Lue keskustelun säännöt.
Miten pitkään koliikki voi pahimmillaan kestää? Ihan poikki jo nyt...
17.02.2010 |
Meillä on kaksoset 1v 5kk ja vauva kohta 4kk ja on ollut itkuinen syntymästään saakka. Lähes kaiken hereillä oloaikansa itkee tai itkisi, mutta kun kantaa sylissä ja on koko ajan liikkeessä niin on hiljaa, mutta jos liike pysähtyy niin itku alkaa välittömästi. Yleensä nukkuukin vain liikkeessä ja mieluiten sylissä, joskus harvoin saattaa nukahtaa koliikkikeinuun tai sitteriin. Sitteriä pitää kyllä koko ajan heilutella.
Ennen vauvaa kaksoset nukkuivat jo suurimmaksi osaksi yöt, mutta nyt vauvan jälkeen heidänkin unet ovat muuttuneet repaleisiksi ja nyt alkaa tämä väsymys olla liikaa.
Vauva on käytetty allergiatesteissä, joissa ei mitään löytynyt, ei ole refluksia ja vaikkei allergioita löytynyt niin olin tiukalla imetysdieetillä, josta ei ollut apua. Kokeiltiin lääkärin suosituksesta erityiskorvikkeita, mutta nekään ei ole tuoneet helpotusta vaan itku sen kun jatkuu ja oma pää hajoaa kohta totaalisesti.
Puhuin neuvolassa reilun kuukauden jälkeen, että kun alkaa olla voimat lopussa, tarjosivat perhetyöntekijää ja jonkin aikaa kävi meillä ja oli muutaman tunnin, mutten saanut sitä kaipaamaani apua vaan tuo perhetyöntekijä vaan jutteli kanssani sen pari kolme tuntia vaikka neuvolassa nimenomaan sanoin, että tarvitsen apua lasten hoidossa enkä mitään keskusteluapua. Lopulta sanoin, etten enää tarvitse perhetyöntekijää kun hänen jutut alko mennä siihen suuntaan, että minä olen huono äiti jne.
Nyt on sitten parhaansa mukaan auttanut lähipiiri sekä mies, jotta saisin välillä nukkua, mutta vähäistä se uni siltikin on.
Reilu kuukausi sitten teimme vaikean päätöksen ja päätimme hakea kaksosille hoitopaikkaa, sillon saisin ees parina päivänä ottaa vähän rennommin, mutta saimme tiedon, että kaksoset saavat aikaisintaan 2kk päästä paikan eli nyt siis noin 3viikon päästä mahdollisesti. Sinnekin tuntuu olevan ikuisuus ja toisaalta ahdistaa laittaa noin pieniä hoitoon, mutta näinkään en enää kauaa jaksa.
Koliikkiin olemme kokeilleet kaikkea, vyöhyketerapiaa ym, josta muut ovat kertoneet saaneet apua ainakin vähän, mutta meillä ei niillä ole ollut mitään vaikutusta.
Kommentit (53)
Meilläkin oli lähes samankaltainen tilanne kuin teillä. Vauva nukkui pahimmassa vaiheessa vain 5h/vrk, samaten tuli vihreää ripulista kakkaa kuten jollakin muulla tässä ketjussa. Eikä tämä koliikki kyllä johtunut äidistä, siinä tilanteessa oli kireällä sekä äiti että isä! Ennen sitä ei kumpikaan. Lapsi syntyi 42 viikolla, eli ennenaikaisuus ei ainakaan meillä selittänyt tilannetta. Kävimme allergiatutkimuksissa, noudatin tiukkaa diettiä, kokeilimme vyöhyketerapiaa, kävimme vatsan ultraäänessä (jossa todettiin vauvan vatsan olevan täynnä ilmaa, että ei ihme jos oli kipuja) ja kokeilimme myös pelkkiä erikoismaitoja. Mikään ei auttanut. Ainoa mikä hetkellisesti auttoi, oli tuo tärisevä liike esim. vaunuillessa, jumppapallon päällä pomppiessa, sitterissä yms.
Mutta samaa kuitenkin suosittelisin kuin muistaakseni 38; kokeile parasetamolia. Meillä annettiin tämä ohje sairaalan päivystyksessä ja kas, heti ensimmäisen siellä annetun supon jälkeen vauva nukkui 6h. Vauvalla oli siis selkeästi kipuja!
Me saimme tilapäistä apua myös kunnan kotihoidosta, josta meille tuli kodinhoitaja nimenomaan lasta hoitamaan. Hän vei vauvan vaunuilemaan ja me venhemmat saimme edes sen pari tuntia nukkua. Onko teidän kunnassanne/kaupungissanne mahdollisuutta kodinhoitajaan?
Meillä koliikkia kesti n.2kk, senkin jälkeen täysiä huutoäiviä vielä oli, mutta satunnaisesti. Mitään allergioita yms. ei koskaan löytynyt, koliikki vain sammui hyvin hiljalleen itsekseen.
Voimia teille, tuo on kyllä aivan kamala tilanne!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Auttaisin todella mielelläni jos vain asut tarpeeksi lähellä.
Ja varmasti muualtakin löytyy ihmisiä, jotka voisivat välillä ulkoilla lastesi kanssa niin saisit levättyä edes vähän.
Jaksamista sinulle, valvominen ja huudon kuuntelu on aivan hirveää.
Vauva kyllä rauhoittuu aikanaan vaikkei se tieto tällä hetkellä lohdutakaan :)
(meidän megarääkyjä on nyt 1,5v ja elämä on jo huomattavasti helpompaa)
Ota sitten pois hoidosta, kun koliikki helpottaa. Elämässä sattuu ja tapahtuu, ota apu vastaan, kun on vaikeaa. Pidä huolta itsestäsi ja nuku, kun isommat ovat hoidossa.
Naapurinrouvalla jatkuva valvominen laukaisi vakavan masennuksen, lääkkeeksi määrättiiin masennuslääkeet, liikuntaa ja UNTA.
On erittäin tärkeää, että olet mahdollisimman pirteä ja henkisesti hyvinvoiva, jotta lapsille ei aiheudu vaaratilanteita. Itsellä meinasi tapahtua vaikka mitä, kun olin ihan sekaisin unenepuutteesta ja itkeskelin vain.
Meilläkin esikoinen oli kuin unelma, nukkui läpi yöt ja oli aina hyväntuulinen. Mieheni kanssa kehuskelimme kavereillekin, kun meidän vauva nyt on niiiiiin helppo, koska me emme stressaannu mistään. : D Nyt HÄVETTÄÄ niin p*rkeleesti, huhhuh... Kaikkea sitä suustaan päästikin! Pikkukakkonen olikin nimittäin pikkasen erilainen... Elämä opettaa ja hyvä niin.
kesti ensimmäiset 6kk ja hän itki joka yö klo 23-05, ellei kanniskellut. Hän oli ja on edelleen muutenkin temperamenttinen tapaus, eli jo vauvana loukkaantui/hermostui tosi herkästi, ja tyyntyminen oli todella vaikeaa, eli itku kesti pitkään. Monet sanovat, että koliikki on loppunut kuin leikaten, mutta meillä niin ei käynyt, liekö sitten tuon temperamenttisuuden vuoksi. Meillä koliikkiin taisi vielä sekoittua hampaiden tulosta aiheutuneet itkut, liikkeelle lähdöstä johtuneet yöriekkumiset ja milloin mitkäkin asiat.
Tänäkin päivänä esikoiseni on herkkä tapaus, eli edelleen hän loukkaantuu ja hermostuu suht herkästi, eikä osaa tyyntyä ja rauhoittua kovin hyvin, vaan tarvitsee siihen paljon ohjausta. Neuvolan ja lastenlääkärin mukaan kyse on nimenomaan hänen temperamentistaan, tosin itse tein ko. diagnoosin jo aikoja sitten (tiedän kyllä, mistä lapseni on temperamenttinsa perinyt...). Ikää hänellä on lähiaikoina 5v.
Ap, kuten olet huomannut, on hankala sanoa, milloin koliikki loppuu, ja etteikö sen loppumisen jälkeen syntyisi uusia ongelmia, jotka estävät sun nukkumisen. On hyvä, että olette käyneet tutkimuksissa, ja kokeilleet vaikka ja mitä, ja hyvä, ettet vaikuta olevan luovuttamismielialalla vielä. Mulla oli sekin vaihe, enkä tahtonut edes huolia apua, koska en uskonut siitä olevan mitään hyötyä. Ota kaikki apu vastaan, ja pyydä apua. Kysy, jos miehesi voisi järjestää esim. ylimääräisen vapaapäivän tai parikin, jolloin hän voisi hoitaa lapsia ja sä saisit vaikka nukkua vaan koko päivän. Jos mahdollista, järjestä joku teille siivoamaan - tässäkin voi pyytää tuttujen apua, jos ei ole varaa palkata.
Yksi, mitä voit vielä kokeilla, on laventeliöljy - eli ihan tuoksulyhtyyn laitettava öljy, jota voit polttaa lyhdyssä, sipaista pari pisaraa vauvan unipuvun rintamukseen, peittoon tms., kunhan se on lähellä nenää ja tuoksu kantautuu vauvan nenään, tai sitten tipauttaa tipan peukalosi päähän ja hieroa sen vauvan jalkapohjiin, tai pari tippaa kylpyveteen (on parempi vaihtoehto kuin kaupasta valmiina saatavat laventelintuoksuiset kylpyaineet). Laventeli on rentouttava tuoksu. Nämä vinkit mulle on neuvonut vyöhyketerapeutti, ja kyllä ne vähän helpottivat meillä (eli esikoinen heräsi vasta klo 24 ja nukahtikin jo klo 4 eikä vasta klo 5).
Kantoliina oli meillä kovassa käytössä, ensin koska en jaksanut pelkissä käsissä kantaa, sitten koska meinasin nukahtaa seisaalleen ja pelkäsin tiputtavani vauvan. Lisäksi kantoliina mahdollisti myös sen, että pystyin jonkin verran torkkumaan istuallani tai puoli-istuvassa asennossa, tosin ihan vaan lyhyitä aikoja, mutta jotain se oli sekin.
Jos rahaa on yhtään ylimääräistä, osta säkkituoli. Siihen me saimme esikoisen joskus nukahtamaan edes lyhyiksi pätkiksi, kun ensin vauva kannettiin sylissä nukuksiin, laskettiin säkkituoliin ja tyynnyteltiin takaisin unille taputtamalla takapuoleen. Itse pystyi sitten hetken lepäämään patjalla siinä vieressä.
Jos mahdollista, hakeudu ensikotiin lepojaksolle. Minä päädyin sinne esikoisen ollessa 7-kuinen, olimme 6 viikon jakson siellä, ja ensimmäiset kaksi viikkoa työntekijä hoiti vauvaa öisin ja minä sain pelkästään nukkua. Sitten pidettiin viikon mittainen unikoulu, jonka jälkeen yöt helpottivat, ja paljon, vaikkei esikoinen edelleenkään nukkunut kokonaisia öitä - nukahti kuitenkin illalla ja tyyntyi parilla taputuksella takaisin unten maille eikä tarvinnut enää kanniskelua.
Toivottavasti teillä pian helpottaisi, paljon voimia!
Miten ihmeessä äiti voisi olla stressaantumatta, jos on tuollainen tilanne??????? Kertokaa te jotka syytätte äitiä stressaamisesta! Tuon ikäiset kaksoset jo vaativat paljon, saatikka sitten pieni itkuinen vauva siihen lisäksi. Ja mies tekee 12 tuntista työpäivää!! Olisi kyllä mieheltäkin ollut kohtuullista, vaimoaan ajatellen, hieman vähentää työtahtia tuollaisessa tilanteessa. Aivan uskomaton ihminen. En voi muuta sanoa... No joo, nyt joku tulee sanomaan että miehen on tehtävä töitä, mutta joskus ne miehetkin pystyvät auttamaan edes vähän ja joustamaan työn kanssa. Uskon että tässä tilanteessa mies on vaan paennut perhe-elämää töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jo rupeaa helpottamaan, se on kaksosillesikin parempi tassa tilanteessa!
Vauva ei ole vielä täyttänyt 4kk. Silti teillä on ehtinyt käydä perhetyöntekijä useita kertoja ja olet hakenut isommille päivähoitopaikkaa jo reilu kuukausi sitten...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vauva ei ole vielä täyttänyt 4kk. Silti teillä on ehtinyt käydä perhetyöntekijä useita kertoja ja olet hakenut isommille päivähoitopaikkaa jo reilu kuukausi sitten...
Jos vauva on huutanut ne ensimmäiset kolme kuukautta, onko ihme jos hoitopaikkaa haetaan ja perhetyöntekijä käy? Varsinkin, kun päivät täyttää ei yksi vaan kaksi isompaa pientä?
Minä en ymmärrä nyt mitä tarkoitat. 3kk on kuule pitkä aika olla unetta.
Tulin vain kommentoimaaan tuohon, että jos äiti on stressaantunut niin vauvakin on...Tuo ei voi olla totta ainakaan kaikissa tapauksissa. EN mitenkään voi uskoa että meidän ensimmäisen ja kolmannen vauvan kakka oli vihreää ensimmäiset 3-4 kuukautta vain sen takia että olisin ollut stressaantunut. Vihreä kakka kertoi siis vatsanväänteistä eikä siinä mitkään imetysdietit tai rela-tipat auttaneet. Molemmilla oli myös voimakasta oksentelua, refluksiaa ei kuitenkaan todettu. Että että...MInä ainakin näen punaista nuita kommentteja kuullessani. Niin sanovat vai ne joille on syntynyt rauhallisia oppikirjavauvoja. Meilläkin on keskimmäinen ollut sellainen ja tuntui kyllä tosi helpolta hänen vauva aikansa vaikka esikoiseen ei olekaan ikäeroa kuin se 13kk.
Sympatiat aplle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esikoisen aikana mä olin hermona, ja olipa vaan helppo lapsi. Toisen syntyessä olin varma ja rento, niinpä vain kakkonen huusi kaksi kuukautta.
Ja ikäeroa oli 1v3kk lapsilla. Kolmosen aikana olin kaikkein rennoin ja niinpä vain hänkin huusi iltaisin. Ei koliikkia kuitenkaan, mutta muuta iltaitkua joka ilta 5min-2h.
Mies tekee pitkää päivää, koska töissä on tällä hetkellä kiirettä ja mies siis on auttanut ja valvonut vauvan kanssa, mutta alkaa vaatia mieheltäkin veroja tämä valvominen, on selvästi väsynyt. Koska vaikka mies ei valvoisi vauvan kanssa niin hänen on sitten hoidettava kaksosten heräilyt, koska minä en repeä joka paikkaan eikä siinä toinen lapsi nukahda, jos vauva itkee vieressä.
Nyt kuitenkin vähän helpottaa kun mies kävi pomonsa kanssa juttelemassa niin mies saa tehdä töitä 4päivää viikossa ja voi siis olla yhden päivän enemmän kotona. Tämä järjestely ainakin sinne asti kunnes kaksoset alottavat hoidon.
ap
Miten ihmeessä äiti voisi olla stressaantumatta, jos on tuollainen tilanne??????? Kertokaa te jotka syytätte äitiä stressaamisesta! Tuon ikäiset kaksoset jo vaativat paljon, saatikka sitten pieni itkuinen vauva siihen lisäksi. Ja mies tekee 12 tuntista työpäivää!! Olisi kyllä mieheltäkin ollut kohtuullista, vaimoaan ajatellen, hieman vähentää työtahtia tuollaisessa tilanteessa. Aivan uskomaton ihminen. En voi muuta sanoa... No joo, nyt joku tulee sanomaan että miehen on tehtävä töitä, mutta joskus ne miehetkin pystyvät auttamaan edes vähän ja joustamaan työn kanssa. Uskon että tässä tilanteessa mies on vaan paennut perhe-elämää töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perhetyöntekijä kävi 2-3kertaa viikossa pari kolme tuntia juttelemassa, kunnes lopetin sen, koska en kaivannut mitään jutteluseuraa ja hänen juttunsa alkoivat olla sellaisia, että olen huono äiti.
Päivähoitopaikkaa päätimme hakea, koska muuten ei näytä apua tulevan, mutta sitäkin siis saa näköään jonottaa pitkään.
ap
Vauva ei ole vielä täyttänyt 4kk. Silti teillä on ehtinyt käydä perhetyöntekijä useita kertoja ja olet hakenut isommille päivähoitopaikkaa jo reilu kuukausi sitten...
Ihan puppua mitä täällä kirjoitellaan noita mutu-teorioita koliikista. Ne jotka eivät ole sitä omakohtaisesti kokeneet, EIVÄT VOI TIETÄÄ mitä se on. Ja meillä neuvolantäti luuli että oon masentunut kun oli esikoisella koliikki (itki lähes joka yö klo 19-03.30, ja hoidin nää illat klo 23 alkaen yksin viikolla, mies auttoi vain ja ei aina edes silloin viikonloppuisin). Kunnes lopulta myönsi, että olin uupunut väsymyksestä. Kas kummaa! En vieläkään ole antanut anteeksi sitä, etten ensimmäisen lapsen kohdalla saanut koliikkilapsen äitinä tukea neuvolasta.
No, rupesin yksityislääkärin neuvosta maidottomalle dieetille ja viikon päästä itkut loppuivat kokonaan. Vauvalle tuli kyllä myös ikää sopivasti silloin se 3kk.
Koin olleeni rauhallinen raskauden aikana, sekä myös onnellinen äitiydestä. Toisen lapsen kohdalla ei ole ollut koliikkia, vaikka on ollut paljon rankempaa kahden pienen lapsen kanssa kotonaolo.
Mutta neuvoja ei ole paljon antaa, muuta kun lepää jos vain voit päivisin. Koita järjestää vauvan päiväunien ajaksi kaksosille leikittäjä vaikka ulos tms. Jos saisit silloin nukuttua ja ota isä tohon rooliin viikonloppuisin. Meillä myös kantoliina (vauva masu äidin masua vasten) ja siinä hytkyttely ja heijaaminen oli ainoa vatsakipuihin tehoava asia. Vauvan maha oli aina kosketusherkkä ja itku kipuitkua. Olin aivan epätoivoinen kun mikään ei auttanut.
Nyt lapsi 3-v ja alkoi nukkumaan yönsä läpi heräilemättä vasta 2-vuotiaana. Terve ja mukava lapsi on, joskin hyvin voimakastahtoinen ja sisukas.
Liekö alun kipuilun syytä? Syntyi muuten myös ennenaikaisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
neuvolanhoitajat leimaavat äidit masentuneiksi poissulkematta muita syitä ensin. Se on vaarallisin tapa toimia, jää helposti huomaamatta esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta tai juuri unenpuute.
Nukkuu 2-5tuntia vuorokaudessa 15min-45min kerrallaan. Vauva syntyi myös noin kuukauden (rv 36) etuajassa.
Sinulle, joka kyselit, että olinko miten tiukalla imetysdieetillä niin karsin oman ruokavalioni 4ruoka-aineeseen. Allergiat on siis tuttuja, toinen kaksosista on moniallergikko, sallittujen listalla 4ruoka-ainetta ja toisellakin kaksosista on useita ruoka-aineallergioita.
Kiitos vielä uusistakin vastauksista ja omien kokemustenne kertomisesta.
ap
Ihan puppua mitä täällä kirjoitellaan noita mutu-teorioita koliikista. Ne jotka eivät ole sitä omakohtaisesti kokeneet, EIVÄT VOI TIETÄÄ mitä se on. Ja meillä neuvolantäti luuli että oon masentunut kun oli esikoisella koliikki (itki lähes joka yö klo 19-03.30, ja hoidin nää illat klo 23 alkaen yksin viikolla, mies auttoi vain ja ei aina edes silloin viikonloppuisin). Kunnes lopulta myönsi, että olin uupunut väsymyksestä. Kas kummaa! En vieläkään ole antanut anteeksi sitä, etten ensimmäisen lapsen kohdalla saanut koliikkilapsen äitinä tukea neuvolasta.
No, rupesin yksityislääkärin neuvosta maidottomalle dieetille ja viikon päästä itkut loppuivat kokonaan. Vauvalle tuli kyllä myös ikää sopivasti silloin se 3kk.
Koin olleeni rauhallinen raskauden aikana, sekä myös onnellinen äitiydestä. Toisen lapsen kohdalla ei ole ollut koliikkia, vaikka on ollut paljon rankempaa kahden pienen lapsen kanssa kotonaolo.
Mutta neuvoja ei ole paljon antaa, muuta kun lepää jos vain voit päivisin. Koita järjestää vauvan päiväunien ajaksi kaksosille leikittäjä vaikka ulos tms. Jos saisit silloin nukuttua ja ota isä tohon rooliin viikonloppuisin. Meillä myös kantoliina (vauva masu äidin masua vasten) ja siinä hytkyttely ja heijaaminen oli ainoa vatsakipuihin tehoava asia. Vauvan maha oli aina kosketusherkkä ja itku kipuitkua. Olin aivan epätoivoinen kun mikään ei auttanut.
Nyt lapsi 3-v ja alkoi nukkumaan yönsä läpi heräilemättä vasta 2-vuotiaana. Terve ja mukava lapsi on, joskin hyvin voimakastahtoinen ja sisukas.
Liekö alun kipuilun syytä? Syntyi muuten myös ennenaikaisena.
Eli ethän voi tietää oliko ne 4 ruoka-ainetta vauvalle kuitenkin sopimattomia...Jotkut ovat niin allergisia ettei saada millään niitä oireettomiksi imetysdietillä ja tunnen perheen jossa 4-vuotiaalla oli neljä sopivaa ruoka-ainetta+neocate. Eli mun mielestä jatkuva itku ei ole normaalia. Mun mielestä kannattaisi teettää totaalinen lääkärintarkastus(joku joskus kertoi täällä että löytyi jotain jumeja vauvalta lihaksistosta/niskasta ja ne olivat tehneet kipuja), korvat yms. ja kun teillä on jo yksi allergikko niin jos muuta ei löydy niin kannattaisikohan kokeilla vielä jotain toista ja kolmattakin erityiskorviketta jos itku ei lopu millään.
Tietty mun vastaus liittyy omiin kokemuksiini, meillä on nyt kolmas allergikkovauva tosin meillä on imetysdietti auttanut mutta kiinteiden aloittaminen on aina sekoittanut pakkaa vaikka kuinka varovasti yritän aloitella. Kai mun täytyy tyytyä siihen että täysin oireettomana lasta ei välttämättä saa pidettyäkään ja pienet ihottumat kestetään ja rasvataan(toistaiseksi ainakin pysyneet suht lievinä). Vatsakipujen aiheuttajia vältellään aina kun sellainen löytyy kokeillessa mutta niitä lieviä ihottumia aiheuttavia ei.
kuitenkin joku allergisoinut vauvaa. Erityiskorvikkeista olemme kokeilleet almiron peptiä, nutri soijaa ja neocatea. Allergian mahdollisuutta olen itsekin miettinyt, koska molemmilla kaksosista on allergiaa. Vauvalla ei kuitenkaan oireile iho mitenkään eikä oksentele kuten kaksoset vauvana ennen allergioiden toteamista. Kaksosilla siis näkyi osa allergioista testeissä ja osa löytyi kokeilemalla.
Viikon päästä meillä on aika allergialääkärille, hänen pitäis olla alansa parhaita. Saa nähdä nyt sitten mitä hän sanoo.
ap
Eli ethän voi tietää oliko ne 4 ruoka-ainetta vauvalle kuitenkin sopimattomia...Jotkut ovat niin allergisia ettei saada millään niitä oireettomiksi imetysdietillä ja tunnen perheen jossa 4-vuotiaalla oli neljä sopivaa ruoka-ainetta+neocate. Eli mun mielestä jatkuva itku ei ole normaalia. Mun mielestä kannattaisi teettää totaalinen lääkärintarkastus(joku joskus kertoi täällä että löytyi jotain jumeja vauvalta lihaksistosta/niskasta ja ne olivat tehneet kipuja), korvat yms. ja kun teillä on jo yksi allergikko niin jos muuta ei löydy niin kannattaisikohan kokeilla vielä jotain toista ja kolmattakin erityiskorviketta jos itku ei lopu millään.
Tietty mun vastaus liittyy omiin kokemuksiini, meillä on nyt kolmas allergikkovauva tosin meillä on imetysdietti auttanut mutta kiinteiden aloittaminen on aina sekoittanut pakkaa vaikka kuinka varovasti yritän aloitella. Kai mun täytyy tyytyä siihen että täysin oireettomana lasta ei välttämättä saa pidettyäkään ja pienet ihottumat kestetään ja rasvataan(toistaiseksi ainakin pysyneet suht lievinä). Vatsakipujen aiheuttajia vältellään aina kun sellainen löytyy kokeillessa mutta niitä lieviä ihottumia aiheuttavia ei.
kun on kyseessä yksittäiset lapset, saati sitten tälläisessa tilanteessa, kun on ensin syntynyt kaksoset ja ikäeroksi tulee 1v 1kk. Kaksoset siis ovat olleet 4 kk, kun on jo uutta plussaa pukannut???
Lopeta kahvinjuonti, toimi ainakin meillä :)
kaksosillakin on