***MAALISMURUJEN MAALISKUU***
Kommentit (72)
Ihan ensiks isot onnittelut jo kaikille jakautuneille!!!! :D
Eka raskaus menossa, ni ei o vertailupohjaa, mut kokonaisuutena silti vois arvosanaks antaa 9. Onhan sitä ollu kaikennäköstä (alkuraskaus rankka pahoinvointeineen ja väsymyksineen), mut yleisesti ottaen oon jaksanu tosi hyvin. Ainut ns asiaankuulumaton mikä on rassannu hermoja on n rv25 alkanu reipas supistelu..ensin pelättiin että pikkunen tulee liian aikaisin, nyt sais jo iän puolesta tullakin, mut eipä oo näkyny..
Viikon verran on supistellu ihan älyttömästi..eilen n 10h putkeen niin et mikään väli ei ollu yli 10 min ja viimeset pari tuntia mentiin n 4 minuutin välillä - eivät vaan mokomat oo riittävän kipeitä. Siis kipeitä sinänsä joo - mut ei kipeydy/voimistu niinku pitäis jos ois tosi kyseessä. Viime yönä meinattii lähteä näytille, mut väsymys otti ylivallan ja totesin et käydään vaan nukkumaan..et kyllä sen sit huomaa jos on pakko lähteä. Yön aikana supparit taas rauhottu. Menee pikkuhiljaa hermo, varsinki ku oltas miehen kanssa ihan valmiit lähtemään laitokselle hakemaan nyytti kotiin.bTänä aamuna on taas kipuillu varsin lupaavasti, mut ei oikein jaksa uskoa että tästäkään mitään tulee..
Jos sitä vaan jatkais siivoamista yms ni ei pyöris mieli koko ajan lähestyvässä synnytyksessä. Masu tosin on sen verran iso (viime viikon sf 34) ja jo tosi alhaalla, joten vähän vaikee sitä on unohtaakaan ;P Torstaina taas neuvolakontrolli - meinas viime viikolla et enää nyt ei nähdä, mutta.... no jää nähtäväksi. :)
Jaksamista kaikille viime metreillä!!!
Zäpäkkä 38+1
Juu kaikki meni siis hyvin. Kokeilen, josko tuo nyt suostus ottamaan sen tekstin vastaan...
Niin jatkoa seuraa edelliseen kirjoitukseen:
Miehellä meni semmonen kolme tuntia ja sitten supistelikin jo ihan mukavasti. Pyysin lämpöhauteita, kun ne tuntuivat helpottavan. Laittoivat minut siihen käyrään ja sitten lupasivat, että amme on vapaa, jos tahdon sinne. Kätilö tutki vielä, etten ole liian auki ja kun oli vain 4cm auki, niin lupa mennä veteen tuli. Se oli ihanaa... Lämmin vesi ja painottomuuden tunne toi helpotusta. Minua oli kovasti käsketty, että jos alkaa tuntua painon tunnetta peräsuolessa ja kakatuksen tunnetta niin heti pois vedestä. Kävin sitten vessassa pariin otteeseen ja kun tulin toisen kerran pois vessasta, en uskaltanut enää mennä veteen ollenkaan. Tuli kamalat tuskat ja polvistuin lattialle nojaten pyörillä olevaan tuoliin. Siinä keinuttelin itseäni ja mies soitti apua paikalle. Kätilö tuli ja kyseli tilannetta. Sanoin käyneeni jo parrin otteeseen vessassa ja kätilö hymyili tietävästi. Puin päälle ja palattiin omaan synnytyssaliin. Siellä iski taas tuskat ja vajosin lattialle ja yritin keinutella itseäni sängyllä, joka olikin lukittu. "Perkele!" Siinä tuli se ainoa kiroiluni koko synnytyksen aikana.. =D
Kun supistus meni ohi, kätilö ja mies auttoivat minut siihen sängylle tutkittavaksi. Ja sitten tulikin lupa ponnistaa. Paikat oli ihan auki! Tunnissa oli siis kohdunsuu auennut 6cm! En oikein alkuu ymmärtänyt, mitä tehdä, mutta kuunnellen ohjeita alkoi työnnön suunta olla selvillä. Ensimmäisellä ponnistuksella pää tuli jo näkyviinkin, mutta imautui takaisin, kun annoin periksi kesken. Toinen ponnistus onnistui paremnmin ja kätilö kysyi, tahdoinko kokeilla lapsen päätä. Kurotin alas ja tunsin lämpimän limaisen kohdan... "Hyi... Limainen lapsi.." Ihana ensikommentti omasta lapsesta! =D Siitä enää kaksi ponnistusta ja vauva oli ulkona. Ei meinannu kätilö edes kiinni saada, kun niin livakkaan luiskahti tenava loppujen vesien mukana. Limainen lämmin paketti laitettiin suoraan rinnalleni ja siinä sain katkaista napanuoran, kun mies kieltäytyi kunniasta... Muuten mies oli kyllä todella reipas ja suurena apuna, vaikka oli pelännyt synnytystä kovastikin etukäteen... Mies pesi ja puki vauvan ja sai pidellä pientä, kun minulla oli vielä istukan synnytys ja sain niitä piikkejäkin. =(
Verta menetin kuulema normaalia enemmän, mutta muuten oli synnytys aivan normaali. Itse kyllä tykkäsin ja sanoinkin jälkeen päin kysyttäessä, että synnytys oli kiva. =) Mitään kammoa ei jäänyt. Jälkikäteen oli todella onnellinen, joskin väsynyt olo. Sukupuolta ei älytty kahtoo siinä kun vauva rinnalle tuli... Kyseltiin sitten ihmeissään, että kumpikos tämä nyt sitten on... =D Tyttö tuli! 3915g ja pipo oli 34cm. Lähtötarkastuksessa sitten mitattiin pituuskin, 52cm.
Hyvää odotusta muillekin! Kyllä se aika vielä tulee...
Sannaleinen & "Pikku Myy"
Jes! Onnistuipas.
Ensimmäinen yö on menny kotosalla hyvin. Maitoa alkaa pukata oikein kunnolla ja vaikka se imetys auttaa, niin alkuun sattuu aivan kamalasti. On niin kova imuteho tuossa paketissa, että sai nänninpään jo rakolle sairaalassa... =D
Jaksamista loppuraskauteen kaikille, joilla synnytys on vielä edessä päin! Se on sitten ihana tunne, kun kaikki on ohi ja saa vihdoinkin nähdä sen, joka masussa potkiskeli.
Jaahas, kylläpä niitä vauvoja nyt tulee! Onnea kaikille! Kateellinen olen mutta onneksi olen pian liittynyt Onnekkaiden seuraan :)
Tänään olin itse vauvan koko arviossa ja kauhukseni kuulin odottavani 3600g:n vauvaa. Raskausviikkoja nyt 37+3.
Ensi maanantaina käynnistellään tavalla tai toisella! JEEEEEEE! :)
Tuntuu kyl toisaalta hassulta et annetaan jokin päivä et tällöin tulet synnyttämään...
Mahtaa jäädä yöunet vähiin tällä viikolla.
Täällä ollaan vielä jakautumatta, 40+6 vaihtuu kohta 41+0.
Tänään kävin neuvolassa ja sain jo lähetteen yliaikakontrollii, loppuviikolla sit käynnistysaikaa. Vaan taitaapa olla turha, kyllä tuntuu ettei kauaa enää masussa pysy tää vauva.
Sannaleinen, ihana synnytyskertomus! Mullakin on tosi positiivinen ammekokemus ed. synnytyksestä. Itse epäilin että koko homma on suunnilleen pysähtynyt, kun oli jotenkin helppoa olla siellä, ja kumminkin tunnissa aukesi 3-4:atä 7:ään senttiin. Suosittelen! Saapa nähdä, ehdinkö tällä kertaa ammeeseen lainkaan, koska nyt neuvolassa tekivät sisätutkimuksen, ja olin jo nyt 3-4 cm auki!!! Eli supparit enää puuttuu, pää on hyvin kiinni ihan alhaalla (siltä se kyllä tuntuukin, jalan hermoon vihloo välillä ilkeästi ja jalkakin välillä menee alta. Arvelivat että pääsee näin kolmossynnyttäjällä niin alas painumaan et painaa jalan hermoa..). Painoarvio oli nyt n. 3,5 kg, mielenkiintoista nähdä onko kuinka lähellä totuutta sitten.
Huominen on toisen lapsemme synttäripäivä, joten mieluummin olisin synnyttänyt tänään tai ylihuomenna, mut taitaa olla niin että sitä ei voi valita ja tänään tuskin enää ehtii ponistelemaan... :)
Käväistiin miehen kanssa äitiyspolilla tarkastuttamassa vauvan koko. Lääkäri mittaili ja mutisi ja ilmoitti sitten että 3500 tällä hetkellä, ja kasvaa korkeintaan nelikiloiseksi. Jee! Nämä ovat mulle todella hyviä uutisia, sillä edellinen oli 4560 g... ja pelkäsin että tästä tulee vieläkin isompi!
Adalmiinalle suppareita suppareita kovasti vaan...
Nyt on kyllä hyvät fiilikset, kun iskäpappa on kotona vihdoin viimein. Katsastellaan yhdessä sopivia nimiä, hössötetään vähäsen. Aurinkoinen päivä houkutti pitkälle kävelylle, jonka jälkeen sain selkähierontaakin. Oi ja aah. Kyllä tässä vielä jaksetaan mennä ne pari-kolme viikkoa ennen kuin hermostutaan!
Berenike 38+1
Eli meille syntyi terve poika 6.3. klo 10.10 raskausviikoilla 39+3. Painoa pojalla oli 3180 g ja pituutta 49 cm.
Eli suunniteltu sektio oli 4.3. Aamulla aikaisin menimme kättärille. Siinä sit odoteltiin 10.30 asti, jolloin oli mun vuoro päästä leikkaukseen. Epiduraalin laiton jälkeen paineet romahti pariin otteeseen, mut muuten kaikki sujui hyvin ja rauhallisesti. No hetken kuluttua kuuluikin pieni onneton rääkäisy ja tyttö oli ulkona.
Tytön hapetus oli tosi huono, joten minun ollessa heräämössä oli vauva jonkinlaisessa painekoneessa. No parin tunnin heräämössä olon jälkeen pääsin huoneeseen jonne isukki ja tytsy sitten saapuivat.
Haava on ollut todella kipeä ja se laitettiin jotenkin huonosti kiinni, joten nyt on sit pelko, et haava ei sulkeudu kunnolla. Tikit on jo poistettu ja terkkari sano, et voi aueta.. :/
No mut nyt eletään ihanaa vauva-arkea ja isoveli totuttelee uuteen rooliinsa. Sinänsä hyvin on sekin mennyt.
Vauva nukkuu yöt (toistaiseksi) Ihan hyvin ja on muutenkin todella hyväntuulinen. Ihanaa, että vihdoin pieni on sylissä ja pahoinvointikin on ohi!
Tytsy syntyi: 4.3 klo 11.11
3570g 51cm pipo: 36.5
Voimia kaikille vielä omaansa syliin odottaville ja onnea kaikille, joilla jo pieni tuhisija sylissä on!
Kivasti on vauvoja syntynyt ja hetkellä minähyvänsä saadaan uusia kuulumisi, jee.
Täällä ainakin vielä yhtenä, LA kylläkin huomenna mut olen asennoitunut et yli mennään kuten muutkin. Anoppi mokoma vaan tuntuu kiusaavan soitoillaan et vieläkö sä oot kotona vaik moneen otteeseen olen sanonut et yli menee mut kun ei usko, grrrrr....
Eilen oli kyllä ihan uskomaton päivä. jotenkin vauva myllersi ja melskasi koko päivän, välillä oli jo tukala olo kun tuntu et istuminen, siesominen tahi vaaka-asentokaan ei ollut hyvä ja tosiaan rauhottui vasta puolenyön aikaan ja sit aamu 5 aloitti uudestaaan mut nyt sit aamupäivällä taas rauhoittui. Pelkäsinkin jo et yöllä tulisi lähtö et miten neidit pääsee kouluun et saako työkaverini sit viestin ajoissa kun luvannut et jos arkena tulee lähtö niin hakee pikkuneidin itselleen hoitoon ja isot likat kouluun jne,
Nyt itsellänikin alkanut olo helpottumaan kun sain tiistaina sen lääkekuurin korvatulehdukseen niin elämä taas hymyilee, tänään oltiin jo pikkuneidin kanssa vielä uimassakin ja kyllä nautittiin molemmat.
Emily, tosi ikävää tuo sun haavasi, toivottavasti paranisi mahdollisimman hyvin ettei aukea. Jaksuja!
Nyt mentävä vähän siivoilemaan, palaillaan ja tsemppiä kaikille tulevaan koitokseen!!!
Neljäs 39+6
Tiistaina käytiin äippäpolilla tarkastuskäynnillä ja laittoivat meidät sitten osastolle käynnistykseen. Kolme päivää syötiin pillereitä, mut ei vaan vauva halua ulos ni kotiuttivat tänään. Todella turhauttavaa!!!! Nyt aina välillä supistelee, mut ei pahasti. Huomenaamuna sit soittelee synnärille mahtuuko sinne käynnistelee:) Jännittävä yö tulossa!!
Jaksamisia kaikille!!
Ninnukka 39+0
Onnittelut taasen kaikille jakautuneille :)
Maanantai lähestyy... Jännittää kauheasti. Toisaalta olen helpottunut että tää päättyy ja alkaa seuraava vaihe vauva-arjen kanssa. Mut tosiaan ilman vauvaa ei tartte kotiin enää palata :)
Voi Ninnukka parkaa, toi on kurjaa ku on jo valmistautunut et kohta syntyy ja sit KOTIIN! aaah! Mä olisin saanut kauheet raivarit. Sulla ilmeisesti viel ei niin kypsä tilanne sitten? edistyikö yhtään? Vai joko olet päässyt synnyttämään.
Onnea ja suloisuutta uusille vauvautuneille!!!Mahtavaa. Toivottavasti kaikki on hyvin tuoreiden tulokkaiden kanssa. Emily, oletko jo kunnossa, miten haava on parantunut? Puhallus täältä!
Ninnukalle tsemppiä ja mielenrauhaa. Miksi sulla nyt jo käynnistellään saanko kysyä?
Amiralla onkin mukava viikonloppu, varmaan itse hermoilisin niin etten paikallani pystyisi pysymään! Onnea tulevaan maanantaihin, kaikki sujuu varmasti parhaiten!
Mulla tulee nyt 39 vkoa täyteen, enkä usko synnyttäväni vielä ainakaan pariin viikkoon. Mitään limatulppia tms. ei ole näkynyt, suppareita kyllä onneksi lisääntyvissä määrin :).
Koko ajan siivoilen tai lenkkeilen, ja miehenkin kanssa on ihanasti lemmiskelty. Tänään mennään anoppilaan saunomaan meren rantaan. Että konstit on kyllä käytössä!
Pinnasänky valmistui eilen, patja puuttuu vielä, se haetaan Etolasta mittojen mukaan. Ikeasta löytyi ihana unipussi ja muhkea mahtava nojatuoli, jossa on varmaan oikein mukavaa imettää.
Naurattaa kyllä noi kaikenmaailman sukulaiset ja kaverit jotka vaivihkaisesti ovat ruvenneet soittelemaan enemmän ja enemmän.. että joko, ja miltä tuntuu yms. Ihan sööttiä tuo kiinnostus, katsotaan milloin rupeaa ärsyttämään oikein kunnolla!
Tsemppiä ja onnellisuutta kaikille, vielä odotuksessa kärvisteleville sekä tositoimiin ryhtyville!
Berenike 38+5
Kyllä turhauttaa tämä meno nyt, kun on jo usean päivän menny yli. Suppareita tosin on ollu nyt ihan kivasti, mutta ei mitään kauhean kovia kylläkään. Keskiviikkona käytiin neuvolassa (jossa mun mieskin oli mukana ekaa kertaa :)) ja sanoi terveydenhoitajaopiskelija, että nyt olisi pää kiinnittyny :) Viime viikonlopun lenkkeilyt on näköjään tuottanu tulosta ;) Torstaina oli kyllä enemmän suppareita, kun tehtiin miehen kanssa lumitöitä pariinkin otteeseen, kun tuota lunta tuli varmaan sen 15 cm. Muuten tässä nyt vaan odotellaan, millon tulee lähtö :D Sen puoleen kyllä hyvä tietää, että jos ei nyt itsestään lähde käyntiin, niin sitten tiistaina pitää mennä synnärille. Ja vaan viikon ois sitten menny yli :) Mutta toivottavasti nyt luonnollisesti lähtis synnytys liikkeelle. Ois jotenkin mukavampaa itsellekin.
Tässäpä tätä omaa napaa ja kaikille jaksuja :)
Arete 40+4
Eli niinhän siinä kävi kuin silloin viimeksi kirjoitellessani vähän aavistelinkin, että synnytyshän siinä oli käynnistymässä ja yöllä kolmen aikaan sairaalaan lähdettiin ja ennen kello kuutta aamulla oli jo nyytti sylissä:)
Luomuna meni synnytys, koska kätilön ehdottamaa spinaalia yritettiin, mutta se epäonnistui ja vain jalat ja pakaralihakset puutuivat, joten siitäpä ei apua sitten valitettavasti ollut lainkaan. Kätilö ehdotti sitten kohdunkaulan puudutetta, mutta tarkasti siinä ennen tilaamista kohdunsuun tilanteen ja sehän olikin jo täysin auki! Eipä siinä ollut enää aikaa miettiä mitään kivunlievityksiä vaan alkaa ponnistelemaan:)
Kovasti oli supistukset kyllä kipeitä, koska niitä tuli lähes tauotta koko ajan, kätilökin ihmetteli, että omasta takaa on noin vahvat ja tiheät supistukset, mutta olipa niistä sitten ollut kovasti hyötyä, kun kohdunsuu aukesi hetkessä kokonaan, ettei sitä turhaan ollut kärvistelty ja onneksi niin nopeasti kaikki meni:)
Muutamalla ponnistuksella oli maailman kaunein tytöntyllerö maailmassa ja nostettiin suoraan äidin rinnalle:) Episiotomiaa ei tarvittu, eikä pienintäkään nirhaumaa tullut. Mitat oli 3500g ja 47cm. Pitkät ja paksut, mustat hiukset on meidän peikkotytöllä ja pienistä, sievistä kasvoista katsoo suuren suuret, kauniit silmät suoraan sieluun asti:) Voi sitä rakkauden määrää, mitä se pieni ihmistaimi saa äidin sydämessä aikaan:)
Vauva-arki on alkanut hyvin ja prinsessa vain nukkuu ja syö, eikä juuri itkeskele lainkaan:) Maitoa riittää ihan liikaakin ja kaikki on mennyt hyvin ja itse olen erinomaisessa kunnossa myöskin:)
Jaksamista kaikille vielä raskaana olevilla ja voimia synnytykseen! Ja paljon onnea jo sen ihanan nyytin syliin saaneille:)
T: Leppis + peikkotyttö 6 vrk
Synnytys sujui hyvin ja tuloksena oli terhakka tyttövauva. Painoa hänellä oli 3480 g ja pituutta 49 cm. Viikot olivat 39+6.
Tänään tulimme kotiin ja ihmettelemme uutta pienokaista koko perheen voimin.
Onnea muillekin jakautuneille ja tsemppiä vielä odottaville!
Hohhoh... 38+2 tänään.
onpas ollut raskas viikonloppu. Unet vähissä olleet.... Kyllä voi jännittää.. Jostain syystä uni ei vaan maistu vaikka väsynyt onkin.
Mut onneksi vauva on nyt laskeutunut et vois kyl muutenkin syntyä kohta :)
Olen laittanut viikonloppuna koko meidän pesän kanssa kuntoon, et ei tosiaan puutu ku paapero.
Eilen mun auto sanoi itsensä irti eikä käynnistynyt. Soitin sitten siskolle et auto ei käynnisty. Se kuuli et synnytys on käynnistynyt. Kaikkee sitä ihmiset kuuleekin ku odottaa kuulevansa jotain :)
Kiitos vaan tsempeistä. Laitan sitten seuraavaksi vauva uutiset :)
Onnea kaikille uuden käärön omistaville :)
Perässä tullaan! Olisi muuten ihanaa jos voisitte laittaa kuvat niistä teidän kääröistänne :)
On niin ihana lukea että vauvoja syntyy =)
Täällä oli tänään neuvola ja eikös painoa ollu tullut sit ihan 1,6kg vko mutta osa turvotusta enkä mä muutenkaan jaksa enää miettiä koko painoasiaa, sitä ennen paino tippunut 1,5kg 2vkon aikana et edes taas seilataan siis. Sf mitta oli taas sentillä pienentynty eli 36, pissa puhdas ja verenpaine 134/76 ja yliaikaisajan sain äippäpolille vasta to25pv ja maanantaina viimenen neuvola kun haluaa vielä tuon verenpaineen kattoo.
Nyt sit kun neuvolassa kokeili taas sen vauvelin kiinnittymisen niin sattu ihan hitosti kun paino ja sen jälkeen on tuntunut ettei pysty edes istuu puhumattakaan kävellä kunnolla kun painaa :/
Mut nyt mentävä tekee jotain pientä vielä,
Palaillaan, Hirmuisesti jaksuja kaikille!!!
Neljäs 40+3
Täällä ei paljon kirjoitella... mahtaako olla ihmisillä vauvat kainaloissaan, ei taida moni enää odottaa :). Tai sitten odottaa niin kiihkeästi ettei huvita nettiin kirjoitella. Ei mullakaan aina riitä kiinnostus yhtään mihinkään muuhun kun arpomaan että milloin tää kääryle päättää tulla ulos. Sekään ei ole ihan viisasta, päivät tuntuu juuttuneen tervaan ja olotila on ihan kummallinen.
Neuvolassa todettiin painonnousun pysähtyneen, hyvä homma sinänsä. Verenpaineet, hemoglobiinit ja muut kunnossa mutta pissassa taas proteiinia. Ärsytys, koska joutuu sitten viemään taas aamunäytteen labraan vaikka ei siitä mitään löydy, ei löytynyt viimeksikään. Kiinnittymisestä ei hajuakaan, vauveli loikoi masussa selkä mun vatsaa päin, jalat harottaen molemmin puolin mahaa :). Vettä on niin runsaasti, että mahtuu kääntyilemään vielä. Toivottavasti vaan pysyy pää sinne alaspäin kuitenkin.
Neljäs, mitäs sulle nyt kuuluu, uteloittaa aivan? Kuinka sulla hermot kestää odotella yliaikaiskontrollia? Tai toivon siis, että olet jo päässyt vauvantekoon!!! Voimia voimia vaan.
Mulla on sellainen aavistus että pääsiäiseen mennään meillä ilman vauvaa. En tiedä millä hermoriekaleilla! Isosiskoparatkin alkaa olla hieman kireinä, että tuleeko se vauva ja milloinka??? Täytyy koittaa vaikka keskittyä askartelemaan ja leipoa pakastimeen jotain pääsiäismuonitusta. Sitten kuitenkin viimeistään on vauva.
+ ihanat aurinkoiset kävelylenkkisäät
+ mies tekee hurjalla tahdilla kodinparannustöitä ja hieroo niskan ja jalat pyydettäessä
+ yleisvointi oikein siedettävä
Aurinkoa maaliset! Vauvansa saaneet, kirjoittakaahan kerkeissänne miten asiat sujuu ja miten synnytys meni?
Berenike 39+4
..että viime viikkoiselle torstain neuvolakäynnille ei päästy. Torstai-aamuna klo 6 meni vedet..
Synnytystä käynnisteltiin torstaipäivä (reippaita sisätutkimuksia, kävelyä, homeopaattisia, akupunktiota, vyöhyketerapiaa) ja sen verran saatiin aikaan, että loppu kanava katosi. Iltaa kohti ei ärsytetty enää enempää, vaan sain kipulääkettä ja rentouttavaa, että saisin nukuttua hetken.
Muutama tunti siinä tuli nukuttua ja to/pe yönä sitten klo 1 alkoi supistella..1:30 oli sitten jo pakko ilmoittaa kätilöllekin ja siirryttiin synnytyshuoneeseen. Ensin suihkussa, sitten ammeessa (ammeesta vessaan nousu oli virhe - ens kerralla pissaan vaikka sinne altaaseen niinku kätilö jälkikäteen neuvo), sit ilokaasua..paracervikaali..pari helvetillistä tuntia kun erinäisistä syistä epiduraali viivästy. Olin ammeen ja ilokaasun voimin auennu muutamassa tunnissa 5cm, mut paracervikaalista siihen kunnes sain epiduraalin (mitä en olis alunperin halunnu, mut kivut oli niin pahat kun supistukset tuli peräkkäin niin että tunnin aikana oli n 2 minuutin mittaista taukoa) ei ollut tapahtunut mitään. Epiduraalin laitosta meni tunti, niin olinkin jo täysin auki.. ponnistusvaihe oli helppo ja helpottava - 14 minuuttia ja poika oli ulkona. Epparia ei tehty ja sain yhden II asteen repeämän, joka sekin paranee kovaa vauhtia. Synnytyksen kokonaiskesto 9h 30min.
Vesien menosta oli niin kauan, että poju oli saanut jonkin tulehduksen. Hän oli aivan sininen päästä varpaisiin ja oltuaan muutaman minuutin rinnalla, hänet kiikutettiin hoitoon lasten tehohoitopöydälle ja siitä lastenosastolle missä hän vietti ensimmäisen 1,5vrk. Keuhkoissa oli pientä kypsymättömyyttä mikä hoidettiin lääkkeillä, tulehdukseen hän sai kahta antibioottia päällekkäin 2krt/vrk 3 päivän ajan ja lisäksi hän oli hyvin stressaantunut synnytyksen rajuuden vuoksi.
Mutta jokatapauksessa toissapäivänä jo pääsimme kotiin ja kaikki on nyt oikein hyvin. Tänään oli ensimmäinen neuvolatätin vierailu ja nyt oltiin saatu jo painokin noususuuntaiseksi :D
Poika siis syntyi 12.3. rv 38+5
pituutta 52cm ja painoa 3640g
Zäpäkkä
ps. En viitsi sen tarkemmin mennä tuohon synnytykseen, mutta sanottakoon ettei jäänyt mitään traumoja - sanoin jo synnytyssalissa että voidaan hankkia pikkusisarus (jos vaan saadaan).. että nyt tietää mitä ensi kerralla pitää tehdä :D
Eli meille syntyi ihana pikku tyttö 3.3 klo 18.20, rv 39+0, paino 3360g pituus 50cm.
Onnea kaikille muille vauvan saaneille ja jaksuja odottaville!!
mamma-86 ja pikku söpöliini 4 vrk