Hyi helvetti, mikä kirjoitus Hesarissa, lantio repesi synnytyksessä kahtia

siis lapselle alatiesynnytys on riskialttiimpi kuin sektio. äidille sektio voi olla riski mutta ruotsissa tutkimuksissa on tultu tulokseen 50:50 kummassakin on riskinsä.

raha ratkaisee tämän asian. itse sain synnyttää alateitse ilman kipulääkitystä turussa, siellä on monelle tuttavallekin käynyt näin. siis nykyaikana kauheissa tuskissa, liian kiire eivät ehdi seuraamaan synnytyksiä ja kun käynnistävät tai vauhdittavat tipalla synnytyksiä, ovat ne paljon rajumpia kuin luonnollisesti. yhdellä kaverille murtui lapsen käsi ja olkapää kun hänellä oli synnynnäinen epämuodostuma eikä kanavasta mahhtunut ulos oikeasti, ehkä tuo röntgen olisi voinut pelastaa lapsen käden plus äidin tuskilta?

vauva luomuna ulos. Ei tarvinnut lääkärin turhaan nähdä vaivaa epiduraalin kanssa, ja rahaa säästyi kun ei sektiota tarvittu. Sitten vaan mahdollisimman äkkiä ulos sairaalasta häiritsemästä henkilökunnan työtä.

siis lapselle alatiesynnytys on riskialttiimpi kuin sektio. äidille sektio voi olla riski mutta ruotsissa tutkimuksissa on tultu tulokseen 50:50 kummassakin on riskinsä.

raha ratkaisee tämän asian. itse sain synnyttää alateitse ilman kipulääkitystä turussa, siellä on monelle tuttavallekin käynyt näin. siis nykyaikana kauheissa tuskissa, liian kiire eivät ehdi seuraamaan synnytyksiä ja kun käynnistävät tai vauhdittavat tipalla synnytyksiä, ovat ne paljon rajumpia kuin luonnollisesti. yhdellä kaverille murtui lapsen käsi ja olkapää kun hänellä oli synnynnäinen epämuodostuma eikä kanavasta mahhtunut ulos oikeasti, ehkä tuo röntgen olisi voinut pelastaa lapsen käden plus äidin tuskilta?

päädyttiin kohdallani suoraan sektioon, kun vauva oli 10 pv yli lasketun ajan painoarviossa 4700 g ja 14 päivää yli 5200 g. Lopputulos olikin "vain" 4500 g, mutta lapsen vatsanympärys oli kookas ja lääkäri sanoi suoraan, että ei lähde mielellään imukupilla tämän kokoista avustamaan. Konsultoi myös naistenklinikkaa päätöksessään eli ei sitä ihan suoraan toki ehdottanut. Olin normaalisti varautunut alatiesynnytykseen, mutta jo tuon ekan painoarvion kuultuani aloin pelätä, että mitenköhän tuo onnistunee. Toin pelkoni esille lääkärille ja hän sitten konsultaation jälkeen päätyi sektioon.

ja kyllä todella tuosta paistaa mielestäni lääkäreiden asenteellisuus. Todella rumaa Ulanderilta verrata synnytystavan valintaa sydänleikkauksen valintaan. Ja tuo miten hän kommentoi sitä, että nykynaiset ovat tottuneet hallitsemaan kaikkea. Jep, nykyään naisillakin on OIKEUKSIA elämässä ja maailmassa. Kaikkea ei tarvitse tehdä vain siksi että joku mies käskee. Tuli oikeasti ihan oksettava olo tuon naisparan puolesta. Ja jälleen kerran ajattelin etten itse koskaan halua lasta saada, pelkään synnytystä todella paljon ja kaikki synnyttämiseen liittyvä saa aikaan ahdistusta. Surullista että suomessa ei naisia ja heidän terveyttään (sekä henkistä että fyysistä) arvosteta riittävästi.



Törkeätä on myös se, että käytännössä täällä ei lääkäri joudu minkäänlaiseen vastuuseen hoitovirheestä. Ura ei ole pilalla, rahaa tulee entiseen malliin. Tekee vaan vastineen potilaalle jossa toteaa että virheitä sattuu, that's it. Samalla tavalla tässä maassa hyysätään rikollisia ja virheen tekeviä lääkäreitä.

jokaiselta raskaana olevalta pitäisi ottaa kuvat ihan vain varmuuden vuoksi?

Edelleen ihmetyttää, että eikö jokaiselle pitäisi olla ihan selvää, että raskauteen ja synnytykseen liittyy riskejä? Ei näitä pysty millään poistamaan vaikka miten kuvataan ja ultrataan ja tehdään kaikki varotoimenpiteet.

siis lapselle alatiesynnytys on riskialttiimpi kuin sektio. äidille sektio voi olla riski mutta ruotsissa tutkimuksissa on tultu tulokseen 50:50 kummassakin on riskinsä.

raha ratkaisee tämän asian. itse sain synnyttää alateitse ilman kipulääkitystä turussa, siellä on monelle tuttavallekin käynyt näin. siis nykyaikana kauheissa tuskissa, liian kiire eivät ehdi seuraamaan synnytyksiä ja kun käynnistävät tai vauhdittavat tipalla synnytyksiä, ovat ne paljon rajumpia kuin luonnollisesti. yhdellä kaverille murtui lapsen käsi ja olkapää kun hänellä oli synnynnäinen epämuodostuma eikä kanavasta mahhtunut ulos oikeasti, ehkä tuo röntgen olisi voinut pelastaa lapsen käden plus äidin tuskilta?

Hanna Venäläinen kertoo ponnistaneensa rajusti ja tuo ponnistusaika oli lyhyt. Jos ei olisi ollut mitää puudutetta, kuten itselläni ei ollut ja lapsi oli myös iso ja yliaikainen.

Ponnistusvaihe oli todella kivulias, vaikka en muuten huutanut synnytyksessä, niin ponnistusvaiheessa huusin tuskasta. Supistukset työnsivät vauvaa ulos ja minä hidastin vauvan työntymistä ulos ja näin vauva syntyi nätisti ja kudokset antoivat periksi. Ei tullut naarmuakaan ja minulla on ahdas sisälantio. Vauva ei ollut laskeutunut ennen ponnistusvaihetta, koska pää ei ollut mahtunut lantiooni.

Tämä on vaan arvailua, mutta varmasti olisi suuremmilta tuhoilta säästynyt, jos ei olisi itse ponnistanut vaan antanut elimistön hoitaa asian.

en tiedä mutta jos rahaa halutaan säästää ei ehkä epiduraali tai sektio ole se oikea paikka. en tiedä miten kukaan voisi taata että lapsi mahtuu ulos mutta kuulostaa niin tylyltä että yritetään ensin ja sitten jos ei mahdu niin hätäsektio..huh.

jos lapsi saa aivovamman synnytyksessä, tulee se maksamaan yhteiskunnalle maltaita ja tuottamaan surua monelle, ei ehkä lääkärille. ehkä synnytyslääkärin kuuluisi olla synnyttänyt nainen??

Se Ulander vois ponnistaa omasta p.reiästä 5kg vauvan ja revetä kahtia, niin eiköhän sektiot olisi ihan vapaasti valittavissa. Nim. ei sektiota perätilassa ja lopputuloksena kiireellinen sektio. Haistakoon huilun koko mies!

mielestä tuo juttu oli ihan seiskatasoa?

Totuuspohja häviää jos asiaa ei esitetä perusteellisesti kaikinpuolin, nythän asiasta on vain äidin kertomus luettavana. Lisäksi en ymmärrä mikä jutun tarkoitus oli; nostaa sektion arvostusta vai mikä?

kommentoimasta asiaa. Tietää siis itsekin tehneensä todella pahan hoitovirheen. Yleisen edun nimissä tällaisen lääkärin nimi pitäisi kyllä julkistaa, jotta muut synnyttäjät osaavat varoa.

Ja ne Ulanderin kommentit... Kyllä se vaan on niin, että ainoa mies synnytyssalissa pitää olla isä! Mies synnytyslääkärinä, gynekologina, yms. ei vaan yksinkertaisesti toimi! On jokseenkin älyllisesti vajaata verrata synnytystavan valintaa puseron värin valintaan. Tai sydänkohtauksen saaneet hoitovalintoja. Kun siinä synnytyksessä on aina kyse myös toisesta ihmisestä. Ei sen lääkärin tarvitse elää vammautuneen lapsen kanssa, jos synnytyksessä menee jokin lääkärin takia pieleen. Siksi on aina otettava erittäin vakavasti huomioon myös vanhempien mielipide synnytyksestä.

t. vaadin sektion kesken synnytyksen ja sain sen

Olen saanut hyvin empaattista ja asiallista kohtelua mm. miespuoliselta synnytyslääkäriltä sekä nukutuslääkäriltä, ja aivan kammottavaa kohtelua naispuoliselta nukutuslääkäriltä ja kätilöltä.

Mies voi vaikka 20 vuotta opiskella synnytyksen teoriaa, mutta ei vaan koskaan saa tietää, millaista se on oikeasti. Näin ollen väitän, että synnyttänyt nainen hanskaa kyllä synnytyksen paremmin kuin joku Ulander.

ja en yllättynyt, että Kättärillä oli... kaveri sai tapella siellä itsellee sektion kun arvio oli juuri 5kiloa. Itse NKL:llä sain helposti pelkosektion, onneksi.

mulle kyllä Kättärillä synnytystapa-arviossa ihan lääkäri sanoi että ei ketään pakoteta synnyttämään alateitse, vaan tietenkin saan sektion jos haluan (pelon takia; oli mieslääkäri).

Muutin kuitenkin mieleni ja synnytin alateitse, olin ratkaisuun erittäin tyytyväinen. Myös kuopus tuli samalla metodilla + vähän iisimmin kuin esikoinen (molemmat yli 4 kg).

samanlaiselta kuin heillä itseltään. Itse olen saanut pahinta synnytyskipujen ja omien tuntemuksieni mitätöintiä juuri naispuolisten lääkäreiden taholta.

Mies voi vaikka 20 vuotta opiskella synnytyksen teoriaa, mutta ei vaan koskaan saa tietää, millaista se on oikeasti. Näin ollen väitän, että synnyttänyt nainen hanskaa kyllä synnytyksen paremmin kuin joku Ulander.

mielestä tuo juttu oli ihan seiskatasoa?

Totuuspohja häviää jos asiaa ei esitetä perusteellisesti kaikinpuolin, nythän asiasta on vain äidin kertomus luettavana. Lisäksi en ymmärrä mikä jutun tarkoitus oli; nostaa sektion arvostusta vai mikä?

kommentoimasta asiaa. Tietää siis itsekin tehneensä todella pahan hoitovirheen. Yleisen edun nimissä tällaisen lääkärin nimi pitäisi kyllä julkistaa, jotta muut synnyttäjät osaavat varoa.

Ja ne Ulanderin kommentit... Kyllä se vaan on niin, että ainoa mies synnytyssalissa pitää olla isä! Mies synnytyslääkärinä, gynekologina, yms. ei vaan yksinkertaisesti toimi! On jokseenkin älyllisesti vajaata verrata synnytystavan valintaa puseron värin valintaan. Tai sydänkohtauksen saaneet hoitovalintoja. Kun siinä synnytyksessä on aina kyse myös toisesta ihmisestä. Ei sen lääkärin tarvitse elää vammautuneen lapsen kanssa, jos synnytyksessä menee jokin lääkärin takia pieleen. Siksi on aina otettava erittäin vakavasti huomioon myös vanhempien mielipide synnytyksestä.

t. vaadin sektion kesken synnytyksen ja sain sen

- arvelisin, että on enemmänkin henkilö/persoonakysymys -

ruotsissa saat itse valita kumpi sopii. nykyään luulisi löytyvän keinot selvittää mahtuuko vauva ulos vai vaarantaako alatie synnytys kummankin hengen.

- miten voisin maallikkona tietää paremmin kuin synnytysten "ammattilaiset" kumpi "sopii" anatomialleni paremmin???

En vaan jaksa uskoa että ihan pelkästään naisten kiusaksi vältellään sektioita.

vauvan kokoa on kyllä tosi vaikea ennen syntymää arvioida käsittääkseni. Esikoiseni kokoarvio meni noin 600 gr pieleen (=oli 600 gr isompi kuin "piti" olla viimeisen ultran perusteella; lisäksi lääkäri arvioi että vauva ei voi syntyessään olla kovin iso koska olen itse tosi pieni. NO *skat vauva oli kuullut tästä, ja syntymäpaino olikin yli 4 kg :) ).

ja kyllä todella tuosta paistaa mielestäni lääkäreiden asenteellisuus. Todella rumaa Ulanderilta verrata synnytystavan valintaa sydänleikkauksen valintaan. Ja tuo miten hän kommentoi sitä, että nykynaiset ovat tottuneet hallitsemaan kaikkea. Jep, nykyään naisillakin on OIKEUKSIA elämässä ja maailmassa. Kaikkea ei tarvitse tehdä vain siksi että joku mies käskee. Tuli oikeasti ihan oksettava olo tuon naisparan puolesta. Ja jälleen kerran ajattelin etten itse koskaan halua lasta saada, pelkään synnytystä todella paljon ja kaikki synnyttämiseen liittyvä saa aikaan ahdistusta. Surullista että suomessa ei naisia ja heidän terveyttään (sekä henkistä että fyysistä) arvosteta riittävästi.

Törkeätä on myös se, että käytännössä täällä ei lääkäri joudu minkäänlaiseen vastuuseen hoitovirheestä. Ura ei ole pilalla, rahaa tulee entiseen malliin. Tekee vaan vastineen potilaalle jossa toteaa että virheitä sattuu, that's it. Samalla tavalla tässä maassa hyysätään rikollisia ja virheen tekeviä lääkäreitä.

kuin sydänleikkaus.

Synnytys on ihan oikeasti semmoinen asia, missä ihminen joutuu jättäytymään biologiansa "armoille". Sitä on ehkä vaikea käsittää ja hyväksyä, jollei ole kokenut synnytystä.

Eikä se synnytyksessä ole paha asia, se "luonnonvoimien" varaan heittäytyminen. Se vaan on semmoinen juttu että niin se menee, siinä voi vaan "auttaa" luontoäitiä sillä lailla ettei hirveesti pistä hanttiin (=estä synnytystä edistävien hormonien erittymistä).

Itsekin pelkäsin ekaa synnytystä ihan hirveästi. Luin sitten Malla Rautaparran kirjan "Kantamisen kausi", ja siitä sain paljon ymmärrystä ja voimaa. Kulttuurissamme on synnytyskin medikalisoitu - tietenkin on hyvä että apu on lähellä, jos jotain sattuu, mutta pitäisi enemmän uskoa naisen vartalon kykyyn hoitaa lapsi maailmaan.

samanlaiselta kuin heillä itseltään. Itse olen saanut pahinta synnytyskipujen ja omien tuntemuksieni mitätöintiä juuri naispuolisten lääkäreiden taholta.

- jokainen synnytys lienee omanlaisensa (niin minullakin esikoisen ja kuopuksen synnytykset olivat ihan erilaiset)

noin pahat ryhjeet ei jäänyt. Itkin ja huusin ja pyysin sektiota, mutta pakko oli synnyttää 5kg vauva alakautta. Aikaa kului kolme vuorokautta ja minuun suhtauduttiin koko ajan väheksyvästi. Onneksi nyt on ihana terve tyttö, mutta ainokaiseksi jää. Varsinkin kun tuon kirjoituksen luin ja tajusin, etten tule seuraavassakaan saamaan sektiota vaikka kuinka pyytäisin.

..kaverini sai kakkoselle suunnitellun pelkosektion, kun ykkösen synnytys oli niin vaikea.

Ihan varmasti voit saada pelkosektion, sen takia ei kannata sisarusta jättää "tekemättä"!

Vaikka jutussa joku väitti, etteivät säästöt ole syy sektion kieltämiseen, taitaa kuitenkin olla rahakysymys.

- taitaa sen sijaan olla joissakikn maissa (yksityissairaaloissa) rahakysymys = sairaala rahastaa sektioilla.

Ei onneksi olla tässä tilanteessa.

on ihan turhia. Se mitä sovitaan, kun ei sido henkilökuntaa mitenkään synnytyksessä.



Sovittiin, että saan kivunlievityksen (epiduraalin). No en saanut sitten mitään kivunlievitystä. Ponnistusaika 2h 50min ja imukuppi. Eikä mitään kivunlievitystä vaikka lukemattomia kertoja pyysin. Ja tulin sairaalaan ajoissa (kohdunsuu sentin auki). Lopputulos oli kunnon trauma psyyken puolelle ja repeämät fyysiselle puolelle. Nyt jo yli 4 vuotta synnytyksestä, ja ei oo vieläkään alapää kunnossa.