Miksi ihmiset menee naimisiin?

puolison kuoleman jälkeen - sillä ei ole mitään tekemistä perinnön kanssa. Monet pariskunnat tekevät keskinäisen testamentin juuri tästä syystä.



On paljon leskiä, jotka esim. asuvat perikunnan omistamassa talossa, mutta lain nojalla saavat siinä kuitenkin elämänsä loppuun saakka asua.



Uskokaa täi älkää.



#15

heikommassa asemassa tällaisessa tilanteessa. Ei ole lakia jonka nojalla saisi asua siinä asunnossa.

puolison kuoleman jälkeen - sillä ei ole mitään tekemistä perinnön kanssa. Monet pariskunnat tekevät keskinäisen testamentin juuri tästä syystä. On paljon leskiä, jotka esim. asuvat perikunnan omistamassa talossa, mutta lain nojalla saavat siinä kuitenkin elämänsä loppuun saakka asua. Uskokaa täi älkää. #15

mentiin lasten takia, rakkaudesta ja toisetkin huomaa että todella olemme tosissamme. myös tuon kuoleman takia jos toinen sattuisi kuolemaan.

äitini jäi leskeksi nuorena pienien lapsien kanssa. omaisuudesta sai tietenkin puolet koska on AVIOpuoliso ja me lapset kolmestaan loput. koska kaksi alaikäisiä isän kuollessa, on äiti ollut holhoojana rahoille. kuitenkin JOKA vuosi on joutunut laittamaan edunvalvontaan kirjallisesti mihin on rahoja käyttänyt jos on käyttänyt. leski ei siis voi esim. laittaa kaikkea viinaan tai mihinkään muuhunkaan ei lapselle hyödylliseen.

-haluttiin että kaikki tietää että ollaan sitouduttu toisiimme vakavasti

-juridiset syyt



Pidettiin maistraatissa pienet häät, paikalla vanhemmat ja sisarukset.

vaan oman osuutensa, mikä tapahtuu osituksessa. Te lapset peritte isänne. Mikä tässä on niin vaikeaa?

"Leskellä on oikeus pitää jäämistö jakamattomana hallinnassaan, mutta rintaperillinen voi vaatia jakoa. Lesken suoja supistuu tällöin koskemaan vain jäämistöön kuuluvaa puolisoiden yhteistä kotia ja asuinirtaimistoa. Rintaperilliset ovat mainitun omaisuuden omistajia, mutta lesken käyttöoikeus rajoittaa tuota oikeutta koko lesken elämän ajan.



Asumisoikeus voi lakata vain, jos leski saa omistukseensa kodikseen sopivan asunnon vaikkapa perintönä. Asumisoikeus ei lakkaa edes silloin, jos leski solmii uuden avioliiton."



Avoliitossa tätä oikeutta ei siis ole ns. automaattisesti kuten avioliitossa.

vaan puolet puolisoiden yhteenlasketusta omaisuudesta. Jos puolisolla on enemmän omaisuutta, köyhempi saa tasinkoa. Samoin menee avioerossa.



Puolison kuoltua saa siis puolet yhteenlasketusta omaisuudesta + elinikäisen oikeuden asua puolisoiden yhteisessä asunnossa, vaikka lapset olisivat perineet siitä osan. Lisäksi saa leskeneläkettä valtiolta, mitä avopuoliso ei saa.

kauniimman sukunimen, vaikka vanhasta tutusta oli melkein tuskallista luopua, koska se oli osa minuutta.

jatkaa..niin ei siinä mitään erikoista olekaan :)

äiti omistaa oman puolensa talosta ja me loput. pointtina vaan oli se että vaikka kuinka olisi holhooja ei voi käyttää alaikäisten lapsiensa omaisuutta miten haluaa. saimme siis myöskin rahallisen perinnön. tosin äitini on kunnollinen ja ihana ihminen ettei olisikaan käyttänyt mihinkään turhaan. :)

tämä vaan sille joka väitti että hänen äitinsä tai anoppi voi käyttää lasten rahat miten huvittaa..ei voi. holhooja on itse "holhouksen alaisena" lasten omaisuuden käytöstä.

minusta naimisissa olevana on kätevämpää ja jotenkin "oikein". ärsytti mennä kaksi kertaa sinne isyydentunnustukseenkin.