Käyttivätkö äitisi tai isäsi toisiaan kohtaan fyysistä väkivaltaa kun olit lapsi?

isä äitiä kohtaan. Tuntui ihan hirveältä, mitäs luulit?

Tuntui tietysti pelottavalta ja kauhealta

näin siitä painajaisia vielä vuosikausia vanhempien avioeron jälkeenkin. Siitä ja muistakin lapsuuden tapahtumista jäi hirveä olo, kävin aikuisena terapiassa.

sai raivareita. Isä ei koskaan tehnyt äidille mitään. Siihen valitettavasti tottui, että äidillä oli usein tuo sama käyttäytymismalli. Tuskin äiti sai isää sen kummemmin vahingoitettua, pienempi kun oli, mutta ikävää oli että sellaista jouduin katselemaan.

Isä hakkasi äidin useastikin, äiti hakkasi minut. Nykyään mun tarttee purra nyrkkiäni etten heilauttaisi lastani.

joskus läpsivät toisiaan. Se väkivalta ei ollut minusta sinällään se pahin asia, vaan ne raastavat riidat ja sivusuhteet molemmilla... Olisin mieluummin ollut tietämättä kaikesta tuosta. Ovat edelleen yhdessä, en tiedä miten riitelevät koska osaavat käyttäytyä kun olemme siellä. Vasta vähän aikaa sitten tajusin että minä en edes tiedä millaiselta "hyvä" suhde näyttää (mies on samanlaisesta kodista, mekin riitelemme paljon - sivusuhteita ei sentään tietääkseni ole ollut kummallakaan).

Isääni on pahoinpidelty lapsena, joten lupasi itselleen jo silloin että jos hänelle siunaantuu joskus lapsia, niitä ei satuteta. Ja tämä lupaus on pitänyt!

Eikä tästä syystä siis satuta vaimoakaan. On muutenkin sellaisia viilipyttyjä molemmat etteivät edes riitele...