Mieheni haluaa että eroamme
Mieheni haluaa että eroamme. Ei kuulemma rakasta minua enää. Jompi kumpi meistä on kuulemma muuttunut. Hän ei keksinyt minusta muuta hyvää sanottavaa kuin että olen hyvä äiti lapsellemme. Mies kertoi että hänestä on jo vuoden ajan tuntunut tältä mutta ei ole kertonut minulle koska puhuminen on vaikeaa ja hän on odottanut että asiat korjaantuisivat itsestään.
Tunnen oloni niin surkeaksi! Mitä helvettiä minun pitäisi tehdä? Tuntuu että koko elämäni on täysin sirpaleina.
Kommentit (74)
Minun aviomieheni sanoi minulle samalla tavalla: välittää eikä tahdo minulle mitään pahaa, mutta ei enää rakasta samalla tavalla kuin ennen. Olemme olleet yhdessä 15 vuotta. Tämä tieto tuli minulle täysin puun takaa. En tiedä mitä tehdä. Mietin miten nopeasti rakkaus voi loppua? Minä en ole huomannut mitään. Seksiä ym. läheisyyttä on ollut samalla tavalla kuin ennenkin. En ymmärrä. Sattuu.
Minun aviomieheni sanoi minulle samalla tavalla: välittää eikä tahdo minulle mitään pahaa, mutta ei enää rakasta samalla tavalla kuin ennen. Olemme olleet yhdessä 15 vuotta. Tämä tieto tuli minulle täysin puun takaa. En tiedä mitä tehdä. Mietin miten nopeasti rakkaus voi loppua? Minä en ole huomannut mitään. Seksiä ym. läheisyyttä on ollut samalla tavalla kuin ennenkin. En ymmärrä. Sattuu.
Kannattaa jättää tämä rakkauden ja sen määrän pohtiminen vähemmälle. Ei vihkikaavassakaan vannota rakastavansa vaan "tahtovansa rakastaa". Rakkaus on myös tahdon asia, ja jos tahto puuttuu, niin sitten se puuttuu.
Ap on ilmeisesti vielä sokissa ja se voi kestää vielä pitkäänkin. Itse olen läpikäynyt vastaavan eron, jossa todennäköisesti ei ollut mitään toista naista taustalla. Loppupeleissä minusta on ihan sama, vaikka olisi ollutkin toinen nainen. Me vetkutimme erosta päättämistä tämä kriisiytymis-hetken jälkeen vielä 3 vuotta, mikä oli aivan liian kauan. Vaikka ero olikin sitten hyvin pureskeltu juttu, omasta kokemuksestani sanoisin, että ap:n ja miehen kannattaa laittaa itselleen selvä deadline, johon mennessä joko päätetään aktiivisesti toimia yhteisen liiton puolesta tai sitten ruvetaan järjestämään eroa. Vuosien kitkuttelu ilman molemminpuolisia parisuhdeponnisteluja on elämän hukkaanheittämistä.
Tilanne jatkuu. Mies viettää nykyään vähän aikaa kotona. On kyllä lapsen kanssa viikonloppuisin kun minä olen töissä, mutta kun kotiudun niin mies lähtee. Puhuu eroamisesta lähes päivittäin, kyselee ostaisinko hänen osansa talosta tai muuttaisinko pois jos maksaisi minulle jotain. En ymmärrä enää mistään mitään.
Mitä jos kokeilisit seuraavaa.....
Käy kampaajalla,jalkahoidossa...osta vähän uusia meikkejä....
Muutama uusi vaate.....
Hymyile,suorista ryhtisi,ole ylpeä itsestäsi!!
Hurmaa miehesi.
ota päivä vaikka väkisin jolloin unohdat mikä on tilanteenne,flirttaile...
Älä nalkuta,huomauttele yms...
Olet minkä kokoinen tahansa...itseluottamus on kauneinta mitä nainn voi päälleen pukea!!
Lue joku kirja joka antaa perspektiiviä tilanteeseenne...
Tsemppaa itsesi vokottelemaan miehesi uudelleen!!
Olet hieno ihminen!!Arvosta itseäsi ja näytä se myös miehellesi!!
Hymyile!!
Minä lähdin huonosta parisuhteestani, vaikka minulla ei ollut "turvasatamaa" katsottuna. Eikä ole vieläkään - kahden vuoden jälkeen.
Ei siis kannata mennä latelemaan ehdottomuuksia.
on seuraava "turvapaikka" valmiiksi katsottuna. Ja kyllä vain mies valehtelee asiasta, koska ei halua "syyllisen" osaa. Ei minunkaan mieheni tunnustanut toisen naisen olemassa oloa kuin vasta 8 vuotta eromme jälkeen, vaikka olin jo kavereiltakin kuullut jo asiasta aikapäiviä sitten. Ja näitä tarinoita olen kuullut kymmeniä. Eli ap: 1) miehellä on aina toinen nainen, kun hän aktiivisesti lähtee kotoa - mies ei pärjää eikä halua pärjätä yksin. Mieluummin lusii huonossa suhteessa.
2) Mies valehtelee lähes aina asiasta, koska hänessä ei ole miestä ottaa vastuuta erosta eikä hän halua kantaa syyllisyyttä. Helpompaa, että voi leikkiä, että syytä on molemmissa.Kovaa tekstiä, mutta tämä on totuus. Joku päivä se sinullekin valkenee. Eli mies lähtee ja sinä jatkat elämääsi ja huolehdit osaltasi, että lapsi kärsii erostanne mahdollisimman vähän eli tuet lapsen ja isän suhdetta ja nielet katkeruutesi. Lapsen EI TULE kärsiä vanhempien riidoista, vaikka toinen olisi tehnyt kuinka paskamaisen teon. Ymmärräthän tämän.
Mies ei tahdo sitä tehdä, koska sosiaalinen stigma miehen lähtemisestä on suurempi. Hän haluaisi, että sinä tekisit aloitteen, AP.
ellei ole tapahtnut jotain outoa ja yllättävää tyyliin rouva pahoinpidellyt miehensä, rouvan päihdeongelma pahentunut jne.
En ikinä olisi uskonut, että pettäisi ja valehtelisi. Mutta niin vain kävi. Eikä hänellä missään tapauksessa ollut puheidensa mukaan ketään toista.
Myöhemmin sain kuulla, että hän oli kirjoittanut jo vuokrasopimuksen tämän uuden naisensa kanssa ennenkuin kertoi erohaluistaan mulle mitään. Molemmilla kaksi lasta. Kun on näin rakastunut uudestaan, ei ne lapsetkaan merkanneet miehelle mitään. Piti vaan päästä yksiin uuden naisen kanssa.
Nyt heillä menee kuulemma tosi huonosti. Lapset ovat kertoneet. Mies varmaan on huomannut, ettei uusi rakkaus olekaan ollut ihan sitä, mitä hän aikanaan ajatteli.
Mutta tilanteeseesi: yritä korjata parisuhteenne, ehdota terapiaa. Jos mies ei halua, et voi asialle mitään. Epätyydyttävään parisuhteeseen lapsen vuoksi en kuitenkaan itse ikinä jäisi. Onhan sulla oikeus toimivaan parisuhteeseen. Se, että heittäytyisit passiiviseksi ja tyytyisit siihen, että olette vaan yhdessä lapsen vuoksi ei ole järkevää.
lähtenyt ilman toista naista. Syynä on aina ollut parisuhteen täydellinen hiipuminen, kun äiti on kadonnut mammamaailmaan.
kun teillä on mennyt hyvin.
Lapsen jälkeenkö omistauduit liikaa lapseen ja mies jäi kolmanneksi pyöräksi?
Mutta joku toinen kysyi on miehellä uusi, ei ole. Olemme ihan rehellisesti puhuneet. Luulenpa ettei meille käy kuten joku kirjoitti, että pian olisi uusi ja kävisi ilmi että ollut pidemmän aikaa.
Itse olen nyt tyytyväinen tilanteeseen. Minua ihmetyttää tämä että tekipä miten tahansa niin aina joku aukoo päätänsä!
-ap
En rakasta miestäni kuten ennen. Kuitenkin hän tulee olemaan minulle tärkeä ystävä ja puhumme päivittäin lapseemme liittyvistä asioista ja toki samalla muustakin.
Täytyy sanoa ettei useiden viestien seasta löytynyt juurikaan lohduttavia sanoja. Toinen nainen, toinen nainen, toinen nainen? Ymmärrän että monille on käynyt niin, mutta tiedättekö että kaikki miehet eivät kuitenkaan ole sikoja? Oma mieheni ei ole koskaan seurustellut kenenkään muun kuin minun kanssani joten tuntuisi aika uskomattomalta että hän nyt olisikin joku naisten mies...
Ilmeisestikin AV:lla suurimmalla osalla naisista on kokemusta toisesta naisesta ja ovat saaneet itsensä uskomaan siihen että eroon ei ole muuta syytä kuin toinen nainen. Itse ainakin uskon että jos suhteessa on avoin luottamus niin mies ihan oma aloitteisesti ilmoittaa toisesta naisesta. Mielestäni ei ole mitään raukkamaisempaa kuin roikkua kahdessa suhteessa koska ei tohdi kertoa toisesta naisesta.
Kyllä teän asia aikanaan selviää, nyt on varmaan vaikeaa, mutta asioilla on tapana selvitä. Voimia ja jaksamista sinulle.
eli kuvioissa toinen nainen. Itse olin juuri tällainen toinen nainen, mieheni oli naimisissa kun tapasimme, ja erotessaan tietysti vakuutti vaimolleen ettei eroon liity kolmansia osapuolia, ei halunnut satuttaa tätä enempää. Eivät he minun takia varsinaisesti eronneet sillä tietty suhteessa muitakin ongelmia oli, mutta jos mies ei olisi ihastunut/rakastunut muhun, olisi sinnitellyt vaimonsa kanssa ainakin jonkin verran pidempään, lapsensa takia.
ei voi mitään.
Jos ei olisi toista naista, hän yrittäisi pelastaa liittonne ja lähtisi kanssasi pariterapiaan.. Sekä haluaisi viettää kanssasi kahdenkeskistä aikaa uuden kipinän syttymiselle.
Me naiset olemme erilaisia kuin miehet. Me saatammekin lähteä epätyydyttävästä liitosta pois, vaikka uutta ei olisi katsottuna. Miehet sitä vastoin ovat erilaisia, he eivät näin käyttäydy. Valitettavasti asia on näin..
entä onnistuisiko sellainen "ase" että pyydät miestäsi pariterapiaan / perheasiain neuvottelukeskukseen tms. - ja yrittämään uudelleen suhteenne korjaamista sillä perusteella, että teillä on kuitenkin yhteinen lapsi. Sano että ajattelisi asiaa myös lapsen kannalta, kuinka katastrofaalinen vanhempien ero olisi lapsen kannalta. Me aikuisethan yleensä ajattelemme vain itseämme.
- jos vaikka hänellä olisikin "toinen nainen" kuten niin moni täällä on vakuuttunut - jospa hän jättääkin sen toisen eikä sinut, kun ajattelee asiaa uudelleen perheensä, lapsensa ja kokonaisuuden kannalta.
Koita jaksaa taistella vielä, sanon minä! Miksi antaisit sen "toisen naisen" voittaa, jos sellainen on! (36)
eli kuvioissa toinen nainen. Itse olin juuri tällainen toinen nainen, mieheni oli naimisissa kun tapasimme, ja erotessaan tietysti vakuutti vaimolleen ettei eroon liity kolmansia osapuolia, ei halunnut satuttaa tätä enempää. Eivät he minun takia varsinaisesti eronneet sillä tietty suhteessa muitakin ongelmia oli, mutta jos mies ei olisi ihastunut/rakastunut muhun, olisi sinnitellyt vaimonsa kanssa ainakin jonkin verran pidempään, lapsensa takia.
Mun ainakin olisi hankala täysin luottaa mieheen joka pystyy tekemään tuollaista toiselle. Mistä sen voi tietää jos hän tekee sitten saman sinulle kun kyllästyy... No, toivottavasti ei.
jos kumpikin osapuoli ei tahdo, niin eipä se parisuhde silloin onnistu!! Parisuhteeseen kun tarvitaan KAKSI, yhden tahto ei siinä paljon auta, valitettavasti:(
Erota taas voi yksinkin...ei muuta kun paperit "vetämään" ja kohta on ero selvä...
t. se, jonka mies rakastui työkaveriin...ei siinä minun tahtoni enää vaikuttanut mitään! Yksin kun ei voi pitää parisuhdetta yllä...niin se vain on!!
P.S. Miten kauan ajattelit ap jaksaa olla suhteessa, jossa toinen ei rakasta ja kaikki läheisyys on poissa?