Lähes 1-v tyttöni ei osaa vielä oikeastaan mitääm, mikä voi olla vikana??
Eli tyttäreni ei osaa istua, hän ei yritä kontata eikä nousta pystyyn. Hän ryömii omituisella tyylillään ja makoilee paljon lattialla selällään. Istuessaan hän rojahtaa usein kasvoilleen, koska suojaheijasteet puuttuvat kokonaan. Hän ei myöskään vilkuta, taputa tms. vaikka varmaan jo pitäisi. Neuvolassa sanottiin, että ensi kerralla saamme varmaan lähetteen fysioterapiaan. Olen tytöstäni jo todella huolissani.
Mikä hänellä voi olla vikana?
Kommentit (27)
mutta puhuu toisinaan omaa kieltään. Leikkii oikeastaan yksin, tutkii esim. pitkään jotain lelua. Tyttöni pää on mielestäni suuri ja jalat muuhun vartaloon verrattuna pienet ja ne raahautuvat kuin halvautuneet perässä. Voiko kyseessä olla jonkinlainen kehityshäiriö näiden tietojen perusteella vai onko tyttöni vain hieman hitaampi oppimaan?
Entä katsekontakti jo aivan pienestä alkaen?
Ehkäpä neurologiset tutkimukset olisivat paikallaan,sieltä annetaan fysioterapiaan ym. eteenpäin lähetteet, voi olla ajan hukkaa jos ei aleta tutkimaan.
Ei pidä pelästyä eikä luultavasti tytölläsi ölekaan, muta suljettaisiin esim. kromosomin virheellisyys jne. Mahdolliset kuntoutukset mielellään ajoissa, tutkimukset ensin.
...mutta ymmärrän huolesi suuruuden. Koska on seuraava neuvola, voisitko saada sitä aikaisetettua - jo oman mielenrauhasi tähden. Kerro huolistasi ja havainnoistasi, keskustele myös siitä mihinkä kannattaa tytössä kiinnittää nyt huomiota.
Voi varmaan olla ihan tervekin, voi olla että jotain häiriötä on.
Ottaako jaloilleen, kun pidät häntä pystyssä? Tykkääkö pomppia esim. sylissä jalkojen kanssa?
Voi olla ihan normaalia tai sitten ei. Jos olet huolissasi, niin ota huoli puheeksi neuvolassa ja pyydä saada lähetettä lääkärin arvioon. Neuvolassa usein joutuu vaatimaan pääsyä eteenpäin, mikäli mikään ei ole räikeästi pielessä.
saamassa lähetteen fysioterapiaan, koska kehitystä ei ole tapahtunut. Mitä erilaisia kromosomipoikkeavuuksia voi olla kyseessä?? Toisinaan tyttö vaikuttaa normaalilta, on aina hyvällä tuulella ja hymyilee paljon. Toisinaan sitten taas minä vaivun epätoivoon, kun tuntuu ettei tyttö opi mitään uutta eikä edes yritä.
kukaan ei odota noin kauaa ennenkuin veisi tutkimuksiin...ja neuvolanne on aivan peestä jos eivät ole puuttuneet tilanteeseen...nyt lapsi lääkäriin voi olla cp-vamma.
heijasteiden puuttuminen on merkki jostain aivohäiriöstä tai vammasta.
Hakeudu lastenlääkärille tai neurologille. Fysioterapeutti ei tee diagnoseja...
Vaikea olla rehellinen, mutta mielestäni tyttösi on vaikeasti sairas. En usko, että selittyy enään kehitysviivästymällä.
Esikoisellani keskivaikea kehitysvamma ja oli osaavampi kuin lapsesi, mutta silti huomasin, että kaikki ei ole hyvin.
Joskus tällainen raaka ilmaisu voi laittaa rattaat pyörimään ja sinulla on oikeus saada lapsesi neurologisiin tutkimuksiin.
Olen pahoillani että näin joudun sanomaan.
Oma lapseni on kehittynyt hyvin, kun on saanut apua ajoissa.
meidänkään lapsi ei kääntynyt, ryöminyt, kontannut jne. ennen vuoden ikää, puhumaan kyllä oppi ja aikanaan kävelemäänkin. Ja fysioterapeuttia konsultoitiin ja paaaaljon ennen vuoden ikää.
Mun kertoma perustuu nyt omaan kokemukseen...Tutun lapsi oli samanlainen. Pidin aina jotenkin autistisena, kun ei reagoinut mihinkään..oppi kaiken myöhemmin, kuin omat lapseni. Mutta..nyt tyttö on eskarissa.Lukee, laskee, urheilee ja on sosiaalisestikin lahjakas.
Mutta tämä on vaan mun kokemus yhdestä lapsesta. Heti huomenna yrität saada tytön tutkimuksiin. Vie vaikka yksityiselle, niin pääset heti.
on kuitenkin aina erittäin aurinkoinen, eikö tämä viittaa siihen että olisi terve?
Ja miksi neuvola ei ole puuttunut mitenkään tähän, jos olisi jotain häikkää??
Puuttuvatko ne kokonaan? Joskus se voi johtua synnytystraumasta..Jotkut hermot vaurioituneet. Googleta heijasteiden puuttuminen.
enkä löytänyt oikein mitään kunnon tietoja. Heijasteet puuttuvat, niin että kun tyttö istuu, hän saattaa yhtäkkiä kaatua naamalleen eikä yritäkkään estää käsille kaatumista vaan menee aina naama edeltä.
Niin ensimmäiseksi tulee Akuutti. Avaat sen ja luet...
on kuitenkin aina erittäin aurinkoinen, eikö tämä viittaa siihen että olisi terve?
Ja miksi neuvola ei ole puuttunut mitenkään tähän, jos olisi jotain häikkää??
Eli ikävä kyllä ei lapsesi tilanne kuulosta normaalilta ... oma lapseni osasi mainitsemastani luettolosta muut paitsi konttauksen (myös muu kehitys oli melkolailla kunnossa, tosin minulla oli "paha epäilys"), 1-vuotisneuvolasta hänet ohjattiin neurologille ja fysioterapiaan. Myöhemmin diagnoosina on ollut mm. motorisen kehityksen viivästymää, sensorisen integraation häiriöitä, dysfasia. Nyt on kolmannella luokalla ja kaiken kuntoutukseen jälkeen täysin normaali hyvin koulussa pärjäävä lapsi. Eli paljon voidaan auttaa kuntoutuksella, kun apua hakee ajoissa!
Joka alkoi istumaan 7kk iässä, konttaamaan 11,5kk ja kävelemään 1,5vuotiaana. Tyttö oli vauvasta asti valtavan aurinkoinen ja iloinen, melkein aina hyvällä tuulella ja tyytyväinen. Mutta nyt on kyseessä keskivaikea kehitysvamma ja on 5 vuotiaana 1,5v tasolla. Ei neuvolassakaan osattu huolestua yhtään vaikka minulla hälytyskellot soi ja lujaa. Diagnoosi saatiin vasta tänä syksynä, että kyllä se voi kestää vielä kauan! Jossain vaiheessa vain todetaan että kehitys jätättää koko ajan, ja niin paljon että kyseessä jokin vamma.
Usein nämä erityislapset onkin hyvin aurinkoisia, jostain syystä. Terve siskonsa on paljon temperamenttisempi.
ja helppoja, tyytyväisiä lapsia, samoin esim. downin syndroomaa sairastavat!
Vaadi neuvolalta lähetettä tutkimuksiin. Se on tosi, että nykyään ei meinaa saada lähetettä eteen päin.
En menisi näin netissä diagnostisoimaan kehitysvammaksi tai CP-vammaksi. Syynä voi olla niin monia syitä. Lähtien neurologisesta vammasta syvyysnäön puuttumiseen.
Mutta ihmettelen, että neuvolan lääkärintarkastuksessa teitä ole pantu eteen päin. Olisi tärkeää saada tutkimukset tehtyä, kuten ne kromosomitutkimuksetkin. Saisitte ajoissa kunnon kuntousta. Samalla saisitte myös erityslapselle tarkoitettua hoitorahaa yms.
Tiedän, että tällaiset säikäyttää. Mutta toisaalta, aina on ollut hitaasti kehittyviä lapsia ja he ovat silti ehtineet matkaan. Mutta eikö olisi parempi saada tietää, missä ollaan menossa, vaikka pelottaisikin.
Kommunikoiko lapsi jo selvästi kanssasi?