G: pahin ulkonäköäsi koskenut loukkaus, joka yhä sattuu?

kaupungilla perjantai-iltana amerikkalainen nuori mies tuli avautumaan sanoen: " Your eyes look swollen like you have just cried." Joo, en tainnut vastata amerikkalaista kauneuskäsitettä :D Sen tyypin suomalainen kaveri pahoitteli tilannetta nolona, minua asia vain nauratti.

ennen oli niin kiinteet ja nyt roikkuu.

(9kk vauva)

Oon muutenkii harmitellu mun rintoja koska ne on muuttunu, mutta vielä kauheemmalle tuntui kuulla se omalta mieheltä.:/

"Susta ei kyllä saa hyvännäköistä vaikka meikkaisit kuinka paljon."

jälkeen; sua ei paljoa lakanasta erota

mun mies ei ole sanonut mitään, mutta kyllä itsekin tiedän ettei enää ole kovin kauniit rinnat minullakaan, eikä mies niihin edes koske tai katso. minkäs teet, sellaiset niistä tuli kun niillä joutu töitä alkaa tekee :) leikkausta olen suunnitellut.

ennen oli niin kiinteet ja nyt roikkuu.

(9kk vauva)

Oon muutenkii harmitellu mun rintoja koska ne on muuttunu, mutta vielä kauheemmalle tuntui kuulla se omalta mieheltä.:/

Olin lenkillä n. 19 vuotiaana. Olin tosi hoikka, mut mulla on aina ollut lihaksikas peppu. Ohitin pari nuorta naista, jotka kommentoivat peppuani: "Vähänkö iso perse!".



Nykyään toi voiskin olla totuuden mukainen kommentti (kun lihakset on saaneet rasvaa seurakseen), mutta ei tosiaankaan silloin. Pitkän aikaa häpeilin peppuani, vaikka siinä ei ollut mitään vikaa.

niin iso ihastus kavereineen tuli käymään meillä. Ne katsoivat kirjahyllyssä olevaa minusta leikattua paperista silhuettikuvaa (niitä mustia sivukuvia valkoisella pohjalla, tiedättehän) ja ihastus kysyi: onko toi sun kuva? vastasin että on, johon ihastus totesi että aijaa ei ikinä uskois, ku sulla on iso nenä ja tossa kuvassa ei oo.. ja kauhee naurunrätkätys. Oon hävennyt nenääni siitä saakka, eikä paljon auta vaikka moni on sanonut sitä kauniiksi. Aina kun joku kattoo pidempään tai jotain, niin mietin että se kattoo mun jättimäistä klyyvaria (joka oikeesti ei edes ole mikään valtava, onpahan vain semmonen enempi suora eikä perisuomalaisen pieni sievä nykerö)

sanoi yksi teeekkarifuksi kun pelattiin jotain kiinniotto peliä. Olin tuolloin 172cm/58kg.

mun mies ei ole sanonut mitään, mutta kyllä itsekin tiedän ettei enää ole kovin kauniit rinnat minullakaan, eikä mies niihin edes koske tai katso. minkäs teet, sellaiset niistä tuli kun niillä joutu töitä alkaa tekee :) leikkausta olen suunnitellut.

ennen oli niin kiinteet ja nyt roikkuu. (9kk vauva) Oon muutenkii harmitellu mun rintoja koska ne on muuttunu, mutta vielä kauheemmalle tuntui kuulla se omalta mieheltä.:/

sanoi minun erittäin turvonneista jaloistani, että eihän ne ballerinan jalat ollu ennenkään! siis lohduttaakseen sanoi! Nyt mulla on sit bigfoot-olo loppuelämäni :D

käytin poikien vaatteita, lähinnä lökäpöksyjä ja isoja huppareita. Kerran kirppiksellä jonotin vessaan ja sieltä tuli keski-ikäinen viimesen päälle pyntätty akka ja tokas et "On tossa miesten vessaki."

Joku poika kurkkasi ovesta ja sanoi "hyi vittu".

Minut siis leikattu lapsena ja vatsassa arpi. En sitä arpea sitä ennen juuri hävennyt, mutta nykyään kyllä peittelen sitä, vaikka ei ehkä pitäisi.



Ja tuon kommentin sanoi silloinen poikaystäväni ja ikää oli 16v. Tästä nyt jo yli 10 vuotta, mutta yhä kirpasee.

Yhdeltä kaverilta kysyin että "mikä sun mielestä on minussa ikävin piirre?" (Ihan mielenkiinnosta että ärsyttääkö jokin luonteenpiirteeni tms ja olisin sitten kertonut vastapainona auliisti hänen ärsyttävistä tavoistaan jne) niin kaverini vastasikin ykskantaan että "hmm... varmaan sun naama". Eikä kuulostanut vitsiltä. Muutenkin hän sai minut aina tuntemaan itseni ihan helvetin rumaksi. Nykyään voisin sanoa että olen sata kertaa häntä kauniimpi koska hyväksyn itseni ja korostan parhaita puoliani, hän taas on kuin olisi lopettanut huolehtimasta omasta ulkonäöstään...

Akne olikin kyllä aivan kauhea, vasta aikuisiällä olen siitä aika hyvin parantunut, mutta arpia jäi.

Lauta olen edelleen, ihme kyllä siitä kommentista en loukkaantunut ollenkaan. Tiesin kai jo silloin 15 v, että tälläinen gasellimainen vartalo on se "minun juttuni", siitä minua on sitten teinivuosien jälkeen aina kehuttukin. Tykkään yläkropastani tosi paljon ja on tuo naamataulukin ihan kiva. : )



Traumoja ei siis jäänyt.

Kun hymyilen niin hampaani eivät vain näy. Ylähuuli ei nouse hampaiden edestä pois, paitsi kun irvistän. Ja hymy on vielä vino. Siinä kyllä hymy hyytyy edelleen jos joku kommentoi jotenkin hymyäni.

mulla hymyillessä hampaiden lisäksi yläikenet paistaa. heräsin tajuamaan sen vasta teininä, kun kaverit huomauttivat huulieni olevan ohuet. mä suutuin, että miten niin muka ohuet, niin ne sanoi että joo joo, kun sä hymyilet niin ylähuuli menee niin ohueksi että ikenetkin paistaa.

menin kotiin peilin eteen ja tajusin että oikeessa ne on.

vieläkin vältän hymyilemistä kameran edessä, ainakin leveää hymyä.

onneksi traumaa on helpottanut miehet, jotka on kehunu hymyäni ihanaksi ja tarttuvaksi...

huikattu (aina n. 18 v nuori herra) "vitun lehmä".

hyvällä ja myös pahalla tavalla...

Suurin osa näistä loukkaavista kommenteista olivat äitini ex-miehen uuden naisystävän suusta päästettyjä... Muistutan paljon äitiäni, kun taas tämä naisystävä on minun vastakohta.

No, muutama vuosi jouduin sitten kuuntelemaan, että olen läski (170/65), pukeudun kuin huora, en osaa meikata, minulla on isot jalat ja nenä, ja mulle ei sovi mun hiusväri ja kampaus, koska mun korvat ovat muka niin isot ja ne höröttää. Ja tämän kaiken hän aina sanoi hymyillen ja "ei millään pahalla". Onneksi ei ole enää pakko olla tekemisissä hänen kanssaan ollenkaan..



Vaikka tuostakin on jo vuosia, kommentit ovat kuitenkin jääneet mieleen... Suurimman osan itsevarmuuttani mieheni on kyllä saanut takaisin, mutta kuitenkin... Vituttaa joskus vieläkin koko akka :(



Muita "kommentteja" on kyllä ollut, mutten muista sen tarkemmin, koska en antanut silloin sen vaivata.

Äitini katsoi asiakseen huoritella mua nuorena. Hänelle olin huora, lunttu, persettä pyörittävä lehmä. Kerran hän ajoi autolla mun ohitseni ja pysäytti auton sanoen: "Jo kaukaa näkee, missä sinä kuljet. Kukaan ei heiluta persettään niin kuin sinä."



Muutoinkin hän arvosteli ulkonäköäni ja pukeutumistani. En oikein ikinä ole päässyt siitä yli, vaikka oon jo lähemmäs nelikymppinen eikä minusta huoran näköistä saa millään.

19-vuotiaana kerran, kun menin ravintolavaunuun kahville. Pari nuorta miestä istui kaljalla ja toinen sanoi kovaan ääneen:"Ootko koskaan nähnyt noin rumaa naista?" Tiesin kyllä etten ole kaunotar, mutta kyllä viilsi pitkään... Vieläkin tulee toisinaan mieleen.