Pistä paremmaksi...äiti, jolla 4 lasta, kaikki eri miehille

tyyppiä kellä 5 lasta ja 4 eri miestä isinä. en voi ymmärtää, en sitten mitenkään. ei tuo lapsen parasta ole. Ja näilläkin miehinä ollut afrikkalaiset. Isät ei kuvioissa. Siinä sitten hienoa olla 5 lapsen yh..no jokainen tekee valintansa, mutta miten kasvatat tasapainoisia lapsia tuolla menolla?

..todellakin taistelin lasteni elämän puolesta! Jos olisin pysynyt aviossa ensimmäisten lasteni isän kanssa, olisimme kaikki kuolleet! Nyt vuosia myöhemmin, lapseni ovat erittäin tasapainoisia, iloisia ja onnellisia, eikä kuule ollut helppo homma, mutta onnistuin! Pikkusisar on heille kaikki kaikessa ja he kaikki ovat erittäin onnellisia nykyisestä miehestäni, joka välittää heistä erittäin paljon. Hän itse haluaa olla se isähahmo heille, jota ei ole aiemmin ollut.

Lapseni ovat kokeneet kovia,mutta itse elin avioliittoa leikkivien vanhempien kanssa, jotka eivät tehneet muuta kuin elivät omaa elämää ja antoivat minulle rakkauden rahana. Uskon, että minä onnistun lasteni kanssa paljon paremmin kuin vanhempani minun ja sisarukseni kanssa.

t.37

kaikilla eri äiti

sattuuhan noita:>

täällä toinen äiti jolla 4 lasta, mutta kaikki samalle miehelle.

aika sekopäistä hommaa...

Olipa niitä lapsia kuusi tai neljä, niin on siinä saanut panna parastaan.

Ovatkohan isat kuitenkin mukana kuvioissa /lasten elamassa. Aikamoista organisointia taitaa arki ja viikonloput olla jos ovat..

kaikki eri miehille, ja joka asuu miehen kanssa, joka kuvittelee olevansa kolmen isä, mutta ei ole oikeasti yhdenkään.

ruuhka teidan huushollissa taitaa olla isanpaivana!

kaikki eri miehille, ja joka asuu miehen kanssa, joka kuvittelee olevansa kolmen isä, mutta ei ole oikeasti yhdenkään.

Muistan lukeneeni, että noin 10 prosentilla lapsista isä ei ole äidin vakituinen kumppani. Sehän ei tietenkään suoraan esitä, että kymmenen prosenttia lapsista syntyy pettämisen seurauksena. Aisankannattajaksi joutumisen todennäköisyys on viiden prosentin luokkaa.

Laki ottaa isyyden selvittämisessä lähtökohdaksi äidin tahdon. Jos mitään ymmärsin, sitä ei tutkita vastoin äidin halua, että onko av(i)omies lapsen isä. Asia on kuitenkin käytännössä yksinkertainen. Naisen on periaatteessa pakko olla rehellinen, jos häneltä kysyy, vastustatko isyyden selvittämistä. Jos ei vastusta, sen voi selvittää. Jos vastustaa, on epäilyyn aihetta.

Lapsen syntymä on kaunis asia ja siihen liittyy paljon voimakkaita tunteita. Siinä on vaikea ruveta vaatimaan rakastamaltaan vaimolta selvityksiä siitä, kuka oikeastaan on lapsen isä ja onko sitä edes aihetta epäillä.

En tiedä, millainen toimenpide isyyden selvittäminen on. Jos se ei ole mahdottoman kallis, niin minusta olisi kaikkein helpointa, että avo- tai aviomiehen isyys varmistettaisiin ilman eri vaatimuksia.

meillä 6 lasta



pistin heti kaiken paremmaksi

Aika surullista luettavaa teidän tekstit. Mitä kehuskeltavaa on tollasilla asioilla. Lapsia 3 eri miehen kanssa, 3kertaa naimisissa lapset ei kuitenkaan näiden miesten kanssa. Lisäksi nykyisellä miehellä lapsia 5 eri naisen kanssa 5 eri maassa jne..

4xäiti ja naimisissa lasten isän kanssa ja onnellinen tästä asetelmasta. Täydellistä ei meidänkään elämä ole. Enkä ole täydellinen äiti, enkä puoliso. Mutta jotain sentään on paremmin mitä teillä monella..Tai kai tämäkin on katsojan silmissä.. =/

En minäkään mitä kehuskele, mutta jos joku kysyy, ei minulla ole mitään syytä hävetä kertoa,että olen saanut lapsia kahden eri miehen kanssa ja varmasti tulee lisää joku päivä nykyisen miehen kanssa. Mistä sinä voit tietää, onko sinun elämäsi paremmin kuin minulla?!

Seksielämän aloitus vasta 24-vuotiaana. Enintään kymmenen yhdyntää, joista yhdeksän surkeaa. Seksielämän lopetus 25-vuotiaana - 20 vuotta sitten.

Seksielämän aloitus vasta 24-vuotiaana. Enintään kymmenen yhdyntää, joista yhdeksän surkeaa. Seksielämän lopetus 25-vuotiaana - 20 vuotta sitten.

toiset elävät vuosikymmeniä selibaatissa.



Sitä kummaa.

jatkaa vielä.



Juuri sitä aina ihmettelen, kun tästä aiheesta tulee puhetta, että ihmiset lähtökohtaisesti olettavat että jos lapsilla eri isät (tai perisynti, ei isää ollenkaan...) on äiti automaattisesti "huono" ihminen. Toki tiedän, että näitäkin tapauksia on, mutta että joku tosiaan kokee olevansa niin paljon parempi ihminen, että on varaa lähteä toista tuomitsemaan lähtökohtana ainoastaan tieto siitä, että isiä on useampia, tai ei ehkä ollenkaan... Jos kokisin tarpeelliseksi, voisin kaikille mainostaa omaa tilannettani (okei, toin sen tässä keskustelussa esille, yleensä en..) ja kas, ollaan niin ymmärtäväisiä ja "enhän mä sun tilannettasi tarkoita...". Kummallinen asenne.



Ei ole ihan sen yhden tai kaksi kertaa, kun on elämässä tullut se tilanne että ystäväpiiri naureskelee jollekin ihmiselle tyyliin "sillekin jo kolmas lapsi tulossa, ja luoja yksin tietää kenen mukula se sitten on...". Jos itse avaan ´siinä tilanteessa suuni ja muistutan siitä että itsekin olen tosiaan kahden lapsen yh, lapsilla eri isät ja jos kolmas tulisi niin uudelle isälle sekin... silloin vedetään tuo "ei me sua tarkoitettu" -kortti pöytään...



Varmaan on niitäkin tapauksia, jotka silkkaa vastuuttomuuttaan lisääntyvät kuin sienet sateella pitkin maita ja mantuja, mutta uskallan silti väittää että enemmistö on vain kohdannut elämänsä varrella enemmän tai vähemmän muutoksia joiden kanssa on pitänyt oppia elämään ja kantaa samalla oma vastuunsa aikuisena ihmisenä.



Siihen en voi ottaa kantaa, kuka on onnellisempi, ydinperheellinen vaiko monelle isälle lapsia tehnyt yh. Uskon, että he määrittelevät onnen eri tavoin, ja pääasiahan on että molemmat voivat itse kokea olevansa onnellisia..

Toivon, että lapseni eivät aikanaan koe jääneensä paljosta paitsi, kun joutuvat elämään ilman isää. Minulla on maailman ihanimmat vanhemmat, ja oma isäni on lapsieni "isähahmo", se luotettava miespuolinen aikuinen ihminen. Aika yksin näyttää, mihin elämä vie.

Tämä on nyt vähän off topic, mutta itse olen elänyt koko elämäni ilman isää, kahdestaan äidin kanssa. Isäni oli (ja edelleen on, jos hengissä vielä on) alkoholisti, jolle en ollut vaivan arvoinen. Minulla on kuitenkin lähisuvussa ollut miespuolisia "isän vastikkeita", joilta olen saanut myös miehen mallia elämääni.

Ja vaikka elämä ei aina olekaan ollut helppoa (joskus nuorempana saatoin kavereille esimerkiksi valehdella isän olevan läsnä elämässäni, asuvan vain vähän kauempana, vaikka tämä ei pitänyt paikkaansa), niin koen kasvaneeni terveeksi ja tasapainoiseksi ihmiseksi. Olen nyt naimisissa ja odotan esikoistani, mitään traumoja ei lapsuudesta ilman isää ole jäänyt. Ainoa on, että niskakarvat nousevat aina pystyyn kun kuulen yksinhuoltajia rienaavia puheita. Ja varsinkin naispuoleisia yksinhuoltajia, isä yh:nahan on sankari mukamas.. Mutta sellaisetkin puheet menevät yleinsä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Tiedän äitini tehneen parhaansa, ja olen kiitollinen että hän pystyi nousemaan vaikeasta tilanteesta ja kasvattamaan tyttärensä yksin aikana jolloin yksinhuoltajuus oli vielä melkoinen tabu.

Voimia siis sinulle ja lapsillesi, hyviä ihmisiä heistä varmasti kasvaa :)

tyyppiä kellä 5 lasta ja 4 eri miestä isinä. en voi ymmärtää, en sitten mitenkään. ei tuo lapsen parasta ole. Ja näilläkin miehinä ollut afrikkalaiset. Isät ei kuvioissa. Siinä sitten hienoa olla 5 lapsen yh..no jokainen tekee valintansa, mutta miten kasvatat tasapainoisia lapsia tuolla menolla?

jotenkin surullista kaikkia noita lapsia kohtaan! Paheksun itse jopa sitä että erotaan kun lapsi on pieni, että ei osata taistella lapsen etujen nimissä elämä kun ei aina ole ruusuilla tanssimista..

lapsillaan hirmu monta isää. Lapsia tyyliin 10 ja suurimmalla osalla aina uusi isä?