Lapsi ei ollutkaan terve

He tapaavat leikki-ikäisen lapsen kerran vuodessa, tarkastusaika on puolisen tuntia ja usein vanhempien kanssa keskusteluun kuluu tuosta ajasta isohko osa. Itse tutkittava lapsi voi olla erinlaisista syistä johtuen hyvinkin "yhteistyökyvytön" ja vaikea tutkittava. Usein vanhempi vielä kovasti selittelee lapsen levottomuutta milloin milläkin syyllä. Ota tässä sitten selvää onko lapsen käytöshäiriö adhd:ta vai normaalia väsymystä ja uhmaa! Usein lapset arastelevat vierasta hoitajaa ja neuvolaa. Todellakin vanhemmat ovat lastensa parhaita asiantuntijoita eivätkä ylityöllistetyt terveydenhoitajat, joilla ei ole käytännössä kovinkaan suuria mahdollisuuksia antaa kaikenkattavia diagnooseja eriasteisista kehityshäiriöistä.

syynää tosi tarkkaan kaiken ja samoin lääkärit. Meillä pojan 5-v neuvolassa poika ei suostunut hyppäämään yhdellä jalalla kuin viisi kertaa ja kun kerroin lääkärille, että pomppii yhteenmenoon vaikka miten paljon niin lääkäri ei uskonut. Sanoi, että hän ei voi sitä kirjata ylös, koska ei ole itse todistanut tällaista tapahtuvan. Että näin.

koska hän ei nähnyt sitä vaadittavaa seitsemää hyppyä eikä uskonut minua äitinä, että lapselleni yhdellä jalalla hyppiminen sujuu tuosta vain.

"omituista neuvolan palvontaa! Ihmettelen tätä ketjua. Neuvolan tädithän ovat TERVEYDENHOITAJIA yksinkertaisten, normaalien asioiden ja kehityspulmien asiantuntijoita! Ei heiltä pidä odottaakaan mitään ahaa-elämyksiä. Ottakaa äidit vastuu ja johto omien lastenne hoidosta älkääkä odottako mahdottomia ylikuormitetulta ilmaispalvelulta."



Mitä tarkoitat tällä "ottakaa äidit vastuu"? Jostakin meinaan pitää ne lähetteet saada. Vai voiko teidän paikkakunnalla äidit itse tehdä lapselleen lähetteitä puhe- ja toimintaterapiatutkimuksiin jne.?

Paljon jaksamista ap:lle ja koko perheelle. Teen päivittäin töitä nuorten autistin kirjon henkilöiden kanssa (joukkoon mahtuu niin klassista autismia, hf autismia, aspergeria kuin kehitysvammaisia autistisin piirtein) ja jatkuvasti näen miten raskasta (mutta myös palkitsevaa) elämä sen oman rakkaan lapsen kanssa on. Parasta nyt on kuunnella asiantuntijoita ja jättää "mun serkun kummilla oli asperger"-neuvot omaan arvoonsa. Toivottavasti nyt saatte parempaa tukea kuin alussa, kun vasta epäilitte lapsen kehittyvän poikkeavasti! Paljon voimia haastavaan arkeen

Kehitysvammaisuudesta:



Kehitysvammaisella tarkoitetaan ihmistä, jonka henkinen toiminta tai kehitys on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi.



Älykkyydellä tarkoitetaan sitä kuinka hyvin tai huonosti henkilön älykkyysosamäärä vastaa ihmisen normaalia älykkyyttä. Normaaliälykkyyden tunnusluku on n. 100. Suurin osa väestöstä asettuu älykkyysosamäärältään luokaan 80 - 120.



Älykkyysosamäärältään 70:n ja 79:n välille sijoittuvia henkilöitä on pidetty psykologisesti heikkolahjaisina.



Lievästi kehitysvammaisiksi katsotaan henkilöt, joiden älykkyysosamäärä vaihtelee 50 ja 69 välillä. Lääketieteessä on käytössä diagnoosi Retardatio mentalis levis.



Keskitasoisesti kehitysvammaisiksi katsotaan henkilöt, joiden älykkyysosamäärä vaihtelee 35 ja 49 välillä. Lääketieteellinen diagnoosi on Retardatio mentalis moderata.

... vaikka sosiaalisten ja viestinnällisten taitojen heikkous saattaa sellaisen kuvan antaa.



Vaikeasti kehitysvammaisina pidetään henkilöitä, joiden älykkyysosamäärä vaihtelee 34 ja 20 välillä. Lääketieteellinen nimitys on Retardatio mentalis gravis.



Syvästi kehitysvammaisia ovat henkilöt, joiden älykkyysosamäärä on vähemmän kuin 20. Vastaava lääketieteellinen termi on Retardatio mentalis profunda.



Kaikkia kehitysvammaisuuden muotoja on täysin mahdotonta todeta pienillä lapsilla. Tässä eräs periytyvä kehitysvammaisuuden muoto, ehdottomasti rankimmasta päästä paitsi perheille (etenkin silloin kun perheen kaikkien lasten todetaan sairastavan) ja myös meille hoitajille. AGU-tietoa seuraavana:



Vastasyntyneinä lapset vaikuttavat yleensä normaaleilta. Heillä on kuitenkin usein joko napa- tai nivustyrä. Joillakin on jalkapöydän rakennepoikkeavuuksia. Ensimmäisen vuoden aikana motorinen kehitys on pääosin normaali. Yhdestä neljään ikävuoden aikana lapset sairastavat runsaasti hengitystietulehduksia. Puheen kehitys on hidasta ja lapset ovat liikunnallisesti kömpelöitä. Kouluiän lähestyessä keskittymisvaikeudet ilmenevät selvempinä. Kymmenestä ikävuodesta eteenpäin psyykinen kehitysvammaisuus on yleensä jo keskitasoista. Kasvonpiirteet ovat karkeat: nenänselkä on matala, suu on pysyvästi auki. Henkinen suorituskyky on parhaimmillaan murrosiässä (noin 6-vuotiaan tasoa). Sen jälkeen se alkaa taantua. Sairastuneet ovat kömpelöitä ja lyhytkasvuisia. Sanavarasto on suppea ja keskittymiskyky on heikko. Taantuminen nopeutuu 25. ikävuoden jälkeen ja se johtaa vähitellen henkisesti n. 2-vuotiaan tasolle. Samalla keskittymis- ja käyttäytymisongelmat vaikeutuvat.

Vammautuneen suorituskyky taantuu hitaasti 15-vuotiaaksi asti. Nopeinta taantuminen on 30. ikävuoden tienoilla. Aikuisiässä monet tarvitsevat psyykenlääkkeitä levottomuuden hillitsemiseksi. Noin joka viidennellä on epileptinen lääkitys. Vammautuneet kuolevat normaalia nuorempina. Vaikeimmin vammautuneiden keskimääräinen elinikä on noin 45 - 50 vuotta.



Tositarinaa: http://www.kvtl.fi/sivu/agu-tytot

Siis:



Autismi, asperger ja jo mainittu CP eivät ole kehitysvammaisuutta eivät älyllisten lahjojen puuttumista, vaikka sosiaalisten ja viestinnällisten taitojen heikkous saattaa sellaisen kuvan antaa.



Liitännäisenä se toki on mahdollinen.

jos on näin, ettei neuvolasta voi olettaa saavansa enää objektiivista arviota lasten terveydentilaan, olisi varmasti kohtuullista, että siitä julkisesti tiedotettaisiin.



En moiti sosiaaliohjausta, sekin on tärkeää, mutta haluan silti, että lapseni terveydentilaa tarkastellaan ammattitaidolla ja niillä kriteereillä, joita tutkimusten perusteella on asetettu.



Mikäli neuvolasta tätä ei ole mahdollista saada, ostan sen mieluusti sitten yksityiseltä!

Heillä voi olla myös kehitysviivettä. Näin sanoi mulle lastenpsykiatri, joka erikoistunut aspergeriin ja adhd lapsiin.

Lapsi on todella sikäli haastava, ettei hän tähän mennessä ole oppinut kirjaimia, ei puhumaan kokonaisilla lauseilla eikä kynäotetta.

Eihän sitä diagnoosia ole tarkoitus heti ekana kertoa, moi mä olen matti/maija ja mulla on xx.

Pääasia, että lapsi saa tarvitsemaansa tukea mm koulussa.

Jos lapsi on ainoastaan haastava ja luonteenpiirteiltään johonkin diagnoosiin sopiva niin kannattaa tosissaan miettiä mitä iloa diagnosoinnista oikeasti on. Sillä tuo leima kulkee tosiaan lapsen mukana koko hänen elinikänsä ja saattaa vaikuttaa muiden suhtautumiseen häneen ja mahdollisesti jopa työnsaantiin tms. myöhemmässä elämässä...

Kummallista on, että vikoja ja erityuistuen tarvetta haetaan niistä lapsista ja perheistä joissa sitä ei ole.

Mutta kun äiti itse sanoo, että tässä ei nyt kaikki ole kohdallaan, kukaa ei kuuntele!!



Miksi terveyudenhoitajat eivät oikeasti kuuntele vanhempia !! ??

mutta minusta on surullista että erityislasten äidit rupeavat syyttelemään toisiaan ja toisten ratkaisuja.



Itse olen surun keskellä, meidän 3-vuotiaalla epäillään autismia, olemme jonossa neuron tutkimusjaksolle. Ja mitä ovien sulkemiseen tulee niin esim työhaastattelussa ei tutkita kenenkään terveystietoja lapsuudesta saakka. eikä myöskään ala-asteen todistuksia yms. itse haluan kaikki mahdolliset tukitoimet lapselleni jotta hän saisi omaa ikäluokkaansa kiinni ja hänellä olisi edes mahdollisuus. Uskon että eniten lasta aikuisena suututtaisi jos äiti ei olisi taistellut tukien kanssa ja siksi kehitys olisi jäänyt huonoksi.



Nykyään tässä yhteiskunnassa jo tiedetään asioista ja tämmöistä ei tarvitse salailla tai hävetä.



Voimia kaikille rakkaiden erityislasten kanssa eläville :)

munkaan eksä saanut selville, että sillä on asperger, ennen kuin 30- vuotiaana. Kehitysvamma on sitten kai lievä, jos se vasta nyt huomattiin?

ihme jos vasta 6-7 vuotiaana todetaan vammaseksi.

No voimia sulle kuitenkin

Ja miten diagnoosi lopulta tehtiin?

Ei ne kaikki selviä aina pikkulapsivaiheessa. Monet kehitysvammat todetaan vasta myöhemmässä vaiheessa, kehityksen myötä.



Iloitse siitä, että diagnoosi on saatu, nyt on kaikki keinot käytettävissä lapsesi auttamiseksi ja tukemiseksi!

tulee ilmi vasta kun lapsi on muutaman vuoden ikäinen.

Itsekin riemuitsin 8- vuoden lapsettomuuden jälkeen terveestä lapsesta 4 vuotta, kunnes vammaisuus varmistui.

Tsemppiä ap sulle. Erityislapsen kanssa elämä on rankkaa, mutta myös palkitsevaa.

on kehitysvamma? Eikös Aspergerit ole älyltään normaalitasoisia? Pikemminkin kehitysvamman kanssa olisi sitten hyvätasoinen autisti?



No kaipa nuo lääkärit tietävät paremmin.

muoto. Samalla tavalla kuin autismi. Molemmissa tapauksissa voi olla erityislahjakkuutta jollakin pienellä erityisalueella, mutta kokonaiskehityksessä on harjaantumisen tarvetta.