Tuttuni ei anna 3-vuotiaan kuunnella Rasmusta tms. poppia, vaan

mutta kun alkoi laulaa Kotiteollisuuden biisejä niin vaihdoimme Ti-ti nalleen. Ei lapsen tarvitse laulaa aikuisten lauluja ja esim. viinasta.

Niin 3v alkaa kiljua takapenkiltä ettei hän halua sitä..

milloin on sopiva ikä laulaa viinasta? Tarkoitan siis, että milloin mielestänne lapsenne on sopivan ikäinen kuuntelemaa kaikenlaista musiikkia? Ajattelen musiikista syvemmin, enkä pelkästään mieti kappaleen sanoja.



t.ap

minä en kyllä antaisi koululaisenkaan kuunnella sellaista musaa...

Haluisin vaan ymmärää noita teidän ennakkoluulojanne.



t.ap

mutta tykkäävät myös lastenmusasta. Anna Abreu on yksi suosikki myös.



musta se on enempi rikkaus kun kuuntelee kaikenlaista.. ei viitsitä olla niin tiukkiksia joka asiassa.

ja tuskin niistä lapsista nyt saatananpalvojia tms. tulee jos joskus heviä/metallimusaa kuulevatkin..

Yllättävän moni "rankempi" musa onkin aika melodista.

siitä huolimatta säännöllisen epäsäännöllisesti tyttö (4,5v) käy laittamassa jonkun lastenlaulu-CD:n soimaan tai lauletaan lastenlauluja. Ja itse asiassa juuri halusi kuunnella klassista (katsottiin taitoluistelua ja tyttö kuunteli musiikkeja), lainattiin jokunen CD kirjastosta.

sanoitus on pelkkää seksiä, pettämistä ja jättämistä tai kännäämistä, kiroilua yms. Musiikki on usein "kovaa räminää" ja nopeatempoista eikä tutkimusten mukaan ainakaan rauhoita lasta, toisin kuin lastenmusiikki joka on lapselle suunnattua ja sanoitus yms lähellä lapsen elämänpiiriä.



Lapsi saa kaiken tarvitsemansa (kivat sanat joita ymmärtää ja voi lauleskella itsekin, rauhallinen rytmi jne) lastemusiikista joten voikin kysyä niin päin että miksi hän tarvitsisi aikuistenmusiikkia? Puetko muuten lapsesi aikuisten tyylisiin vaatteisiinkin?



Meidän lapset ainakin tykkää tosi paljon annitanni-cd:istä ja laulaa mielellään mukana pitkiäkin lauluja, ikinä ei ole tuputettu vaan ihastuivat heti lahjaksi saamaansa cd-levyyn ja mankuvat niitä aina päälle. Aikuistenmusiikista eivät ole ollenkaan kiinnostuneita, enemmänkin kokevat "häiriötekijänä" jos radio on päällä musiikkikanavalla. Sanoisin siis että luonnostaan pitävät musiikista josta myös ymmärtävät jotain.

sanoitus on pelkkää seksiä, pettämistä ja jättämistä tai kännäämistä, kiroilua yms. Musiikki on usein "kovaa räminää" ja nopeatempoista eikä tutkimusten mukaan ainakaan rauhoita lasta, toisin kuin lastenmusiikki joka on lapselle suunnattua ja sanoitus yms lähellä lapsen elämänpiiriä.

Meillä taidetaan kuunnella vähän erilaista musiikkia kuin tällä tyypillä :) Meillä soi klassinen musa (= isin musa) sekä anglo-purkkapoppi ja latinomusa (äidin musa). Abbaa, Queeniä ja kasareita kuuntelevat molemmat vanhemmat. Ja joo, en tajua miksi lasten pitäisi rajoittua lastenmusiikkiin. Juuri viime viikolla (pakko on elvistellä ;D ;D siis ei tää ole oikeasti elvistelyä mutta joku kuitenkin käsittää sen niin) soitimme esikoiselle, 5v, Holstin Planeettoja - hän on kovin kiinnostunut avaruusjutuista, ja kun sattumalta mainitsin ko. teoksesta ihan muussa yhteydessä, niin tyttö halusi kuunnella miltä planeetat kuulostavat :) Tykkäsi eritoten Marsista (kuten kai kaikki muutkin).

Abbaa, Queeniä ja kasareita

p.o. ...MUITA kasareita. Ennen kuin joku nyt urputtaa :D

t. 12

syntymästä lähtien kuunnellet Metallicaa, Velcraa ja muuta heviä.



Eivät juuri lasten musiikki aole koskaan kuunnelleet, vaan vaativat aina kunnon musiikkia.



Lasten musiikkihan, kuten humpat ja tanssimusiikki yleensä, ei ole varsinaista musiikkia, vaan tausta melua esimerkiksi tanssimiselle, joka sinällään on julistettu kirkon puolesta jo 20 luvulla paholaisesta lähtöiseksi, joten meidän perheessä ei sellaisia perkeleitä kuunnella.

en ymmärrä moista nipottamista. Meillä soi enimmäkseen aikuisten musiikki, mutta lapsella on myös omia lastenlevyjä, joita hän silloin tällöin kuuntelee. Minusta se on vain hauskaa, kun lapsi laulaa jotakin aikuisten laulua. Ei se ole mistään pois. Enimmäkseen lapsi laulaa kuitenkin muskarissaan oppimiaan lasten lauluja.



Eikä niistä sanoista tarvitse olla kauhean huolissaan: lapset eivät niitä yleensä kauheasti noteeraa, toistavat vain sen mitä kuulevat sisältöä miettimättä...

Meillä ei kuitenkaan unohdeta lasten lauluja. Lasten maailmaan sopii paljon paremmin tasokkaat lastenlaulut kuin aikuisten musiikki.



Minun lasteni suosikkeja ovat esim. Jussi Rasinkankaan melodiset kappaleet.

Täältä voi tilata esim. tosi hyviä Rasinkankaan lastenmusiikkilevyjä ja nuotteja:

http://www.jussirasinkangas.com/tilaus.html



Meillä on useita lastenlaulukirjoja ja mielestäni vanhin lapsi oppi lukemaankin niiden ansiosta. Laulamme usein läpi kirjoja ja lapsi tiesi jo kolmen vanhana millä sivulla on mikäkin laulu.



Soitamme kotona mm. kanteletta, nokkahuilua, rumpuja, kitaraa, pianoa ja monenlaisia rytmisoittimia. Yleensä tulee soitettua ja laulettua ihan tavallisia lastenlauluja, koska niissä on yksinkertaisimmat melodiat ja rytmit, eli lasten on helpompi omaksua niitä.



Abba (Singstar on hauska!) ja Queen soi meilläkin joskus, mutta lasten on kyllä ensin parempi oppia laulamaan hyvin omalla äidinkielellään.

kuuntelee kyllä aikuistenkin musiikki mutta esim autossa jos alkaa soimaan joku sillainen biisi missä tiedän olevan sopimattomat sanat lapsen kuulla niin vaihdan kanavaa. lapsi pyysi iron maidenin cd:tä joululahjaks ja sanoin kyllä heti että ei sitä tule saamaan. Ei ole lasten musiikkia hevi. Tästä keskusteltiin juuri opettajankin kanssa joka sanoi että ei todellakaan sovi lapsille. Kaverin muksu ei terkis mitään muuta kun kuuntelis heviä ja piirtelis pääkalloja. Opettajakin huolestui sen verran asiasta että ehdotti lapselle psykologilla käyntiä.

Meillä kuunnellaan vain noita.

kiinnostaisi kovasti tuollaiset tutkimukset joihin kirjoituksessasi viittaat. Ai kovia ja rajua muutenkin nuo mielipiteesi aikuisten musiikista.

Toiseksi: kannatan sitä, että lapsi (ikään katsomatta) saa kuunnella sellaista musiikkia kuin haluaa. Ei hevi ja metallimusiikissa ole mitään pahaa - musiikkia siinä missä muutkin musiikkilajit. Makuasioista on turha kiistellä, mutta mielestäni on typerää syyttää musiikkia lasten käytöshäiriöistä, johon välillä mielipideasioissa törmää. Jos lapsi taas haluaa kuunnella ns. lastenmusiikkia, niin siitä vaan. Mutta aloittaessani tätä keskustelua tarkoitin tilannetta, jossa tuttavani ei anna 3v. lapsensa kuunnella "aikuisten musiikkia", vaikka lapsi itse haluaisi. Tätä en ymmärrä.



t.ap.

mutta vähän kuitenkin.



Eli pääosin kuunnellaan sitä mitä radio tarjoo. Iltapäivärokit otetaan joskus dc:n voimin ja sillon soitellaan niin Finlanderseja ja Menneisyyden vankeja ku lastenmusaakin tai jotain ulkomaista poppia. Klassistakin on kokeiltu, sillon menee yleensä taiteiluksi kun musiikin mukaan huojutaan ja taiteillaan milloin mitenkin. Panhuilua ei 5v. halua kuunnella kun se on niin surullista että laittaa itkettämään. Hevipuoli on jäänyt vähän vähiin kun ei ole aktiivikuuntelijoita taloudessamme (vielä), mutta jos vaan radiosta tulee Hard Rock Halleluja tai muuta yhtä hyvää, niin kyllä vedän volyymit kaakkoon ja huudan lapset rokkaamaan rajusti. Samoin kaappaan jommankumman hempeilemään jos tulee oikein kaunis hidas biisi.



Musta musiikki on mahtava rikkaus ja ilo elämälle. Näkeehän sen lastenkin naamasta miten loistavat kun kuulevat mieleistään musiikkia.



Ja se nipotusosuus tulee lähinnä näistä suomenkielisista sanoituksista - jos siinä tulee sopimattomia sanoja (ei kai tarvi lähtee aikuisille tarkentamaan) niin en anna ainakaan jatkuvasti kuunnella. Just ettei sitten tarvi hävetä silmiään kun laps kirkkaalla äänellä kauppahyllyjen välissä päästelee että "itkisitkö onnesta, jos panisin sua kunnolla"...

Jos joku "mielinmäärin kahvia tupakkaa" jää soimaan päähän niin voihan se aiheuttaa hieman kiusallisia tilanteita. Mutta onhan sitä hyvääkin lasten musiikkia jota ainakin minä innolla kuuntelen.

Missäs ne odottavat äidit lapsianne suojelette aikuisten muusikilta=) puette toppatakin päälle ja toivotte ettei se kuuntele hah oli ihan pakko =) itse odotan=) ja päiväkodissa ollut töissä kyllä ne lapset kuulevat ja näkevät kiroilua ja muuta soopaa ihan raittiissa ulkoilmassakin...vaikka kuinka niitä suojelisi...sitten ihmetellään miksi lapset ovat niin yliherkkiä? osa vastaus on koska vanhemmat eivä osaa selittää mikä on oikein ja mikä väärin...elämässä nyt on pahoja sanoja ja asioita mutta niille me vanhemmat emme voi aina mitään vaikka kuinka haluaisimmekin ja rajansa kaikella...pumpulit vaan lapsille korviin ni hyvä tulee=)

Musiikilla on suuri vaikutus lapsen tunne-elämään sekä fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Lapsi oppii lastenlauluista opettavaisia tarinoita ja ongelmanratkaisua. Hänen sanavarastonsa kehittyy ja lastenlauluissa on lapsille sopiva aihepiiri. Lastenlauluissa on riittävän yksinkertainen melodia, joilloin melodian omaksuminen on helpompaa. Lapsen tulisi saada tutustua oman kulttuurinsa lastenlauluihin, jo kansanperinteenkin vuoksi.



Yksi huomioni: Joidenkin kevyen musiikin laulajien äänenkäyttö on niin huonoa, että en halua antaa sellaista mallia lapsilleni. Kun lapseni kuulivat Lordia, he ärisivät monta viikkoa. Silloin päätin, että yritän välttää vielä kevyen musiikin kuuntelemista.