Tekisittekö lastensuojeluimloitusen tässä tapauksessa?
Painotan, etten tiedä kaikkea ja osan olen kuullut muiden (luotettavien ihmisten) kertomana.
Perheessä 3 lasta, kaksi koululaista ja yksi taapero. Äidillä syömishäiriötä ja alkoholia menee paljon, tosin en tiedä, juoko silloin kun on kotona lasten kanssa. Mutta kun juo, niin juo pelottvan suuria määriä. Äiti nukkuu suurimman osan ajastaan kotona, on vastuullinen työ ja pitkät työpäivät. Puhuttelee lapsiaan hyvin rumasti ja kontorolloi heitä mielestäni kohtuuttoman paljon. Taapero tuntuu lähinnä pelkävän äitiään. Äiti harrastaa myös aina mahdollisuuden tullen irtoseksiä.
Olen koittanut kysyä äidiltä, miten kotona menee ja tarvitseeko hän apua, mutta hän ei vastaa. Tuijottaa vain silmiin, ihan kuin ei tajuaisi, mitä puhun. On mutenkin viime aikaoina ollut enemmän ja enemmän poissaolevan oloinen ja vähän hidas, kuin olisi pilvessä tms. Ei kuitenkaan ainakaan tuoksu siltä :)
Kommentit (45)
että ko. äiti sinun apuasi kaipaisi? Et kuulosta auttamishaluiselta.
Kuulostaa siltä, että lapsista huolehditaan hyvin, mutta että pari elää jonkinlaista aviokriisiä.
Jos lapsilla on isä kotona, en ymmärrä, miksei äiti saisi nukkua....
Jos äiti dokaa muualla kuin kotona, suotakoon se hänelle...
Jos äiti harrastaa seksiä jonkun muun kuin miehensä kanssa, mitä se kenellekään muulle kuuluu...
Alkon käyttö on jo niin raskauttavaa, että on ilman muuta sosiaalitoimiston heiniä tuo perhe.
Naapurista lokakuussa just haettiin huostaan 10v tyttö, 5v poika ja vähän yli 2 vuotias poika mahdottoman elämän vuoksi. Perheessä oli isä, joka oli siis ton nuorimman isä, mutta mitä se auttaa kun meno on tommosta ja molemmat vetävät viinaa?
Ilmoitusta vaan, kyllä sosiaalihuolto hoitaa.
ettei ko. äiti edes juo kotona... Ilmeisesti on jollain laivaristeilyllä juonut ap:n mielestä yhden paukun liikaa.
Mitähän mahdotonta elämää on se, että äiti jopa nukkuu kotona, kun isä hoitaa lapsia...
vaan siitä, että pelkkään olettamukseen perustuva ilmoitus jäisi odottamaan kunnes niitä on 2.
Teillä sosiaalityöntekijöillä on vain tapana lukea liikaa (näkevät siellä sellaista mikä on oman mielikuvituksen tuoetta)rivien välistä. Ja ihan on laissa tuo selvittelyaika ja se kestää, sattui olemaan vielä vanha laki voimassa ettei ajalle oltu annettu takarajaa. Mutta ehkäpä et vielä tunne muutaman vuoden takaista lakia asiassa.
Toimittiin joo väärin ja sain lakineuvoa asiaan eli vaadin kirjalliisesti päätöstä, jotta se vauhditti asioiden kulkua kun sen sossuun toimitin(todisteet päivämääristä ym). Ja kun meinasi ruveta kyselemään ihan kaikkea kuinka lapset isäänsä tapaavat niin kirjallisesti kielsin puuttumasta asiaan millään tavoin sillä tilanne tyydytti niin vanhempia kuin lapsia. Tuo kun ei liittynyt edes lastensuojeluilmoituksen aiheeseen (lelut lukkojen takana). Olisivat kieputtaneet siis asiaa kuinka kauan ties.
Ikävää tässä on se, että yhtään hyvää lastensuojelu-ilmoituksen kokemusta en ole kuullut. Itse olen tehnyt 2 ja todella aiheesta ja varmana siitä, naamatusten mennyt etukäteen vanhemmille kertomaan, että ilmoituksen teen ja asiallisissa väleissä ollut sen jälkeenkin. Aiheesta tehtyä ei tartte piilotella, ei edes silloin kun ilmoituksen tehdyistä vanhemmista on väkivaltainen luulo. Harva vanhempi josta aiheeton lastensuojeluilmoitus tehty haluaa omalla käytöksellään vaarantaa lapsensa joutumista sosiaalityön kynsiin.
Toisessa tapauksessa toimittiin, mutta mielestäni liian vähän. Toisen ilmoitukseni myötä käytiin vaan katsomassa ja lähdettiin pois (5v. joi vahempiensa alkoholillista olutta jo toista pullollista ja oli siinä muutakin). Vanhemmille kai sanottiin jotain, ei sen kummempaa.
Mutta nyt en enempää aiheesta enään minun taholtani ja edelleen olen sitä mieltä, että ap joko puhuu ensin suoraan äidille tai isälle tai kummallekin huolestaan eikä mieti ensimmäisenä ilmoitusten tekoa. Varsinkin jo lapset näyttävät olevan ok eikä ole todistettavasti heitteillä.
Meitä on ystäväporukka, jonka kanssa olemme pohtineet asiaa jo pitkään. Tässä yksi ilta jaoin huoleni muiden kanssa ja sain tietää, etten ole ainoa.
Perheen äiti ei selkeästi voi hyvin ja minun arvioni mukaan se myös heijastuu lapsiin, jotka yhtä lailla voivat huonosti joko siksi, että äiti voi huonosti tai sitten jostain muusta syystä. Kuten sanoin, en tiedä kaikkea, koska äiti on hyvi vaitonainen elämästään kotona. Jos siitä jotain puhuu, niin haukkuu lapsiaan.
Taidan tehdä nyt niin, että puhun perheen isän kanssa ensin. Koska kyllähän tässä nyt ainakin äidille täytyy apua saada. Siitä kun ei voi tehdä aikuistensuojeluilmoitusta.
Ja ihan tiedoksi, en ole lihava, katellinen, uskovainen tai edes Porvoosta :) Olen vai huolissani vanhasta ystävästä, josta viime aikaisten tapahtumien ja käytöksen vuoksi on tullut meille kaikille jollain tavalla velvollisuus. Häntä pitää huolehtia taksiin ja hyttiin ja kotiin ja mitä vielä. Ei tätäkän kukaan ikuisesti jaksa. Ja huoli lapsista on aito, mutta olen empinyt lähinnä juuri siksi, ettei ole mitään konkreettista, vain tunne siitä, että kaikki ei ole kunnossa.
Silloin ongelmiin puuttuisi joku ja perhe saisi apua, jota lapset ainakin varmasti jo kaipaavat. Äiti ehkä on niin pihalla ettei osaa mitään kaivata...
Sosiaalityöntekijä sitten selvittää, onko hänen/heidän mielestään tarvetta tukitoimille. Jos teet ilmoituksen, perheestä ei edes tule sen johdosta lastensupjelun asiakkaita, vaan asia arvioidaan, kun lastensuojelu on ottanut yhteyttä perheeseen. Ilmoituksen voi tehdä nimettömänä.
t: sosiaalityön opiskelija
Huoli lapsista riittää syyksi, jos epäilet että siellä ei ole kaikki kunnossa.
ja aina hyvin suuria määriä. Vaikka me muut joisimme vain lasin viiniä ruuan kanssa, hän juo yleensä ainakin pullon ja vielä muutaman drinkin päälle. ap
Monta kertaa, kun minä tai joku muu on soittanut hänelle, joku lapsista vastaa ja kertoo, että äiti on nukkumassa. Siis esim. arki-iltana. On itse kertonut, nukkuvansa viikonloppuisin iltapäivään ja olen ollut näitä tapauksia muutamia todistamassakin. Isä on joutunut joskus soittamaan lapsenvahdin, kun kukaan ei ole saanut äitiä nousemaan sängystä, kun isän on pitänyt lähteä esim. töihin. ap
tilanteeseen. En tunne häntä juuri ollenkaan. Mutta juuri siksi, että taloudessa on myös isä, olen katsellut menoa aika pitkään. Nyt vain viime aikoina on jotenkin mennyt niin mahdottomaksi tuo menoa, että olen ruvennut miettimään, pitäisikö jo ulkopuolisen puttuua.
Olen todistanut näitä irtosuhteitakin kahdesti ja lisäksi olen kuullut niistä muilta.
Ei mitenkään oudosti tai omituisesti. Vaan ihan säännönmukaisesti.
Meillä toimittiin tismalleen samoin. Selvittelytyötä venytettiin 11 kuukautta.