetään pysyä hiljaa vaikka osa jo tietääkin..
Työn parista,
Silveri ja huikeat 5+1 viikot
Kiitos Timantti Facebook-infosta! Kiva, kun täällä on "tuttuja" ;)
Hienoa, kun edelleen uusia tulee mukaan! Tervetuloa mun puolesta! Strawberry2010:lle erityiset onnittelut, pitkä on ollut teidän taival tähän pisteesen! Nyt vaan tarrasukkia matkaan!
KaisaMaija79: Isot pahoittelut sinulle! Toivottavasti olisi onni paremmin matkassa seuraavalla kerralla. Voimia! Ymmärtääkseni kolme perättäistä keskenmenoa olisi aihe tutkimuksiin, käytäntö saattaa varmaan vaihdella paikkakunnittain... Toivottavasti pääset vähän kartoittamaan tilannetta! Ja toivottavasti jaksat vielä uskoa, että kyllä vielä onnistuu!
VBJ: Kyllä minuakin pelottaa keskenmeno, huomattavasti enemmän kuin ekassa raskaudessa. Olin kyllä silloin ihan tietoinen, että ekan kolmanneksen aikana on olemassa riski, mutta olo oli kuitenkin aika varma koko ajan. Nyt jotenkin enemmän ajattelen asiaa kuin silloin. Mutta kai se on ihan luonnollista, varsinkin nyt alussa kun ainakin minulle ajatus raskaudesta on aika epätodellinen. Mutta totuus kai on, ettei murehtiminen auta, ei siihen voi itse vaikuttaa, mikä lopputulos on... Toivossa on kuitenkin hyvä elää!
Ja minullakin kyllä lähes koko ajan tuntuu jonkinmoista jomotusta alavatsalla, en muista että viimeksi olisi tuntunut tältä... Ehkä siellä nyt tapahtuu nopeammin kuin ekassa raskaudess, kun kaikki on jo tapahtunut kertaalleen? Taisin muuten olla minä, joka ei malta pysyä pois, ja täällähän mä olen jälleen ;)
Sabriina ja rv päätä huimaavat 4+2 :)
Moikka vaan kaikille! TUlee tuolla facebookin puolella kirjoiteltua mutta nyt vähän tännekin. Sannalle voi tosiaan lähettää sähköpostia ja hän pyytää kaveriksi, jonka jälkeen lähettää kutsun salaiseen ryhmään. Kukaan sun kavereista ei nää mihin tai mitä kirjoittelet. Ryhmässä olijat kirjoittelevat toki omalla nimellään, joten on siinä pieni mahdollisuus että joku tuttukin olisi eksynyt joukkoon. Aika pieni tosin :)
Mulla on etova olo useita kertoja päivässä, heti helpottaa kun syön jotain. Muutaman kerran päivässä vatsasta vihloo ja luulen, että niitä tulee nyt helpommin kun on yhden lapsen jo tehnyt. Ja sektiohaava/vatsankiinnikkeet saattaa reagoida erilailla kuin esikoista odottaessa. Mitään ihme juttuja ei tee mieli, ei tehnyt esikoisestakaan. Nyt olisi 6+3 ja jännitän kovasti pysyykö matkassa vaikkei keskenmenoja olekaan aiemmin. Aika moni tietää asiasta kun ei malta pitää salassa. Sisarusrattaita katselen ja maalaan kauhukuvia kahden pienen lapsen hoitamisesta sitten ensi talvena :D
Mä oon tosi pahoillani KaisaMaijan puolesta, isot voimahalit sinulle! Ja tsemppiä ja positiivisia ajatuksia meille muillekin!
VanillaSky:lle ja muille uusille tervetuloa joukkoon!
KaisaMaija79: äitiysrahan saa myös viimeisen puolenvuoden tulojen mukaan. Ainut miinuspuoli on, että raha todellakin lasketaan vasta kun äitiysloma on jo alkanut ja viimeiset palkkatodistukset toimitettu kelalle.
VanillaSky: meillä on joulukuussa syntynyt tokaluokkalainen tyttö. Kyllä hänen syntymäpäivänsä on ollut ihan yhtä tärkeä muille sukulaisille kuin meidän muidenkin lasten syntymäpäivät. Eskarissa ja ekalla luokalla hän oli ryhmän lapsekkaimmasta päästä, mutta nyt tokalla on saanut muut kiinni. Tietenkin hän on harrastuksissa ollut nuorin, muttei se ole haitannut. Voi olla, että melkein 18vuotiaana haittaa ehkä enemmän, mutta nyt ei. Joulukuu on ihan yhtä hyvä kuu syntyä kuin kaikki muutkin. Lapset kehittyvät sen verran yksilöinä, että ei sillä yhdellä tai viidelläkään kuukaudella ole mitään väliä.
Aotearoa ja pikkuviitonen 4+5