Saako nainen lähteä kaverin kannsa kk:ksi ulkomaille? Mies ei halua.

Itse olin opiskelijavaihdossa 4 kk kun oltiin pari vuotta asuttu yhdessä, n. kerran kuussa nähtiin reissaamalla puolin ja toisin.



Jos NYT mies ehdottaisi että lähtisi kuukaudeksi, toivottaisin hyvää matkaa mutta samalla joutuisin toteamaan että ottaa sitten lapset mukaan - pienten koululaisten kesäloma on niin pitkä ja hoito hankalasti järjestettävissä, että enää tullaista luksusta ei olisi, että yksin kaverin kanssa voisi hölvätä koko lomansa:). - lomaa se olisi oikeastaan mullekin, jos saisi "vain" käydä töissä ilman miestä ja lapsia. Hitsit, lähtiskin:D

Kummallekin osapuolelle: antakaa toisillenne sitä köyttä reilusti, kun olette vielä suhteen tuossa vaiheessa, että lähtö on ylipäätään mahdollinen. Jos / kun hankitte lapsia, niin silloin se lähtö ei olekaan niin simppeli asia. Jos mies saisi omanarvontuntonsa takaisin, tuskin tuollainen muutama viikko aiheuttaisi näin suurta epävarmuutta ja ahdistusta.



Edelleen sanon, että miehen fiilis itsestään ja suhteesta, elämästä ylipäätäänkin, paranee vasta siinä vaiheessa kun hän saa sitä duunia, omaa rahaa, suhteen ulkopuolista sosiaalista elämää jne. Nyt tuntuu, että koko hyvinvointi lepää suhteen ja naisen varassa ja se on aika vaarallinen tilanne.



Ja mies, minä myös uskon, että jos estät naisen lähdön, se kosahtaa vähän omille nilkoillesi jossain vaiheessa. Voi seurata katkeruutta naisen elämän rajoittamisesta, kilpailua siitä kuka saa tehdä ja mitä, ja kenties joskus kun omassa elämässäsi on taas nostetta ja haluaisit itse vähän reissata, sinua muistutetaaan siitä, ettet itsekään päästänyt toista menemään. Ja jos ajattelet, ettet haluaisikaan reissata ilman puolisoasi, niin odota; kun suhde on kestänyt vuosia ja vuosia, niin sekin aika tulee eteen ;)

Koska hän ei haluaisi lähteä, minunkaan ei pitäisi haluta.



Mies ei ole ripustautuja, mustasukkainen tms. Kyse taitaa nyt olla ennemminkin siitä, että on epäreilua, jos mä lähen kesällä kk ulkomaille ja hän tylsyy kotona. Vastaavaa kun minä, hän ei voi omalle kohdalleen tehdä, koska ei pidä sitä kivana. Pitäisi kivana olla mun kanssa.

Ja jos pääsisi töihin, niin tuskin hänellä kovin paljoa lomaa on tai ehkä ei edes yhtään. Ja sinä lomailet kotona yksin harmitellen ettet lähtenyt reissuun, kun mies on uudessa työssä. Vai eikö se mies oikeasti edes halua töihin? (Sori vähän ilkeästi kirjoitettu.

Itse on olen sen kannalla, että tottakai sinulla pitää olla mahdollisuus lähteä. Noi on tollaisia "kerran elämässä"-juttuja. Tietenkin parisuhteessa pitää kunnioittaa toista ja toisen toiveita, mutta myös kompromisseja pitää tehdä.

Ja kyllä mä sen puolen ymmärränkin, että kun kesää odotettu ja kaikenlaisia ajatuksia ja matkasuunnitelmia heitetty ilmaan, niin nyt lähtisin yksin ja hän jäisi tänne. Varmaan työttömänä yhteinen kesäloma olisi tärkeä ja kiva vaihtelu työttömyyteen... Tosiaan kyse, ei ole siitä etten ymmärtäisi. Ja ymmärrän, että ihmiset on erilaisia - hän ei haluaisi lähteä tilassani. Mutta mun mielestä pitäisi osata katsoa myös toisen näkökulmasta, että se voi olla sille tärkeää. Se on kuitenkin vaan kuukausi. On tylsää, että yhteinen kesäloma jäisi väliin, muttaonhan meillä loppuelämä aikaa olla yhdessä! No, tätä vääntäessä mies on sanonut koko ajan "no mene sitten". Mutta kyse ei ole minkään luvan saamisesta, vaan siitä, että en mä halua lähteä huonolla omallatunnolla. Haluisin, et se ois ilonen mun puolesta jne! Menee loma pilalle, jos toinen mököttää... Tietysti kompromissi tässä olisi sen kk ajan vähentäminen ja se että mies tulisi käymään. Ap

Koska hän ei haluaisi lähteä, minunkaan ei pitäisi haluta.

Mies ei ole ripustautuja, mustasukkainen tms. Kyse taitaa nyt olla ennemminkin siitä, että on epäreilua, jos mä lähen kesällä kk ulkomaille ja hän tylsyy kotona. Vastaavaa kun minä, hän ei voi omalle kohdalleen tehdä, koska ei pidä sitä kivana. Pitäisi kivana olla mun kanssa.

Sanoit, että miehesi on jo vanhempi, mutta tuohan kuulostaa kuin joltain 18v. pikkupojan vikisemiseltä!?! Hän tylsistyy kotona? Pistä poju vaikka äidin, siskon, naapurin tms. mamman hoiviin jos noin tylsää ja epäreilua! Mitähän kaikkea "epäreilua" veikkaat, että tulevaisuutenne tuo tullessaan jos lapsia hankitte yms.?

että minun mieheni on merillä 3-6 kuukautta yhtä soittoa. Se on tosin työtä eikä lomaa normaalia vapaa-aikaa lukuun ottamatta, mutta ei ole koskaan tullut mieleenikään sanoa hänelle, että jäisit maihin töihin (mihin hänen koulutuksellaan ja kokemuksellaan olisi mahdollisuuskin). Vaikkei aina helppoa ole ollutkaan. Ja meillä on 2 lasta.

En pois vaihtaisi häntä eikä hänkään minua :) Yhtä rakastuneita ollaan näistä monista eroista ja monen vuoden jälkeen edelleen.



Skype auttaa yhteydenpitoon ja 4 viikkoa menee yhdessä hujauksessa, usko tai älä..

ei, ei tuolla tavoin ole oikein toista kahlita. On lupa haluta erilaisia asioita ja täytyy voida sallia ne toiselle. Kuulostaa aika ahdistavan tiiviiltä suhteelta. Itse kyllä tuossa tilanteessa lähtisin joka tapauksessa, katkeorituisin jos jättäisin menemättä. Noin tiiviistä suhteesta voi olla hyväkin ottaa vähän välimatkaa ja huomata että on ihan oma yksilönsä, vaikka onkin toisen kanssa.



Minä aikanaan yritin houkutella miestä interreilaamaan. Silloin ennen lapsia tuo ei napannut häntä yhtään. Vakavissaan yhden kaverin kanssa suunniteltiin yhteistä reissua, mutta jäi toteuttamatta aikatauluongelmien takia - tämä olisi ollut miehelle ihan ok, siis jos hän ei jotain halua, ei se tarkoita että mun pitäisi luopua haaveestani. No, ehkä vielä joskus;).

että meillä mies oli viisi viikkoa kiertämässä Jenkkejä kaverinsa kanssa. Menivät nimenomaan siksi, että kun lapsia tulee, ei niin helposti enää pääsekään.



Miehethän tällaisilla reissuilla tavallisesti käykin. Onko se ap:n miehen ongelma? Miehisyys kärsii, kun vaimo pääsee reissuun?



Voihan siellä tosiaan vierailla vaikka viikonlopun verran. Kuukausi on todella lyhyt aika ihmiselämässä.

Mitäs helvettiä se sinä tän hetken työmarkkinoista tai mun miehen työnhausta tiedät. Puhupa nyt siitä asiasta, mistä oli puhe. Minä annoin sen tiedon vaan taustatietona, se ei suinkaan ole tän keskustelun aihe. Ja mä en ainakaan olis niin kusipää ikinä, että alkaisin toistä syyllistämään työttömyydestä jonain vastakorttina siihen, että hän on ilmaissut rehellisesti mielipiteensä mun lähdöstä.



Mikä tässä olis se kompromissi, tässähän on kaksi vaihtoehtoa: lähteä tai olla lähtemättä.



Se mitä toisen kunnioittamiseen tulee, niin sellasta on juuri se, ettei sekota toisen työttömyysjaksoa tällaiseen matkustusasiaan. Se kun ei sitä työtä mun syyllistämisellä saa, eikä tämä mun matkustusongelmakaan sillä ratkea, että alan syyttelemään työttömyydestä, jolla ei ole tekoa tän asian kanssa kuitenkaan loppujen lopuksi.

tarkoitti nroa 45

mies käski lähettää teille terveisiä, että olisiko suhtautumisenne toinen, jos Teidän miehenne tässä tilanteessa ilmoittaisi lähtevänsä kuukaudeksi ulkomaille kaverinsa kanssa?

Ap

Kun mies sai hyvän työtarjouksen, 2 kk ulkomailla. minä kannustin häntä lähtemään. Olihan se rankkaa mulle; lapset aamuseitsemältä hoitopaikkaan, illalla kotiin, kotihommat ja nukkumaan.. Mutta ihan ok minusta. Käytiin lasten kanssa moikkaamassa isää kuukauden kuluttua.

nelja viikkoa ei ole aika eika mikaan! eri asia jos esim vuodesta olisi kysymys!! totta kai menet, muutoin kadut loppue elaman ja syytat siita miestasi. ja se jos mika syo suhdetta. tietystti menet, se on sun elama, ei miehesi.

Ap on kyl ihan dille! haetko täältä taustatukee omalle ajatuksellesi? Että voisit sanoo miehellesi että mitä mietlä täällä ollaan oltu? Kai se on teidän suhteen välinen asia. Vai eikö??? Ai että mua risoo nää jutut! Ihmisillä on erilaisia ajatuksia. Suhteet ja ihmiset on erilaisia Se mikä on toisen mielestä k ei välttämättä toisen mielestä oo.

Juuri siksihän nämä palstat ovat kun ihmisillä on erilaisia mielipiteitä ja tilanteita. Sitä kutsutaan keskusteluksi ja tämä on keskustelupalsta. Mitä täällä mielestäsi saa kysellä vai saako mitään? Kerrotaanko vain oma kiveenhakattu mielipide ja ajatellaan, että kukaan ei saa kommentoida?

Minä kyllä ymmärrän miestäsi aivan täysin!! Minusta ainakin tuntuisi inhottavalta, jos oma mieheni lähtisi kuukaudeksi ulkomaille jonkun kaverinsa kanssa. Itselleni ei tulisi suoraan sanottuna mieleenikään lähteä tyttökavereideni kanssa kuukaudeksi ulkomaille. Minulla on mukavaa ja kivaa mieheni kanssa. Eikä kyse nyt ole siitä, ettemme luottaisi toisiimme, vaan siitä, että meillä on hauskaa yhdessä. Ja jos toinen meistä haluaisi lähteä ulkomaille, niin varmaan lähtisimme yhdessä.

Koska hän ei haluaisi lähteä, minunkaan ei pitäisi haluta. Mies ei ole ripustautuja, mustasukkainen tms. Kyse taitaa nyt olla ennemminkin siitä, että on epäreilua, jos mä lähen kesällä kk ulkomaille ja hän tylsyy kotona. Vastaavaa kun minä, hän ei voi omalle kohdalleen tehdä, koska ei pidä sitä kivana. Pitäisi kivana olla mun kanssa.

tehdä asioita, joista toinen nauttii. Ei todellakaan ajatella itseään vaikka vähän pahalta tuntuisikin. Kumpikaan ei voi määritellä sitä, mitä toisen kuuluu tehdä ja haluta, eikä kateus ole hyvä juttu parisuhteessa.

mies käski lähettää teille terveisiä, että olisiko suhtautumisenne toinen, jos Teidän miehenne tässä tilanteessa ilmoittaisi lähtevänsä kuukaudeksi ulkomaille kaverinsa kanssa? Ap

Kun mies sai hyvän työtarjouksen, 2 kk ulkomailla. minä kannustin häntä lähtemään. Olihan se rankkaa mulle; lapset aamuseitsemältä hoitopaikkaan, illalla kotiin, kotihommat ja nukkumaan.. Mutta ihan ok minusta. Käytiin lasten kanssa moikkaamassa isää kuukauden kuluttua.

tai arjessa olisi vähän hankaluuksia, niin tällainen käytös palkitaan ajan mittaan.

Siis mies ei itse halua lähteä koska ei vaan tykkää, mutta ei päästäisi puolisoaankaan. Tässä on aika iso ero.

Ja jos toinen meistä haluaisi lähteä ulkomaille, niin varmaan lähtisimme yhdessä.

siis ei halua lähteä yksin, ilman mua, mun kanssa kyllä. Mä taas haluan lähtee tälle reissulle nimenomaan ilman sitä.

Minun mielestani sinun pitaa ilman muuta menna. Kuukausi ei ole suhteelle pitka aika, jos kaikki on hyvin ja luottamus paikallaan. Eiko sen suhteen pitaisi perustua kahden itsenaisen ihmisen onnistuneelle yhteiselolle, jossa kumpikin saa myos toteuttaa itseaan? Ja varsinkin, jos tulevaisuudessanne on vakituista tyota ja lapsia, tata tilaisuutta ei varmaan helposti sinulle enaa tule.



Mieti asiaa usealta nakokulmalta. Miksi haluat lahtea? (Vastauksen vaikutat jo tietavan) Miksi miehesi ei halua sinun lahtevan? (Oma arvaukseni on, etta han on sinulle tilanteesta kateellinen ja nyt syyllistaa sinua) Miten sina tulevaisuudessa suhtaudut mieheesi, jos jatat taman tilaisuuden kayttamatta?



Tama erossa asumisen hyvaksyminen perustuu kokemukselle. Elin kolme vuotta kaukosuhteessa, jossa naimme toisemme kaksi kertaa vuodessa. Nykyaan olemme naimisissa ja meilla on kaksi lasta. Edelleen vien lapset lomalle kuukaudeksi kerran vuodessa, mies ostaa meille lentoliput ja jaa itse kotiin.

Parisuhteessa molemilla pitää olla välillä omiakin menoja. Oma mieheni on ollut seurustelumme aikana 3 kertaa kolmen viikon reissussa kavereidensa kanssa. Eihän se minusta kivaa ole ollut, mutta ei ole reilua kahlita toinen kotiin siksi, että minä haluan!