Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miten reagoit jos lapsesi saa kokeesta vain ysin?

Vierailija
15.02.2010 |

Kommentit (28)

Vierailija
1/28 |
15.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos vaadit aina kymppejä.

Vierailija
2/28 |
15.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

samoin kun tänään kun tyttö kertoi saaneensa 8,5

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/28 |
15.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

lapsi etsisi niihin oikeat vastaukset.

Vierailija
4/28 |
15.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse kyllä muistan, kun sain todistukseeni ensimmäisen kasin. Luulin että elämäni loppuu siihen :D.

Vierailija
5/28 |
15.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

esikoisen kanssa pitäisin asiaa tavanomaisena, hyvänä numerona.



toisen kanssa lentäisin ahterilleni järkytyksestä, koska yleensä tuo 7.. ( lukihäiriöinen)



kolmosen kanssa pitäisin asiaa tavanomaisen, samoin nelosen kohdalla. Minusta 8, 9 ja 10 on loistavia numeroita. Ja Meidän lukihäiriöisen kohdalla 7 ja 8 on loistavia :)



Vierailija
6/28 |
15.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kasi on nykyään jo hyvä, eli jos tulee ysi olen ylpeä äiti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/28 |
15.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

JOkaisen lapsen kohdalla kannustaisin hyvästä menestyksestä. Parhaimmatkin saavat erehtyä joskus :)



Kaikkien lasten kanssa aina katsotaan kokeet läpi ja mietitään mikä olisi ollut oikea vastaus.

Vierailija
8/28 |
15.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

lapselle. En halua tytösta perfektionista ja hikipinkoa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/28 |
15.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pitäisikö aina kaikesta saada kymppi? eli virhe on aina pahasta. Hyi, mikä elämänasenne.

Vierailija
10/28 |
15.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

eihän se koe ihan putkeen ole mennyt jos ysi tulee. useampi virhe pitää jo olla noin huonoon arvosanaan. Ensi kerralla sitten kannattaa opiskella paremmin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/28 |
15.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun itse olin ala-asteella, kymppiin ei saanut olla usein yhtään virhettä. -1 piste oli 10-, -2 9 1/2 jne. Eli jos matikan kokeessa oli yksi tehtävä kokonaan väärin, se oli 9. Itse sain koko ala-asteen 8-9, välillä kymppejä ja olin luokan paras. Ihme pinkoilua, musta seiskakin on vielä hyvä, vasta 6/5 herättäisi jonkinasteista huolestumista...

eihän se koe ihan putkeen ole mennyt jos ysi tulee. useampi virhe pitää jo olla noin huonoon arvosanaan. Ensi kerralla sitten kannattaa opiskella paremmin.

Vierailija
12/28 |
15.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

minä olin huono koulussa ja korkein numeroni matikassa taisi olla seiska. En ole kärsinyt surkeasta matikkapäästäni ja aion kannustaa lastani ja hyväksyä hänet, olipa numero sitten neljä tai kymmenen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/28 |
15.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ai että vaan kymppi on hyvä numero?



Mikäli ette ole provoja, valmistautukaan mielenterveysongelmiin lastenne kohdalla, jos olette tyytyväisiä pelkkiin kymppeihin.

Vierailija
14/28 |
15.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minusta varsinkaan pienten koululaisten kohdalla ei pidä liikaa prissata lasta. Kauhealla hiostamisella saadaan vain aikaan se, että lapsi potee anoreksiaa tai heittää kapinamielellä ihan lekkeriksi yläasteella.



TOTTA KAI lasta kannustetaan tunnolliseen koulutyöskentelyyn. Läksyjen tekoa valvotaan ainakin jollakin tavalla, kokeisiin valmistautumiseen kehotetaan, läksyjä kuulustellaan, ollaan kiinnostuneita koulunkäynnistä.



Mutta sitten sen ylitse ei aleta hiostaa. Joskus kokeista tulee hyviä numeroita, mutta välillä saa tulla huonompiakin. Jos tulee oikein huono numero, jutellaan lapsen kanssa, ymmärsikö hän koealueen asiat vai tarvitaanko kertausta.



Yläasteella voi jo sitten hiukan kannustaakin koenumeroiden nostamiseksi. Väitän silti, että kenenkään jatko-opinnot eivät kariudu siitä, jos kokeista tulee YHDEKSÄINEN.



Täällä stadissa on muotilukioita, jonne päästäkseen mukuloiden keskiarvon pitää hipoa kymppiä. Mutta oikeasti: mitä HITON väliä sillä on, kirjoittaako Mäkelänrinteen lukiosta vai jostain vähemmän trendikkäästä... pääasiahan on saada sellainen todistus, jolla pääsee opiskelemaan sellaista ainetta yliopistoon, jota haluaa, eikä siinä ole mitään merkitystä lukion nimellä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/28 |
15.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Useimmiten ysi olisi ihan jees.

Jos kuitenkin äidinkielestä, englannista, matikasta tai historiosta napsahtaisi alle 9½, tietäisin, että joku on laiskotellut pahemman kerran ja käytäisiin vähän keskustelua.



Tyttö on siis noissa aineissa hyvä lähes ilman opetusta: kirjat tehty ohi ryhmän ja tunneilla aika kuluu sarjakuvia lukien ja omia puuhastellen. Viime englannin kokeesta sai 9- ja paljastui, ettei se ollut lukenut kokeeseen yhtään ja kirjat olivat olleet kaverille unohtuneina viimeiset 2 viikkoa. Sellaista en kyllä katsele.

Vierailija
16/28 |
15.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

9 on tytölle lähes maailmanloppu. Niin oli itsellenikin koululaisena, samoin isälleen. (Isänäsä tosin uhkasi lopettaa lukion jonkun 10- jälkeenkin pari kertaa.)



Ihan kamalan hankala siinä toisaalta on toista lohduttaa, kun tietää sen tunteen mikä kokeessa "epäonnistumisesta" (heh) saa. Erityisesti likkaa kiukuttaa jos kokee arvostelun olleen epäoikeudenmukaista.



Perfektionismi ei ole yhtään kiva piirre. Minä siitä jo olen parantunut. Mieheni kärsii siitä päivittäin (ja siinä sivussa muutkin).

Vierailija
17/28 |
15.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja annan siitä hyvästä viisi euroa.

Vierailija
18/28 |
15.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

puhuu, eihän kokeista anneta numeroitakaan ainakaan ekalla, monta krt ei vielä tokallakaan.

Vierailija
19/28 |
15.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täällä stadissa on muotilukioita, jonne päästäkseen mukuloiden keskiarvon pitää hipoa kymppiä. Mutta oikeasti: mitä HITON väliä sillä on, kirjoittaako Mäkelänrinteen lukiosta vai jostain vähemmän trendikkäästä... pääasiahan on saada sellainen todistus, jolla pääsee opiskelemaan sellaista ainetta yliopistoon, jota haluaa, eikä siinä ole mitään merkitystä lukion nimellä!


että jos lukioon pääsee sisään vain hyvällä keskiarvolla, opetus voi olla lahjakkaalle motivoivampaa. Seiska puolen lukiossa opetus kuitenkin menee niiden heikoimpien ehdoilla ja kokemus voi olla hyvälle oppilaalle turhauttava. Se, että vaaditaan ja tarjotaan enemmän voi olla hyvä juttu, jos rahkeet riittävät.

Esimerkiksi Ressussa, Norssissa ja Sykissä on kaikissa kohtuullisen kova vaatimustaso, mutta myös antoisaa opetusta, hyvät kielivalikoimat ja lisäprojekteja tarjolla.

Mäkelänrinteessä kyse tosin mun nähdäkseni ei ole tuosta, koska urheilulijalle pääsee seiskan keskiarvolla, jos sporttimeriitit riittävät, joten opetus ei voi olla yli ysin oppilaille suunnattua. Siinä kyse taitaa olla ennemminkin siitä, että keskiarvolla sisään menevä voi järjestää itsensä lukion tarjoamiin urheilujuttuihin - märskyllä on joukkueita kansallisissa ja kansainvälisissä kisoissa eri lajeissa ja hyvät valmennussysteemit.

Vierailija
20/28 |
15.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täällä stadissa on muotilukioita, jonne päästäkseen mukuloiden keskiarvon pitää hipoa kymppiä. Mutta oikeasti: mitä HITON väliä sillä on, kirjoittaako Mäkelänrinteen lukiosta vai jostain vähemmän trendikkäästä... pääasiahan on saada sellainen todistus, jolla pääsee opiskelemaan sellaista ainetta yliopistoon, jota haluaa, eikä siinä ole mitään merkitystä lukion nimellä!

että jos lukioon pääsee sisään vain hyvällä keskiarvolla, opetus voi olla lahjakkaalle motivoivampaa. Seiska puolen lukiossa opetus kuitenkin menee niiden heikoimpien ehdoilla ja kokemus voi olla hyvälle oppilaalle turhauttava. Se, että vaaditaan ja tarjotaan enemmän voi olla hyvä juttu, jos rahkeet riittävät. Esimerkiksi Ressussa, Norssissa ja Sykissä on kaikissa kohtuullisen kova vaatimustaso, mutta myös antoisaa opetusta, hyvät kielivalikoimat ja lisäprojekteja tarjolla. Mäkelänrinteessä kyse tosin mun nähdäkseni ei ole tuosta, koska urheilulijalle pääsee seiskan keskiarvolla, jos sporttimeriitit riittävät, joten opetus ei voi olla yli ysin oppilaille suunnattua. Siinä kyse taitaa olla ennemminkin siitä, että keskiarvolla sisään menevä voi järjestää itsensä lukion tarjoamiin urheilujuttuihin - märskyllä on joukkueita kansallisissa ja kansainvälisissä kisoissa eri lajeissa ja hyvät valmennussysteemit.


Eli sen sijaan, että jatkuvasti pinnistelet ja käytät joka jumalan vapaa-ajan kouluprojekteihin, voit jopa - jösses - hankkia kavereita ja harrastuksiakin!

Eli minusta koulun ei pitäisi olla edes lukioikäisellä elämän ainoa sisältö!

Kuten sanoin: lukion nimellä ei ole hitonkaan väliä. Väliä on sillä, kasvaako sen aikana tasapainoiseksi ihmiseksi, joka osaa panostaa tärkeisiin asioihin, mutta ottaa myös välillä rennommin.

Ja sillä, että saa TARPEEKSI HYVÄN päästötodistuksen ja ylioppilastodistuksen. Niilläkään ei ole niin paljon väliä kuin tuolla ensin mainitsemallani asialla, sillä useimpiin yliopistotiedekuntiin on erilliset pääsykokeet.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kuusi kahdeksan