Onko muita, jotka häpeätte miehenne ammattia?

mainos- ja media-alan tyyppejä katsotaan ylen, mutta mainoskampanjat, tarjousesitteet, katalogit, ja muut näiden ihmisten työt (BB; Idols, Meidän häät ...) kiinnostaa kovasti.

Mua nolottaa sanoa, että mies hoitaa kotona lasta.

Minä olen todella ylpeä siitä, että mieheni hoitaa kotona lasta! On siis ihan hoitovapaalla ja omasta tahdostaan. Minusta se on älyttömän hienoa ja niin tuntuu olevan kaikista muistakin.

Ap:lle vielä, että ei postinkantajan työssä ole mitään hävettävää. Mutta ymmärrän tavallaan sinua, kun odotuksesi ovat olleet jotain muuta. Ja kun on itse korkeasti koulutettu niin tuppaa liikkumaan korkeasti koulutetuissa piireissä ja ehkä saatta likaa ajatella sitä, mitä muut jostain asiasta ajattelevat. Iän myötä tosi paljon vähemmän. Tärkeintä, että jokainen on onnellinen työssään, oli se mitä tahansa. (kunniallista, ei hämäräbisnestä)

Miksi ketään pitäisi hävetä sen takia että on jossain työssä? Kaikki työ tekijäänsä kaipaa...

samoin minä kerron hänen työpaikkansa, ei ammattiaan.



Jostain kumman syystä kaikki luulevat hänen olevan kyseisen työpaikan duunarihommissa, vaikka hän on ihan hyväpalkkainen työnjohtaja. :D Mua ei haittaa, missään nimessä ikinä milloinkaan en suostu häpeämään duunaritaustaa tai omaa duunariuttani, saati sitten sitä, jos joku luulee mun miestä duunariksi.



Sitäpaitsi mitenköhän se onnistuisi, että jokainen meistä kouluttautuisi yliopistossa tai amk:ssa? Paikkoja ei riitä kaikille, eikä kaikilla ole kunnianhimoa, tai kuten mulla, halua työskennellä niissä "vaativammissa" tehtävissä. Kivempi tehdä vähän leppoisampaa hommaa ilman isoa vastuuta, niin ettei töitä tarvitse kantaa työpaikalta kotiin. :) On aikaa lapsille, saa antaa heille aikaa ja huomiota - eipähän tarvitse murkkuikäisten kanssa harmitella, kun ei ole mitään kontaktia heihin. :)

Nyt työn kuva on vaihtunut tulostinten ja tietokoneiden huoltotöihin. En häpeä tippaakaan! Mies on tyytyväinen työhönsä ja palkkakin on ihan mukiinmenevä. Se, mitä muut miehestäni ja hänen ammatistaan ajattelevat on minulle yhdentekevää.

Muutoin kyllä arvostan kaikkia rehellistä työtä tekeviä paljon mikäli heillä on hyvä työmoraali. Enemmän kuin itseäni monesti.



Haluan kuitenkin että on niin, että minä en ole perheen elättäjä, vaan mies. Kai se juontaa juurensa lapsuudenkodistani, olen vaan jumittunut tällaiseen ajattelutapaan.

Jännä että täällä niin kovin moni häpeää koodareita ja/tai mainosalan ihmisiä. Siis mitä ihmettä? Eikö se ole hienoa, että mies tekee työkseen jotain älyllistä ja skarppia päätä vaativaa, ja sitten vapaa-ajalla harrastaa urheilua ym. "äijäilyä"?

Ei kaikista siihen ole. Itsekään en ole hyvä sellaisessa, aika paljon vaatii mielestäni.

Mieheni on toimitusjohtaja, kiinteistöbisneksessä. Arvostan todellakin hänen työtään enkä tietenkään sitä mitenkään häpeä. Siitä kertominen aiheuttaa vaan usein omituisia reaktioita, etten siksi siitä itse koskaan mainitse.

Syynä se, että joidenkin ihmisten suhtautuminen minuun jotenkin muuttuu kuultuaan mieheni ammatin. Enkä jaksa sitä, että minut luokitellaan johonkin kategoriaan sen perusteella, mitä mieheni tekee.



Mieheni ammatti on pappi.

että ne on oikeesti aina jotain taiteilijoita tai kirjailijoita, älykkäitä ihmisiä, jotka ei halua elää oravanpyörässä ja turvaa tuolla työllään sen omistautumisensa todelliselle kutsumukselle :-)

Siitä päivän parhaat naurut.

Mulla DI kotona ja kyllä mies ja lähes kaikki sen inssikaverit + muut tutut jotka on inssejä on kovin kaukana loogisesta ajattelusta käytännön asioissa. Ehkä maailman parhaita duuneissan, mutta herran jumala että maalaisjärki on yleensä kaukana. Samainen mies muuten oli monta vuotta postinkantajana ja kuten täällä aiemmin kerrottiin niin hänkin tykkäs tosi paljon fyysisesta työstä ja siitä että saa olla ulkona, hyvistä työajoista ja siitä ettei töitä tarvitse ottaa kotiin.



Ap:n viestiin viitaten en halveksi mitään muuta kuin velttoa työnvieroksujaa. Niin ja osaa niistä limaisista myyntimiehistä jotka rakastaa omaa ääntään eikä ikinä kuuntele asiakastaan. Onneksi on helmi-myyjiäkin. Roskakuskiksi ryhtymistä oon itsekin miettinyt (kun media-ala vituttaa :) Eipä vaan taida fysiikka riittä...

Se gynekologi olis ehkä vähän kiusallinen:) Mutta aika nopeasti siihenkin varmaan tottuisi. Postinkantaja, roskakuski, bussikuski, varastomies yms ok.



Itse tulen perheestä ja suvuista, joissa on niin akateemista ja ei-akateemista porukkaa. Musta kaikki on ok, kunhan tekee työnsä hyvin. Mun miehen perheessä ja suvussa on arvostettu aina akateemisuutta, ja mua hävettää mun mies silloin, kun sen puheesta kuuluu sellanen pieni ylimielisyys joitakin duunarihommia kohtaan. Oikeasti, olen paasannut sille monet kerrat siitä, miten tyhmää sellainen ajattelutapa on.