Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Mitä teette sillä tiedolla, miksi jonkun lapsi on esim. kuuroutunut tai sokeutunut?

Vierailija
27.02.2010 |

Tuosta toisesta ketjusta tuli mieleen.. Ja en ole kyseisen ketjun ap. Ja heti, jos syytä ei paljasteta (mikä ei teille edes kuulu), heti aletaan syyttää vanhempia asiasta.

Kommentit (35)

Vierailija
21/35 |
27.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eihän se sinun vikasi ole jos lapsi joutui auto-onnettomuuteen! Miksi sisaruksen syntymävammasta voi puhua tuntemattomille mutta nuorimmaisen onnettomuudesta ei voi mainita? (Ilman suuttumista?) Miksei voi sanoa "Lapsi menetti valitettavasti näkönsä auto-onnettomuudessa." Tuskin kukaan kyselee sen enempää, ehkä vähän vaan myötätunteilee että lapsiparka, ikävä juttu jne. Mutta ei sen enempää.


eivät. Jos lapsi olisi kuuroutunut esim. onnettomuudessa, niin silloinkin vastaus olisi ollut "onnettomuudessa". Ja kyllä mä kuule selitin, missä lapsi menetti näkönsä -> onnettomuudessa. Ei sitä olisi tarvinnut alkaa erittelemään!

T:se äiti

Vierailija
22/35 |
27.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

jotka hyvänhyvyyttään vain toivoivat saavansa vinkkejä miten vahtia paremmin lapsiaan. Ettei heillekin kävisi noin. Kyllähän toisten onnettomuuksista oppii jotakin. Mutta auto-onnettomuutta ei voi tietenkään välttää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/35 |
27.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten hitossa se edes on mahdollista? T:se äiti

Luulis oppineen kärsivällisyyttä jo pelkästään kolmen lapsen kanssa, saatikka vammaisen. Mutta taidat kaivata lepoa.


Ihan tiedoksesi vaan, että meillä ei ole ikinä auto liikkunut, ennen kuin jokainen (myös koira!) on vöissä kiinni. Myös isovanhempien autossa on sama juttu. Auto ei liiku senttiäkään, jos kaikki eivät ole vöissä kiinni. T. se äiti

Vierailija
24/35 |
27.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

jotka hyvänhyvyyttään vain toivoivat saavansa vinkkejä miten vahtia paremmin lapsiaan. Ettei heillekin kävisi noin. Kyllähän toisten onnettomuuksista oppii jotakin. Mutta auto-onnettomuutta ei voi tietenkään välttää.


Anteeksi nyt vaan.

Syytetään meidän heittäneen happoa lapsen kasvoille ym. syyllistämistä. Kuten sanoin, onnettomuus ei ollut meidän vika ja lapset olivat kaikki kunnolla istuimissaan.

T. se ap

Vierailija
25/35 |
27.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

auto-onnettomuuden haittavaikutukset voi ehkäistä turvaistuimille? :) No,luulette väärin. Istuin toki vähentää johonkin rajaan saakka tietynlaisia vammoja, mutta kyllä kolarissa voi loukkaantua TAI JOPA KUOLLA vaikka kuinka olisi laadukas istuin ja vyöt kunnolla kiinni.

Vierailija
26/35 |
27.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

auto-onnettomuuden haittavaikutukset voi ehkäistä turvaistuimille? :) No,luulette väärin. Istuin toki vähentää johonkin rajaan saakka tietynlaisia vammoja, mutta kyllä kolarissa voi loukkaantua TAI JOPA KUOLLA vaikka kuinka olisi laadukas istuin ja vyöt kunnolla kiinni.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/35 |
27.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

käyttäkää maalaisjärkeä kasvattaessanne pikkuisianne!ei lasta voi kaikelta pahalta suojella,on aivan selvää että haluatte vaan tyydyttää uteliaisuuden halunne!



t. tottunut uteleviin mummeleihin kun poika menettänyt onnettomuudessa pikkurillin.

Vierailija
28/35 |
27.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset


t. tottunut uteleviin mummeleihin kun poika menettänyt onnettomuudessa pikkurillin.

mutta en perk... kimpaannu jos joku asiaa asiallisesti kysyy!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/35 |
27.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos joku kysyy,että mitä lapsiparoille käyny?minusta toi on sääliä ja sääli on sairautta!ja kyllä voi jättää asian rauhaan,jos huomaa että asianomasita tämä loukkaa.

Vierailija
30/35 |
27.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos joku kysyy,että mitä lapsiparoille käyny?minusta toi on sääliä ja sääli on sairautta!ja kyllä voi jättää asian rauhaan,jos huomaa että asianomasita tämä loukkaa.

Ja on se nyt helvetti jos ei pieniä lapsia saa sääliä. Pitäiskö sanoa, että paha sai palkkansa tai jotain muuta vähemmän säälivää? Et taida sinäkään ajella täysillä. Menikö onnettomuudessa jotain muutakin kuin lapsen näkökyky?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/35 |
27.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta tämä on av. Tänne ei kannata tulla avautumaan, ellei kestä sitä, että asioita ruoditaan karskisti, ilman hienotunteisuuden häivää. Vertaistukea kannattaa hakea muualta.

Vierailija
32/35 |
27.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

kukaan ei kysellyt ilkeästi. Vaan sääliminen on normaalia, tottakai tuntematontakin harmittaa jos tuntemattomalle lapselle on käynyt jotain ikävää! Se on normaalia!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/35 |
27.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

onnettomuus. Jos olisin kysynyt, niin ihan puhdasta uteliaisuuttani olisin kysynyt. Ihmiset ovat uteliaita. Voitte arvata kuinka monta kertaa minulta on kysytty, onko lapseni kuuro, kun viiton hänelle. Käytämme tukiviittomia. Kun kerron, että lapseni kuulee, jatkokysymys on miksi sitten viitot. Ja kerron taas. Lapsen diagnoosia en kerro (joitakin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta), mutta muuten kyllä vastaan asiallisiin kysymyksiin.

Vierailija
34/35 |
27.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos säälikin on sairautta! Sehän on tunteista kaikkein pyyteettömintä, empatiaa, kykyä asettua toisen asemaan, myötätuntoa, surua toisten puolesta. Ovatko nämä kaikki kiellettyjä? Olisiko parempi, jos toisten onnettomuudet eivät herättäisi muissa minkäänlaisia tunteita?



Millaisissa perheissä olette kasvaneet te, joiden mielestä sääli on sairautta??!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/35 |
27.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos säälikin on sairautta! Sehän on tunteista kaikkein pyyteettömintä, empatiaa, kykyä asettua toisen asemaan, myötätuntoa, surua toisten puolesta. Ovatko nämä kaikki kiellettyjä? Olisiko parempi, jos toisten onnettomuudet eivät herättäisi muissa minkäänlaisia tunteita? Millaisissa perheissä olette kasvaneet te, joiden mielestä sääli on sairautta??!


Eikö saa liikuttua toisen kohtalosta? Pitäiskö kylmästi vaan ajatella että ahaa vai niin, ihan sama se. Tai olla kuin ei huomaisikaan! Kyllä minuun koskee kaikki lapsiin (ja aikuisiinkin) liittyvät ikävät ja surulliset kohtalot! Ja se on inhimillistä! En ole kylmä kuin kivi!