Lue keskustelun säännöt.
Kertokaapas nyt niistä TOTEEN KÄYNEISTÄ pahoista sektion jälkiseurauksista
21.02.2010 |
Kun kerran aina toitotetaan, että sektio on äidille ja vauvalle vaarallisempi kuin alatiesynnytys, niin näin 2 ongelmatonta sektiota läpikäyneenä haluaisin nyt kuulla, mitä ongelmia sektiosta on seurannut.
Enkä halua mitään tilastollisia "mitä saattaa tapahtua" -ongelmia, vaan todellisia, sattuneita seurauksia.
Jotenkin tuntuu, että kuitenkin niitä alatiesynntyksissä tapahtuu paljon enemmän, tulee pidätysvaikeuksia, ei pysty istumaan jne.
Mutta mitä ne ovat ne "pahemmat" sektion seuraukset, joita teille on oikeasti tullut? Alkakaas laulaa!
Vai pelotellaanko meitä turhasta...
Kommentit (179)
Takana kaksi synnytyspelkosektiota. "Pahin" jälkiseuraamus on ollut se, että alavatsalla on tunnoton alue haavan ympärillä pari vuotta leikkauksen jälkeen. Sitten tunto alkaa ollakin jo normaali.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutun tutun virtsarakko ommeltiin kiinni kohtuun vahingossa sektion jälkeen. Hän joutui käyttää katetria monta kuukautta ja uusintaleikkaukseen, jossa kohtu irrotettiin virtsarakosta. Tämän seurauksena ko. henkilö ei enää voi saada lapsia, onneksi niitä oli jo kaksi tämän tapahtuessa.
Yksi tuttu joutui jäämään vauvan kanssa osastolle kolmeksi kuukaudeksi sektion jälkeen, koska arpi tulehtui pahasti ja sitä uudelleen leikattiin lukuisia kertoja. Napa on nyt ihan eri paikalla ja arvet valtavat.
Kun verrataan sektion ja alatiesynnytyksen riskejä tulisi muistaa,, että kiireellinen tai hätäsektio tapahtuu aina jo komplisoituneen synnytyksen seurauksena. Tällaisessa tilanteessa ongelmia on siis olemassa jo ennen sektiota. Ennalta suunnittelematon nopeahkon tapahtumaketjun seurauksena tehty kirurginen toimenpide on lisäksi aina riski. Jos haluatte vertailla suunnitellun sektion ja alatiesynntyksen riskejä hankkikaa tilasto, jossa vertaillaan juuri näitä synnytystapoja.
[quote author="Vierailija" time="21.02.2010 klo 11:47"]
...että olen sairaalassa ollut terveemmän oloinen kuin suurin osa alatiesynnyttäjistä, jotka eivät ole kyenneet istumaan tai kävelemään normaalisti, Todella harvoin nainen on alatiesynnytyksen jälkeen niin hyvässä kunnossa, että olisi saman tien valmis lähtemään peltotöihin.
[/quote]
No en usko, että sinäkään sektion jälkeen olisit peltotöihin lähtenyt.
Siskoni oli lähellä kuolla sektioon. Jostain käsittämättömästä syystä kohtuun tuli ylimääräisiäkin reikiä. Siitä seuras aika paha verenvuoto. Kursittiin kuitenkin kasaan ja oli pari viikkoa ihan petipotilaana.
Kaverin vaimo ei sektion jälkeen viikkoon päässyt sängystä ylös.
Oma vaimo sen sijaan kulki 3 päivää synnytyksen jälkeen jo vapaaehtoisesti fillarilla. Siitä päättelin, ettei kovin kipeä tainnut alapää olla. Mutta mitäs mä synnytyksestä tiedän, olen vaan mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.02.2010 klo 11:56"]
Esimerkiksi muistetaan mainita, että verenvuotoriski on kuusinkertainen, mutta ei sitä että sektiossa et voi saada repeämiä alapäähän tai peräaukkoon, häntäluu ei voi murtua, sinulle ei voi tulla vaikeuksia yhdyntöihin, kipulääkitys ei voi jäädä saamatta, lapsi ei voi saada aivovammaa, solisluu ei voi lapselta murtua... Ei ole mielestäni tilastoissa huomioitu kaikkea, vaan lasketaan ne mieleiset riskit.
[/quote]
Apua miten kujalla joku voikaan olla... Todellakin voit saada sektion jälkiseuraamuksina vaikeuksia yhdyntöihin, kun saa oikein kunnon tulehduksen, joka ei paranekaan ja aiheuttaa lopulta kudosvaurioita.
Lisäksi kipulääkitys voi todellakin mennä pieleen, ei just sen sektion aikana kenties, mutta jälkilääkitys voi todellakin mennä pieleen.
Ja sektion riskit vauvan suhteen eivät kohdistu siihen ensimmäiseen vauvaan, vaan niihin seuraaviin. Jo kohtukuoleman riski on 8-kertainen yhden sektion jälkeen seuraavissa, kohdun repeämisen riski kasvaa jokaisen sektion myötä, ja jo se pelkkä arpikudos sektion takia kohdussa voi aiheuttaa aivovaurion vauvalle, kun istukan toiminta voi häiriintyä, jos se kiinnittyy arpikudokseen. Puhumattakaan siitä, jos kohtu repeää, silloin on todella kiire äidin ja vauvan pelastamiseksi.
Ja omasta kaveripiiristä: 2 "tavallisesti" tulehtunutta sektiohaavaa ( eli haavan avaaminen+ puhdistus sisältä ulos päin kotisairaanhoidossa reilun viikon ajan), yksi vaikea yleistulehdus, jonka takia hengenlähtö lähellä+ kohdun menetys.
esim USA:ssa suurin os alapsista syntyy sektiolla. Kaikilla on oma lääkäri ja lääkäri suosittelee sektiota, jotta pystyy aikatauluttamaan elämänsä (muutenhan hän olisi joka yö synnnytyksessa) Ja USA:ssa ei todellakaan kuole/saa komplikaatioita 20 % naisita, vaikka suomessa juntit tuollaisia lukuja latelevatkin. JUNTTI SUOMALAINEN
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvää ehkäisyä tämän lukeminen latisti mukavasti vauvakuumetta. Kiitoksia kaikille!
[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 12:48"]
esim USA:ssa suurin os alapsista syntyy sektiolla. Kaikilla on oma lääkäri ja lääkäri suosittelee sektiota, jotta pystyy aikatauluttamaan elämänsä (muutenhan hän olisi joka yö synnnytyksessa) Ja USA:ssa ei todellakaan kuole/saa komplikaatioita 20 % naisita, vaikka suomessa juntit tuollaisia lukuja latelevatkin. JUNTTI SUOMALAINEN
[/quote]
tämä on totta usassa, englannissa, philippiineillä jne jne jne lähes kaikki lapset syntyvät sektiolla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle tehtiin sektio perätilan vuoksi. Seuraavassa raskaudessa istukka kiinnittyi sektioarpeen, seurasi koko raskauden ajan vuotoa, miltei keskenmeno (arpikudos ja hyytynyt, koteloitunut veri kuluttivat sikiökalvot liki puhki) ja lopulta istukka ei irronnut, seurasi massiivinen verenvuoto, minulta oli lähellä lähteä henki.
[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 11:52"]
Aina näitä "lähipiirissä".... huoh... Kun nämä "tuttavalle"- ja "lähipiirissä"- ja "siskolle"- tarinoita kertovat ovat kuitenkin niitä revansa repineitä mammoja, jotka toivovat salaa synnyttäneensä sektiolla, vaikkei pokka anna periksi sitä myöntääkään. Katkeruutta pukkaa ja sitä sitten puretaan tänne kertomalla kauhutarinoita.
Totuus on kuitenkin se, että suunniteltu sektio on AINA turvallisempi sekä äidille että vauvalle verrattuna mihin tahansa muuhun synnytystilanteeseen. Vauva saadaan ulos todella nopeasti, äidin terveydentilaa seurataan normisynnytystä tarkemmin ja paikalla on valmiiksi paljon henkilökuntaa valmiina hoitamaan ongelmatilanteetkin jos sellaisia syntyy.
Mulla takana neljä sektiota, kaikki suunniteltuja ja ihan veronmaksajien maksamia.
:-) Alatiesynnytystä en halunnut edes yrittää ja olen iloinen ja superkiitollinen ettei minun sitten sitä tarvinnutkaan kokeilla, eikä edes sektiota vaatimalla vaatia, kuten tällä palstalla näyttää olevan sektiolla synnyttäneiden kokemus. Kannattaa muistaa, että osalle ihmisistä tehdään hampaiden juurihoitokin ilman puudutuksia, kun toiset pitää nukuttaa. Kiputuntemuksia on laidasta laitaan ja sektiosta toipuminen täysin yksilöllistä. Mulla oli hyvä tuuri kaikissa sektioissa, saman päivän iltana jalkeille ja siitä sitten hyväkuntoisena vauvaa itse hoitamaan - samoin vanhempia lapsia. Ei komplikaatioita, enkä ole kuullut kenenkään niitä koskaan saaneenkaan.
[/quote]
Kiitos kokemuksesta! Mietin sitä, että onko arpi umpeutunut hyvin vai onko jäänyt iholle jotain jälkeä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä puhutaan 'sektion kauhutarinoista', mutta ei muisteta kertoa, että onko kyseessä hätäsektio vai suunniteltu sektio, sille "tuttavalle", "ystävälle" ja "lähipiirille"..
Suunniteltu sektiossa on paljon enemmän suunniteltuja toimeenpiteitä kuin hätäsektio, jossa lääkäri vaan nopeasti arvioi, että miten voi pelastaa äidin ja lapsen. Suunnitellussa sektiossa lääkäri käyttää paljon enemmän aikaa leikkaukseen ja sen suunnitteluun.
Jokaisen pitäisi tietää, että hätäsektio on hätäilyn tuotos.
[quote author="Vierailija" time="21.02.2010 klo 12:45"]
sektiolla syntyneillä vauvoilla saattaa ilmetä enemmän hengitysvaikeuksia, koska lapsi riuhtaistaan kohdusta varoittamatta ulos, kun taas alatiesynnytyksessä lapsen keuhkot joutuvat hommiin ja kypsyvät. Näin asiaa selvensi minulle lääkäri kun vauva oli perätilassa ja sektiota suunniteltiin.
Onneksi vauvan kääntö onnistui ja vältyin sektiolta. Vaikka synnytys oli pitkä ja päättyi imukuppiavusteisesti jolloin eppari leikattiin, niin olin todella tyytyväinen kun vauva syntyi terveenä ja hyvävointisena sekä pystyin heti omin jaloin tallustelemaan synnytyspöydältä suihkun kautta osastolle vauvan sänkyä työnnellen. Pystyin myös heti istumaan, mutta vinosti toisella kankulla.
[/quote]
Niin sinä pystyit tallustelemaan osastolle mutta mulla ei samanlaisen synnytyksen ja sulkijalihasrepeämän jälkeen ollut mitään saumaa nousta edes istumaan sängyssä. Makasin koko illan verisissä siteissä ja virtsakatetrin kanssa reilusti verta menettäneenä. Kyllä vitutti katella osastolla niitä toisia äitejä jotka sai syödä pöydän ääressä, mä söin sängyssä kyljellä maaten. Olin ihan toimintakyvytön ja sama jatkui kotona vielä pitkään. Että ei se alatiesynnytys aina niin autuutta ole. Seuraavan synnytän sektiolla ja jos sekin menee pieleen niin onneksi mun lapset on sitten siinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 11:44"]
Lähipiirissä tapaus, jossa seuraavan raskauden aikana edellinen sektioarpi repesi (kohtuun tuli siis reikä), mistä johtuen sekä äidin että lapsen hengenlähtö erittäin lähellä. Kuukausi sairaalassa sekä ennen että jälkeen lapsen syntymän, osa ajasta teho-osastolla. Lisäksi äidin kohtu poistettiin, eli ei enää mahdollisuutta saada lapsia - henkilö tällöin 25-v. Ja on ollut kova paikka sekä henkilölle itselleen että lähipiirille.
[/quote]
Suunniteltu sektio kyseessä, tapahtumista ei siis voida syyttää kiireellistä tai hätäsektiota. Kohdun repeämä todettiin rv 32 ja sektio tehtiin rv 36. Vauva syntyi keskosena, mutta molempien henki säilyi.
Tässä pyydettiin tositarinoita siitä, mikä sektiossa voi mennä pieleen, joten sellaisen teille tarjosin. Jokaisessa synnytystavassa on riskinsä ja sektio (kuten myös alatiesynnytys) on yleisesti ottaen ihan turvallinen. Mutta sitten on myös näitä tapauksia, joita väistämättä silloin tällöin tapahtuu.
Alkuperäiseen aiheeseen. Minulle tehtiin kiireellinen sektio. Sain kohtutulehduksen, leikkaushaavan infektion, hematooman ja hermovaurion alapäähäni. Ei mikään pikkujuttu, toipuminen kesti monia kuukausia ja vauvan hoito ja minun itseni hoito oli lähes mahdotonta kipulääkkeiden/kivun takia. Hermovaurio ei todennäköisesti koskaan parane ja vaikeuttaa säteilevän kivun takia elämääni sekä myös yhdyntöjä. Ikinä en olisi halunnut leikkaukseen mutta sinne päädyttiin. En voi ymmärtää miksi joku haluaisi ehdoin tahdoin mennä kokeilemaan millain itelle tulee käymään leikkaussalissa, riskit on aina olemassa.
vierestä seurasin pitkään tyttären kummitädin pahoja vatsakipuja, jotka osottautuivat kiinnikkeiksi. kolme sektiota takana. lääkärit eivät myöskään suosittele enempää raskauksia, koska "kohtu ei kestä"
esikoinen syntyi hätäsektiolla nukutuksessa, raskausmyrkytyksen vuoksi. sain tuhdit kipulääkkeet enkä saanut nousta sängystä, joten mitään "annettiin Buranaa ja pakotettiin kävelemään"-kokemuksia minulla ei ole. mutta jessus ne ILMAVAIVAT, tuntui oikeasti että umpisuoli räjähtää ! hoitaja selitti vieressä että sektiossa mahaan menee aina ilmaan mutta minä olin kuulemma epätavallisen kovissa kivuissa.. se ei myöskään ollut mukavaa, kun olin osastolla kaksi viikkoa ja JOKA ILTA tultiin antamaan vatsaan veritulppaa ehkäisevä pistos!
toinen lapsi syntyi alateitse. kävelin monta päivää jalat harallaan ja istumiseen meni 5 min, kun asetteli persustaan mutta säästyinpäs niiltä hiton "UMPISUOLI RÄJÄHTÄÄ, AUUU!"-ilmavaivoilta!
Vierailija kirjoitti:
Ja mitä tulee ylipäätään sektioon, niin toipuminen on nopeampaa normaalisti menneestä synnytyksestä kuin normalisti sujuneesta sektiosta.
...että olen sairaalassa ollut terveemmän oloinen kuin suurin osa alatiesynnyttäjistä, jotka eivät ole kyenneet istumaan tai kävelemään normaalisti, Todella harvoin nainen on alatiesynnytyksen jälkeen niin hyvässä kunnossa, että olisi saman tien valmis lähtemään peltotöihin.
Että peltotöihin sitten. 😅 Tervemenoa, et siitä sen kirkkaampaa kruunua saa. Sektiossa on suuremmat riskit, isossa leikkauksessa aina on. Itse olin kummankin alatiesynnytyksen jälkeen heti jalkeilla hoitamassa vauvoja.
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 22:39"]
Näitä lukiessa kyllä miettiiä muita tapoja hankkia lapsia, esim. adoptio. Olen todellkin aina ollut sektiota vastaan, jos siihen on syynä vain oma mukavuudenhalu. Mutta nämä kaikki kauhutarinat järkyttävistä repeämisistä ym. loppuelämän haitoista... Onko ne lapset sitten sen arvoisia, että esim. oma seksielämä ja pidätyskyky on mennyttä? Pelottaa...
Jos et ole huomannut, niin näitä tarinoita kylvää lähinnä ne sektio-mammat. Minä tunnen monta monta synnyttänyttä naista, enkä yhtäkään jolla olisi pidätysongelmia tai seksiongelmia synnytyksen johdosta. Yhden tiedän joka repesi pahasti peräaukkoon asti, mutta hänelläkin kaikki hyvin. Eli ihmettelen todella miksi nämä sektio-mammat paisuttelevat näitä juttuja? Ehkä kuitenkin tuntevat hieman syyllisyyttä turhista sektioistaan ja haluavat saada muutkin päätymään sektioon jotta eivät koe itseään enää niin huonoksi? Tiedä sitä?
Ollaan varmaan eri todellisuudessa, koska minä ainakin repesin ihan halki, niin että meni sekä pidätyskyky (kaikkien lajien) että tunto, ja seksin kanssa niin tai näin, koska jäljellä oli messuhalli.
Tämä siis esikoisesta, useampia ei enää tullut ymmärrettävästä syystä, ja erokin tuli. Olen kuullut muitakin näitä tarinoita.
Että joskus sektio"shoppailu" olisi ihan yhteiskunnankin etu, jos lisää lapsia ja työkykyisiä aikuisia halutaan.
Näissä pitäisi huomioida se, että monesti sektion komplikaatiot ovat oikeastaan seurausta huonosti menneestä alatiesynnytyksestä, joka on päätynyt hätäsektioon. Suunnitellun sektion riskit ovat pienet.