Lue keskustelun säännöt.
Suomalaisilla lapsilla enemmän ruoka-aineallergioita kuin muualla..?!
25.02.2010 |
Miten minusta tuntuu että Suomessa lapset sairastavat paljon enemmän ruoka-aineallergioita kun esim. muualla Euroopassa.. Olen asunut kahdessa eri Euroopan maassa ja saanut lapseni täällä ja useissa tuttavalapsiperheissä täällä ei ainoassakaan kärsitä mistään allergioista.. Suomalaisten kavereiden vauvat taas kärsivät ties mistäkin allergiasta ja täälläkin joka toinen aihe käsittelee asiaa..
Kaiken lisäksi Suomessa imetetään enemmän ja yleensä kiinteät aloitetaan myöhemmin, joten se ei ole edes loogista.. Mistä voisi johtua?
Kommentit (48)
Jokaisen allergisen lapsen äiti esim. tupakoi. Toki lapsen allergiat voi tulla monesta syystä ja itse uskon perimän olevan suuri syy. Mutta on todettu ainakin että äidin raskauden aikainen tupakointi lisää syntyvän lapsen allergia- ja astmariskiä. Allergioita on todettu vähentävän hiukan äidin raskausaikana ja synnytyksen jälkeen syömät maitohappobakteerit. Itse olen syönyt jokaisen kohdalla niitä että tiedä sitten miten allergisia lapsemme olisivat ilman. Olen syönyt myös terveellisesti, meillä on kaksi koiraa, ei ole siivottu, itselläni ei ole allergioita, miehellä muutamia eläin-ja siitepölyallergioita. Meillä on 3 allergikkolasta. Eskarilla on jo menneet ohi hyvin mutta jostain silloin tällöin tulee ihottumia, ruokavaliota ei tarvitse enää rajoittaa silti. Rasvataan sitten vaan. Kahdella pienemmällä allergiat ovat vielä päällä.
Tosi rankkaa on että allergioihin suhtaudutaan niin vähättelevästi. Tietysti ketä muuta se rassaa kun perhettä jos lapsi huutaa kaiket yöt. Sitten kun vaikka maitoallergiselta jätetään maitotuotteet niin alkaa nukkua ja iho tulee kuntoon. Turhaa hössötystä? Mutta unikin on aika tärkeää ja lapsen turhat vatsakivut ja sietämätön kutina, miksi niistä pitäisi kärsiä? Mutta tietysti pienistä oireista ei kannata niin välittää. En silti usko että kukaan huvikseen rajaa mitään tärkeitä ruoka-aineita lapsen ruokavaliosta. Onhan aika paljon helpompaa jos ei tarvitse aina raahata lapselle omia ruokia matkassa että olisi maidotonta ja viljatonta ruokaa kun ei sellaista yleensä kylässä ole tarjolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisella lapsellani ei ole mitään allergioita.
Toinen lapseni on moniallerginen (hyvin rajoitettu ruokavalio, eläinallergiat, pesuaineallegiat, hajusteallergiat).
Samat vanhemmat kummallakin. Sama koti. Ikäeroa 1,5 vuotta.
Jos kyse olisi kodin siisteydestä tai hysteriasta, niin miksi vain toinen lapsi on moniallerginen. Lapsi on todettu allergiseksi sairaalan allergia-altistuksissa. Osa allergioista hengenvaarallisia, joten edes sairaalassa ei allergisoivaa ruokaa ole suuhun annettu. Iho turpoaa ja menee rakkuloille, kun ruoalla koskettaa ihoa.
Esim. EU:n sivulla olevassa artikkelissa kerrotaan, että:
http://ec.europa.eu/research/star/index_en.cfm?p=12
It is estimated that between 15% and 30% of Europe's population suffers from some sort of allergic illness such as asthma or hay fever. By 2015 that number may rise to half of Europe’s population. Asthma is especially commonplace. It is a major cause of hospitalisation among children in western societies and some 5-15% of children are affected by it. Studies show that asthma cases doubled in Western Europe between 1990 and 2000.
Arvion mukaan 15-30 % Euroopan väestöstä sairastaa allergista sairautta (allerginen nuha, astma). Vuoteen 2015 mennessä luku voi olla jo 50 %. Länsi-Euroopassa astma-tapaukset kaksinkertaistuivat aikavälillä 1990-2000.
Maailmanlaajuisesti:
http://www.medscape.com/viewarticle/411364
Eurooppalainen tutkimus, mukana 22 maata ja näistä yhteensä 48 "suurta keskusta".
Eniten astmaa ja allergiaa oli englanninkielisissä maissa kuten Australia, Uusi Seelanti, USA, Irlanti ja Englanti.
Alhaisimmat lukemat olivat seuraavissa:
Välimeren maat, Islanti, Itä-Eurooppa, Intia.
Tämä tutkimus julkaistiin 2001.
Tuntuu, että kunnan kiinteistöistä aika moni päiväkoti, koulu, sairaala, työpaikka jne. on homeessa tai muuten vain painii sisäilmaongelmien kanssa. Meillä lisäksi kylmä ilmasto, ja olemme paljon sisätiloissa tuon vuoksi. Sisäilman laatu on usein asunnoissa huono, vaikka home- tai muita sisäilmaongelmia ei olisi. Suomessa asuinrakennukset ovat hyvin tiiviitä. Mitä myrkkyjä rakennusmateriaaleista tulee sisätiloihin? Ahdas asuminen huonontaa sisäilman laatua. Päiväkodit ja koulut, paljon lapsia pienissä tiloissa. Astmaan näillä lienee yhteyttä. Astma ja allergiat kulkevat usein samoissa geeneissä.
Ruoka? Teollisuusruoka? Lisäaineet? Säilöntäaineet?
Luin EU:n sivulta:
"Studies show that allergic tendencies are embedded in more than one gene making individuals with a family history of allergies more likely to develop allergic reactions than those who do not."
http://ec.europa.eu/research/star/index_en.cfm?p=12
Elikkä, useampi geeni vaikuttaa allergiataipumukseen. Jos perhehistoriassa on allergiaa, todennäköisyys allergiaan lapsilla lisääntyy.
Luin jostain, että tytöillä todettu enemmän allergioita, kuin poikalapsilla - artikkeli ei nyt käsillä.
Itselläni atopia, geenit selittävät. Kaksi siskoani ovat terveitä. Omat lapseni ovat terveitä, yhdellä lapsenlapsella atopia, toisella lisäksi vehnäallergia (todettu alle 1v), kolmas täysin ilman allergioita (tämä tyttö).
Kyllä näissä on tieteellä selittämistä.
Itse olen maalaistalosta kotoisin, navetta on tuttu :-) En ole ns. ylihygieniaoloista, mutta minulla ei kylläkään ole ns. normaaleja proteiiniallergioita. Iho-allergia hajusteille on, samoin pahat hengitystieoireet hajustekemikaaleille, ihoallergia luonnonhartsille ja allergia (prick-testi) valkosipulille.
Kaikenlaista mielenkiintoista tutkimusta on, en lähde tässä listaamaan tämän enempää.
Toisella lapsellani ei ole mitään allergioita.
Toinen lapseni on moniallerginen (hyvin rajoitettu ruokavalio, eläinallergiat, pesuaineallegiat, hajusteallergiat).
Samat vanhemmat kummallakin. Sama koti. Ikäeroa 1,5 vuotta.
Jos kyse olisi kodin siisteydestä tai hysteriasta, niin miksi vain toinen lapsi on moniallerginen. Lapsi on todettu allergiseksi sairaalan allergia-altistuksissa. Osa allergioista hengenvaarallisia, joten edes sairaalassa ei allergisoivaa ruokaa ole suuhun annettu. Iho turpoaa ja menee rakkuloille, kun ruoalla koskettaa ihoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä merkitys homeella ja sisäilmaongelmilla?
Vierailija - 25.02.10 09:27 (ID 10053759)
Tuntuu, että kunnan kiinteistöistä aika moni päiväkoti, koulu, sairaala, työpaikka jne. on homeessa tai muuten vain painii sisäilmaongelmien kanssa. Meillä lisäksi kylmä ilmasto, ja olemme paljon sisätiloissa tuon vuoksi. Sisäilman laatu on usein asunnoissa huono, vaikka home- tai muita sisäilmaongelmia ei olisi. Suomessa asuinrakennukset ovat hyvin tiiviitä. Mitä myrkkyjä rakennusmateriaaleista tulee sisätiloihin? Ahdas asuminen huonontaa sisäilman laatua. Päiväkodit ja koulut, paljon lapsia pienissä tiloissa. Astmaan näillä lienee yhteyttä. Astma ja allergiat kulkevat usein samoissa geeneissä.
Ruoka? Teollisuusruoka? Lisäaineet? Säilöntäaineet?
Kosteusvaurioilla (home) ja astmalla on todettu yhteys mm. kouluissa tehdyissä tutkimuksissa, mitä olen lukenut.
On olemassa tutkimus, missä kotitalouskemikaalien käytöllä raskausaikana todettu yhteys astmaan (seuranta per 7v) ei-atoopikoilla.
http://www.medicalnewstoday.com/articles/117632.php
http://www.medicalnewstoday.com/articles/100525.php
Asthma In Children Linked To Cleaning Products And Air Freshener Use During Pregnancy
13 Mar 2008
-----
Esim. Saksassa suositellaan, ettei lastenhuoneessa remontoida ennen vauvan syntymää, eikä vuoteen syntymän jälkeen (maalit, lakat, rakennusmateriaalien päästöt).
Synteettiset kemikaalit ylipäänsä ovat asia, mistä riittämättömästi tutkimusta.
Joukossa on niitä, joita epäillään immuunotoksisiksi. Vain epäillään, ei riittävää tutkimusnäyttöä.
Kokonaisuudessaan:
http://www.sttinfo.fi/pressrelease/detail.do;jsessionid=78B3798A283E5BB…
"Allergian taustalla hengitysteiden epiteelin toimintahäiriö? Julkaisuajankohta: 03/04/2009
Allergian taustalla saattaa olla hengitysteiden pintasolukon eli epiteelin virheellinen toiminta, jonka seurauksena allergeenit pääsevät tunkeutumaan sen läpi. Kaksi aihetta käsittelevää suomalaistutkimusta on vastikään julkaistu kansainvälisissä tiedelehdissä.
Allergian perusmekanismien tutkimus on keskittynyt poikkeavan immunologisen vasteen ymmärtämiseen, mutta viime vuosina tutkijat ovat kiinnostuneet myös hengitysteiden pintoja verhoavan epiteelin osuudesta allergiavasteen syntyyn. Toistaiseksi ei tiedetä, miksi ja miten allergeenit pääsevät epiteelin läpi. "
Allergioita ei testata, ellei oireet ole todella vakavat. Muuten vaan sitten elellään niiden ihottumien kanssa.
Lasten serkuilla on todella vakavaa astmaa, mutta perhe pitää lemmikkejä, lattioilla kokolattiamatot ja tekstiilejä joka paikassa muutenkin. Lapset sitten vinkuvat ja köhivät, eivätkä vanhemmat usko minua, kun ehdotan lemmikkien määrän ja tekstiilien vähentämistä ja tarkempaa siivousta...