Miten luopua veljestä ja vapautua surusta
Olen nyt luovuttamassa yhdestä tärkeästä ihmissuhteesta pelkästään oman jaksamiseni vuoksi. Veljeni järjesti välirikon vanhempiini mielestäni liian pienistä asioista. Taustalla veljen vaimon jonkinlainen henkinen häiriö, koko homma meni täysin överiksi, ei siitä sen tarkemmin. Kauheata katseltavaa, kun veljen per
heessä lapset ovat olleet vallan välineitä koko tapahtuman ajan, mm kielsivät isovanhempia tapaamasta lapsia yms. Surullista, kun omat hyvät vanhemmat vanhentuneet ihan silmissä tapahtuneesta ja heille on tullut ihan fyysisiä sairauksia tämän myötä. Aion nyt luopua ja luovuttaa, annan tästä eteenpäin aikaani, rakkauttani, energiaani ja ajatuksiani niille, jotka tässä lähellä ovat ja haluavat olla, en enää tuhlaa voimiani toivoon paremmasta.
Kommentit (24)
että kaikilla ei ole elämänkokemusta, jolla tällaista käsitellä. Mikään ei enää palaudu ennalleen, jotkin asiat ovat vaan lähtemättömästi mielessä pysyviä.
kiittää kaikkia keskusteluun osallistujia. Lopetan osuuteni tähän, sain mitä toivoinkin, varmistuin ja vahvistuin joistakin kommenteista!
episodista: Ap ja vanhempansa ovat käyneet miniän kimppuun ja tämä on hermostunut.
Ja siitä sitten kumpuaa tämä meuhkaaminen: Appivanhemmat juoksevat ympäriinsä valittamassa ahdistusoireita ja ap esittää drama queeniä netissä!
Kypsää. Monella tavalla.
Ja sinun käytöksessäsi ei ole mitään ylilyövää tai ihmeteltävää?
Luetuta nämä omat sepustuksesi jollakulla ja kysy, vaikuttaako kirjoittaja ihan tasapainoiselta.
Onko oma elämäsi miten tapahtumaköyhää vai mikä sinua ajaa?