Jos puoliso pettää pahimmalla tavalla ja luottamus

Ei se muutu, mut mä ainakin jatkaisin lasten takia. Tässä maailmassa on niin paljon pettämistä ja kaikkea kurjaa, etten haluis sitä yhtään lisätä lasteni elämään.

Lapset tarvii spontaanisti molempia vanhempiaan ja itku tulee kun toinen ei ole silloin läsnä.

Mitä pettäjään tulee, se tarttis selkäänsä ja kunnolla.

välttämättä ole kotona ollessaan läsnäoleva! Ja lapset kärsii, jos ilmapiiri on kireä, lapset kärsii, jos äiti on surullinen. Ero on joskus parempi vaihtoehto, eikä isyys tai äitiys siihen lopu. Onhan jotkut vanhemmat reissutöissä ja paljon pois kotoa, ei siinä sinänsä ole eroa erolapsen elämään.

riippuu teon syistä ja siitä miten petetty tahtoo asian ottaa.

Ap, yksi lause pitää paikkansa: aika parantaa haavat. Nyt sattuu ja henki loppuu, vuoden päästä kirpaisee kun mietit tätä hetkeä mutta viiden vuoden päästä lähinnä hymähdät miehen typeryydelle.

ei voi kiirehtiä antamaan anteeksi jos ei ole valmis. Puolisosi on jollain tavalla osoitettava, että hän haluaa muuttua. Ilman uskollisuutta avioliitto on hajalla.

Mies sanoi että ajatteli ettei ollut enää naimisissa. AP

Mutta sitten pahimman kriisin keskellä tekee näin ? AP

AP

mut et varmaan tule luottamaan. ero sattuu, mutta aika parantaa haavat,ja voit vielä nauttia elämästäsi! haluuko sun mies sit mitä nyt?

AP

Suunnitteli kovasti häpäiväjuttuja, mutta en tahtoisi sellaisia juhlistaa tällaisessa tilanteessa. Nyt mies kiukuttelee senkin takia. Tai minkä lie takia.



En vain millään jaksaisis sitä kerran krpaisua...sekin sattuu varmasti niin paljon... AP

mies on jutellut tekosistaan tutuilleen, ja yhteisille tuttaville. Nyt huomaan että sana on ruvennut kiertämään tuttavapiirissä. Tiedän että monet ovat pahoillaan tästä tilanteesta, mutta en vain jaksa olla enää pirteä äiti ja ystävä.

Suostuuko edes keskustelemaan vakavasti ja suoraana asiasta? Jos vain pyrkii lakaiemaan maton alle ja "pakenemaan vastuuta" niin en usko että muuttuu tuosta miksikään. Toiset eivät vain koskaan haluakaan kantaa vastuuta tekemisistään ja elää kumppaniaan arvostaen.



Eroa, on kerran rankkaa, mutta sitten olet vapaa jatkuvasta ahdistavasta tunteesta. Saat elää keskittäen omaan iloosi nekin voimavarat jotka kuluttaisit yrittäen luottaa petturiin (todennäköisesti onnistumatta siinä) tai ehkä jopa löydät uuden miehen johon uskallat luottaa ja jonka huomaan uskallat antautua.

mies on jutellut tekosistaan tutuilleen, ja yhteisille tuttaville. Nyt huomaan että sana on ruvennut kiertämään tuttavapiirissä. Tiedän että monet ovat pahoillaan tästä tilanteesta, mutta en vain jaksa olla enää pirteä äiti ja ystävä.

Mies pettää sinua JA häpäisee kertoen tutuille selkäsi takana mitä vaimo ei tiedäkään... Miten voisi olettaa että hän arvostaisi sinua yhtään?

Arvosta itse itseäsi sen verran että älä suostu hetken itkujen ja kiukuttelujen takia miehesi nolottavaksi vaan lähde ja jätä mies yksin naureskelemaan kavereilleen miten panee ensin vierasta pillua ja tulee sitten kotiin puuhaamaan hääpäivää...

Meillä on tässä kevään aikana 10 hääpäivä ja sitä mies oisi halunnut juhlistaa. Aluksi hieman siitä itsekkin innostuin. Mutta petyin kun mies taas rupesi puhumaan miten oli seikkailuistaan tilittänyt tutulleen tunnontuskissaan. Se loukkasi ja tuli tunne että mieskään ei ole vielä käynyt näitä juttuja täysin läpi. Sen takia emmin että onko edes kaunista juhlistaa noin hienoa julapäivää tällaisen pas### keskellä. Ja nyt tuon kieltävän vastauksen seurauksena on mies ollut mykkäkoulua ja kiukutellut.

Etkö saisi olla vihainen ja loukkaantunut? Kuuluisiko sinun unohtaa kaikki koska miehesikin on kärsinyt (tunnontuskiaan)?

Sinäkin ehdit vielä ehkä viettää yhtä ihanan juhlapäivän - tulevan kumppanisi kanssa. Etkö ansaitsisi sen? Kaikki miehet eivät ole tuollaisia vastuuttomia sekoilijoita; suosikaamme sellaisia miehiä.

Jos kolmesti, ja ehkä useammankin kerran, tekee saman, niin kyse ei ole hetken hairahduksesta. Näissä tapauksissa suhtaudun erittäin epäilevästi siihen, että kumppani kykenisi muuttumaan.

Minkä ihmeen takia jatkaisit tuollaisessa suhteessa, jossa ei ole kunnioitusta?

eihän se ole mikään varsinen selitys, mutta onhan se selvä, että jos kotona ei ole seksiä, niin mies harrastaa sitä jossain muualla.



Se on saletti juttu, ennemmin tai myöhemmin.



Mitä mieltä olette ? Pitäisikö vaan hoidella itseään kuukausitolkulla ja kärsiä ?

Onhan aina kyse kahden eri ihmisen tarpeista ... Mutta ensimmäisen kerran kun mies petti oli hän matkoilla. Kun sain tietää teon oli hän todella pahoillaan. Itse tunnusti teon. Muutimme erilleen. Taustalla myös henkistä sairautta, lääkkeitä ja juomista. Eli elämä on miehellä ollut sekaisin jo pidemmän aikaa.

euraavat kaksi kertaa hän teki ensimmäisen kuukauden aikana kun asuimme erillämme. Sanoi että koki minun hyljänneen hänet ja hän ajatteli että ei ole enää kanssani naimisissa. Nuokin teot tunnusti synnintunnoissaan.

Annoin anteeksi ja ajattelin että kyllä tämä tästä, mutta en olisi voinut uskoa että asia on näin vaikea itselle käsitellä. Vieläkin ihan vereslihalla ja tuntuu ettei mies osaa sitä ymmärtää. Huomenna olisis aika perheneuvolaan, mutta sanoi että ei halua tulla paikalle. Tuntuu vaan hirveällä että oma elämä on näin sekasin. Toiseen ei ole mintään yhteyttä tai ymmärrystä teoille.