Miten reagoit jos lapsesi saa kokeesta vain ysin?
Kommentit (28)
tai vaihtoehtoisesti viikon kaverikielto.
Seiska ei ihan ilman mutinoita mene ja kutosesta jo kyllä sanoin tytölle. Mutta minkäs teet, oli kertotaulun kokeet ja aikaraja sai tytön panikoimaan vaikka aiemmin kertsit on menneet hyvin. 2. luokkalainen siis meillä.
Sain itse kouluaikoina ysistä 5 markkaa ja kympistä kympin. Vanhemmat kehuivat onnistumisia, mutta eivät puuttuneet opiskeluuni eikä arvosanoihini, vaikka välillä en lukenut lainkaan ja tuli välttäviäkin numeroita. Kirjoitin 6 ällää ja lukion keskiarvo oli 9,5.
Lapselle luo liian paljon paineita odottaessaan aina mallisuoritusta. Yläasteelle siirtyessä paineet kasaantuvat moninkertaisesti jolloin liika jännitys kokeissa voi pilata kokeen kun lapsi ei osaakkaan tehdä kokeen tehtäviä asioiden kadottua päästä. Luokaa lapsille tavoitteita älkääkä vaatimuksia sillä ne voivat pilata lapsesi koulu-uran!
T:14- vuotias tyttö
on hyvä numero 9. Ei kymppiin tarvitse aina tähdätä, vaikka lapsemme huonoin numero on 10-. Kolmannella luokalla siis.
Pitäisin huonona numeroa 7.
Kannattaa kannustaa lapsia.
"Kympilllä pääsee suoraan paratiiisiin, ysillä joutuu myymäään itteensä, nyt kannnattaa miettii tarkkasn että haluaako myydä torttu sa jolllekkin viiksiveijarille".
Vierailija kirjoitti:
Ai että vaan kymppi on hyvä numero?
Mikäli ette ole provoja, valmistautukaan mielenterveysongelmiin lastenne kohdalla, jos olette tyytyväisiä pelkkiin kymppeihin.
Tästä itsellä kokemusta lapsen osalta, nykyään sairastan vaikeaa masennusta, ahdistuneisuushäiriötä ja pakko-oireista häiriötä, ja osa ongelmista johtuu perfektionismista ja liian vaativasta persoonallisuushäiriöstä
Muotilukioissa ei ole pahaa, jos teini itse niihin haluaa. On hyvä, että lapsi asettaa itselleen tavoitteita, jos niiden tavoittelu ei vie kaikkea tarmoa ja aikaa. Liiallinen kunnianhimo on epätervettä sekin.
Mutta siis on ihan ok, jos lapsi itse on innoissaan ja haluaa erityislukioon (juu, tiedän kyllä Mäkelänrinteen aika hyvin, kummityttönikin just kirjotti sieltä), mutta se ei sitten SAA olla äidin painostuksen tulos.
Ja vanhempien suhtautumisestahan tässä oikeasti puhuttiin, ei lapsen omasta kunnianhimosta, eikö?