Aika aborttiin maanantaina, pelkään että en kykenekään tekemään sitä...
Elämme tällä hetkellä tilanteessa, johon ei vauva ole tervetullut, vaikkei lapsilukumme olekaan vielä välttämättä täysi. Mutta muuten vauva tähän tilanteeseen on vaan mahdottomuus kun tuntuu, ettei jaksa näinkään. Monta ikävää asiaa tapahtunut lyhyessä ajassa ja jos tähän samaan syssyyn tulisi vielä vauva niin varmasti olisi vähintään ero edessä enkä tiedä jaksaisinko muutenkaan sitä valvomista vielä uudestaan.
Ennen kun joku tulee viisaana sanomaan, että ehkäisyä vois käyttää niin ehkäisy oli kyllä käytössä, mutta mikään ei näköään ole täysin varmaa. Aiemmatkin lapset on kyllä saaneet alkunsa ekasta yrityksestä, nuorin sai alkunsa pillereistä huolimatta ja tämä raskaus alkoi kun kierukka ei ollutkaan kunnolla paikallaan.
Kommentit (52)
moraalista oikeutta aborttiin, mutta sen sijaan voit antaa lapsen adoptioon. On paljon pareja jotka haluaisivat adoptoida lapsesi hyvään perheeseen. En voi käsittää että abortti edes voi olla vaihtoehto. Viedä toiselta elämä. Muista et sun elämä ei ole arvokkaampi kuin vatsassasi olevan sikiön. Jos hänellä ei ole oikeutta elämään, ei ole sinullakaan. Muista adoptio. Äläkä vaan sano ettet jaksa raskautta. Sillä ei ole mitään merkitystä jos vaihtoehtona toiselta elämän vieminen. Se on julminta mitä ihminen voi elämässään tehdä!
1. JOS MIETIT HETKENKÄÄN, tehdäkkö vaiko eikö, valitse vastaus ei. Koska muuten kadut koko ikäsi tekemääsi ja tehtyä ei tekemättömäksi saa - eikä sitä (vauvaa) voi korvata uudella. Vauva muhii sinussa 9 kk. Siinä kerkee muuttamaan elämäntilanteensa vauvalle sopivaksi tai miettiä adoptiota.
ÄLÄ LEIKI ELÄMÄLLÄ.
mutta tähän tilanteeseen en halua vauvaa kärsimään. Emme aio ottaa riskiä, että odotamme vauvan syntymään, on ensinnäkin erittäin todennäköistä, että joudun jo aikaisilla viikoilla täydelliseen vuodelepoon ja se vaikeuttaisi kaikkea eikä meidän tilanne mitä luultavimmin tule olemaan yhtään tämän parempi n. 9kk päästä, pahimmassa tapauksessa olen sillon leski. Tiedän, että on mahdollista, että saatan katua aborttia, mutta vielä enemmän kadun, jos annan vauvan syntyä tähän tilanteeseen, koska sillon kärsii ennen kaikkea vauva.
Mieheni on sairas ja sekin on mahdollista, ettei selviä sairaudestaan ja jään leskeksi, lisäksi kaksi lapsista taistelee elämästään ja siis todellakin nämä kertomani asiat eivät ole koko totuus elämäntilanteestamme. Jos kertoisin kaiken, niin luultavasti joku tunnistaa (tiedän eräiden ns. puolituttujen täällä käyvän välillä).
Sinulle, jolle jäi epäselväksi, miksi emme halua vauvaa nyt niin osaatko lukea? Kerroin elämäntilanteestamme, vaikken kaikkea niin jo noissakin on minusta tarpeeksi, ettei vauvan tarvitse syntyä tänne kärsimään. Ja jos osaat ajatella niin muutaman vuoden tai vuosien päästä elämäntilanteemme saattaa hyvinkin olla toinen, jollon vauva olisi erittäin tervetullut, tässä kyllä oletan, että mieheni selviää. En olettanutkaan, että kaikki täällä aborttia hyväksyisivät, mutta yllätyin, että suurin osa vastaajista on sitä mieltä, ettei aborttia saisi tässäkään tilanteessa tehdä. En tehnyt aloitusta kyllä siksi, että saisin täältä hyväksynnän vaan saisi edes jossain vähän purkaa pahaa oloa (käyn kyllä terapiassa, mutta se ei auta, jos iskee paha olo ”väärään aikaan”), mutta eipä se täällä näköään onnistu.
Sinä, joka totesit, että rankkuutta lapsen kanssa kestää vuoden tai pari, niin minulla on tuosta kyllä eri kokemus. Meillä on olleet ekat 3-4v rankkoja lapsesta riippuen ja vähän aikaa oli helpompaa tai sanoisko normaalia, kunnes sitten alkoi tämä loputtomalta tuntuva ikävien asioiden jatkumo. Aina tulee jotain uutta ikävää ja jaksaminen on kortilla, vaikka saamme ulkopuolista apua jo nyt.
Kiitos teille, jotka kerroitte omia kokemuksia. Menen huomenna aborttiin eikä meillä ole edes mahdollista siirtää abortin aikaa, koska se rv 12 tulee täyteen ens viikolla.
ap
1. JOS MIETIT HETKENKÄÄN, tehdäkkö vaiko eikö, valitse vastaus ei. Koska muuten kadut koko ikäsi tekemääsi ja tehtyä ei tekemättömäksi saa - eikä sitä (vauvaa) voi korvata uudella. Vauva muhii sinussa 9 kk. Siinä kerkee muuttamaan elämäntilanteensa vauvalle sopivaksi tai miettiä adoptiota.
ÄLÄ LEIKI ELÄMÄLLÄ.
Päätöksesi ja tilanteesi on vaikea enkä tajua miten jotkut kehtaa laukoa vaikka mitä idioottimaisuuksia. Ei ne asiat oikeasti niin vaan järjesty muutamassa kuukaudessa, kokemusta on.
Minä olen lähtöisin vl-perheestä ja vanhemmat jaksoivat hyvin meidän neljän kanssa ja äitini myöhemmin kertoi huokasseensa helpotuksesta kun hälle jouduttiin terveydellisistä syistä tekemään leikkaus, jonka takia raskauden mahdollisuus oli vain jotain muutaman prosentin luokkaa.
Kävi kuitenkin niin, että äitini tuli raskaaksi ja hän harkitsi vakavasti aborttia, isäni oli samalla kannalla, koska elimme tuolloin todella vaikeita aikoja. No, isäni vanhemmat nostivat kuitenkin asiasta kauhean metelin ja lopulta äitini taipui heidän tahtoonsa ja antoi raskauden jatkua. Elämämme oli vielä usean vuoden ajan vaikeaa ja pikkusiskoni varmasti huomasi, ettei ollut toivottu, vaikkei vanhempani sitä koskaan hälle sanoneetkaan. Kävi vielä kaiken lisäksi niin, että siskoni sairastui vakavasti ja kuoli 11v syntymänsä jälkeen ja tuon jälkeen äitini syytti itseään vielä enemmän, oli jo ennen tuota katunut, ettei tehnyt aborttia. Äitini ei luultavasti enää ikinä palaa ennalleen ja luultavasti elää mielenterveysongelmien takia sairaalassa lopun elämänsä.
Minusta tuo vauva on kyllä teille tarkoitettu syntyväksi juuri nyt, koska sai alkunsa ehkäisystä huolimatta.
sinulle, vain sinä itse tiedät mitä jaksat ja mitä et jaksa.... Toivottavasti elämänne kääntyy parempaan suuntaan, siunausta!
samankaltaisten syiden takia kuin ap.
en ole ikinä ollut katkera äidilleni.
Ymmärrän häntä täysin.
Eiköhän jokainen itse tiedä, mikä on oikein hänen tilanteessaan ja kykenisikö ylipäätään tarjoamaan lapselleen hyvää lapsuutta.
Pitää ajatella myös jo olemassaolevia lapsia.
Että pistää vaan vihaksi nämä "miten sinun elämäsi on muka arvokkaampi kuin sikiön" -saarnaajat. Äidin elämä on arvokas, etenkin, kun äidin pitää taata arvokas elämä myös niille lapsille, jotka ovat jo syntyneet.
Loppuunpalaneena äiti ei voi tätä tarjota.
Tietenkään tätä eivät hyväksy ne katkerat lestadiolaismammat, jotka odottavat viidettätoista lastaan ja marttyyrina vain synnyttävät ja pilaavat terveyttään, koska se on jumalan tahto.
Jos joskus käyttäisi ihminen ihan tervettä järkeään, niin maailma olisi paljon parempi paikka elää.
Sikiöllä ei ole tunteita. Se ei koskaan tule muistamaan olleensa olemassa, eikä näin edes tajua lakkaavansa olemasta.
Hankala asia. Miten tahansa päättääkin tehdä, on riskinä, että myöhemmin sitä katuu.
Jollet ole aivan satavarma asiasta, kannattaa ehkä vielä miettiä nyt kun ehdit.
Jos taas päätös on ehdoton, niin ei muuta kuin onnea matkaan!
ennemmin ottaa se abortti, jos ei ole aivan satavarma siitä, että lapsi tulee hyvään kotiin ja pystyn huolehtimaan tästä lapsesta sataprosenttisesti. Sellaisilla asioilla ei kannata leikkiä tai ajatella, että ehkä ne asiat siitä selviävät, vaan lapsi pitää synnyttää vain silloin, jos todellakin tietää, että lapselle tulee hyvä elämä.
Kyllähän aborttia voi katua. Se nyt on paljon pienempi paha siihen verrattuna, että lapsi kärsii huonoista elinoloista.
Kai sitä nyt olisi hyvä suunnitella vähän elämää, että syntyvällä lapsella olisi hyvät olot? ja jos jo etukäteen tietää, että näin ei tule olemaan, niin aika itsekästä synnyttää lapsi siihen tilanteeseen.
moraalista oikeutta aborttiin, mutta sen sijaan voit antaa lapsen adoptioon. On paljon pareja jotka haluaisivat adoptoida lapsesi hyvään perheeseen. En voi käsittää että abortti edes voi olla vaihtoehto. Viedä toiselta elämä. Muista et sun elämä ei ole arvokkaampi kuin vatsassasi olevan sikiön. Jos hänellä ei ole oikeutta elämään, ei ole sinullakaan. Muista adoptio. Äläkä vaan sano ettet jaksa raskautta. Sillä ei ole mitään merkitystä jos vaihtoehtona toiselta elämän vieminen. Se on julminta mitä ihminen voi elämässään tehdä!
moraalista oikeutta aborttiin, mutta sen sijaan voit antaa lapsen adoptioon. On paljon pareja jotka haluaisivat adoptoida lapsesi hyvään perheeseen. En voi käsittää että abortti edes voi olla vaihtoehto. Viedä toiselta elämä. Muista et sun elämä ei ole arvokkaampi kuin vatsassasi olevan sikiön. Jos hänellä ei ole oikeutta elämään, ei ole sinullakaan. Muista adoptio. Äläkä vaan sano ettet jaksa raskautta. Sillä ei ole mitään merkitystä jos vaihtoehtona toiselta elämän vieminen. Se on julminta mitä ihminen voi elämässään tehdä!
Todella typerää tekstiä vaikeassa tilanteessa olevalle ihmiselle!
jos elämäntilanne on sellainen ettei jostain syystä jaksa/pysty nyt ottamaan lasta vastaan ja tosiaan vahinko niin en näe abortissa mitää estettä. Mielummin niin kuin synnytät lapsen jota et ole halunnut.
Tässä on nyt vastakkain sinun lapsesi saattaminen hengiltä ja se, ettet ole oikein varma jaksatko valvomista.
Herää jo, tapahtunut mikä tapahtunut, elämä on jo alkanut. Elämän ihme.
Päivä kerrallaan, voimia löytyy siihen tilanteeseen riittävästi- apuakin saa jos menee tiukaksi tilanne.
tämä raskaus olisi yhtä vaikea kun aiemmat ja joutuisin vuodelepoon todella aikaisin niin siitä ei olisi hyötyä ja tilanteemme vaikeutuisi entisestään. Tiedän, että tässä tilanteessa emme voi tarjota vauvalle hyvää elämää, ehkä muutaman vuoden päästä, mutta ei nyt.
Kyse ei ole vain siitä, etten jaksaisi raskautta vaan kuten jo sanoin niin emme pystyisi tarjoamaan tällä hetkellä eikä lähitulevaisuudessa vauvalle sitä samaa mitä pystymme jo olemassa oleville lapsille heidän ollessa vauvoina ja nyt kun ovat isompia.
En ala täällä kertomaan asioita yksityiskohtaisesti, mutta järjellä ajateltuna abortti on ainoa oikea vaihtoehto. En todellakaan usko siihen, että asiamme muka jotenkin järjestyisivät, että pystyisimmekin pitämään vauvan.
Tuohon en jaksa edes kommentoida, ettei muka oma elämäni olisi arvokkaampi kun sikiön.
ap
moraalista oikeutta aborttiin, mutta sen sijaan voit antaa lapsen adoptioon. On paljon pareja jotka haluaisivat adoptoida lapsesi hyvään perheeseen. En voi käsittää että abortti edes voi olla vaihtoehto. Viedä toiselta elämä. Muista et sun elämä ei ole arvokkaampi kuin vatsassasi olevan sikiön. Jos hänellä ei ole oikeutta elämään, ei ole sinullakaan. Muista adoptio. Äläkä vaan sano ettet jaksa raskautta. Sillä ei ole mitään merkitystä jos vaihtoehtona toiselta elämän vieminen. Se on julminta mitä ihminen voi elämässään tehdä!
olin vasta samantyylisessä tilanteessa
"Tiedän itsekin järjellä ajateltuna, että se on ainoa oikea vaihtoehto, mutta tunteet ovat toista mieltä. Kuvittelin myös joskus, että minun ei koskaan tarvitsis tehdä aborttia ja että aina asiat jotenkin järjestyisi, jos vahinko sattuisi, mutta ei se niin mene oikeassa elämässä." (lainaus AP:ltä)Ajattelin samoin!
Heti kun sain tietää raskaudestani oli se minulle ja miehelleni selvää että abortti tehdään, emme edes leikitelleet ajatuksella että jaksettaisiin tällä hetkellä hoitaa vauvaa... pahallehan se tuntui, mutta piti yrittää unohtaa tunteet ja ajatella järjellä! Meillä olisi aika varmasti hajonnut koko perhe, olisi tullut ero tai lapset joutunut sossulle koska emme olisi jaksaneet! muutamat kyyneleet olen tirauttanut salaa ja yrittänyt ja onnistunutkin unohtamaan koko homman, joskus jos tulee mieleen niin ajattelen heti että oli pakko! Lääkärin tehdessä ultra, käänsin katseen pois monitorista, hän vain totesi että olen raskaana ja viikot täsmää, oli tosi hienotunteinen. pöydällä oli kuva ultrasta, mutta en katsonut sitä!
Voimia sinulle päätöksen kanssa, äläkä välitä noista ääliöistä jotka luulevat tietävänsä kaiken!