Lue keskustelun säännöt.
Voinko tehdä siskolleni lapsen?
10.02.2010 |
He ovat monta vuotta yrittäneet omaa lasta ja ovat adoptiojonossa ja ne jonot vaan venyvät. Mitään syytä ei lapsettomuuteen ole löytynyt. Meillä on miehen kanssa kaksi lasta. raskaudet ovat alkaneet helposti ja ikäkään ei vielä ole este. Nyt kysynkin että miten on mahdollista Suomessa synnyttää siskolle lapsi. Sijaissynytys ei ole sallittu, mutta en ottaisikaan rahaa synnytyksestä...
Kommentit (32)
kuumana käyvää ke´skustelua, jolloin sijissynnytys oli eduskunnan käsitltävänä. Ja todellakin, sen jälkeen Suomessa kiellettiin tämä.
Mutta lakimiehenä sulla on varmaan niin hektinen lämä, ettet ehdi niin maailman menoa seuraamaan.
kun on ollut tosiaan niin hektinen elämä, etten ole ko. säädöstä huomannut.
Ei taida olla sittenkään kiellettyä, vaikka niin väität.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No en ole tuota lapsen alkuunlaitto tekniikka miettinyt vielä kovinkaan paljoa. Tietysti jos siskon mies on isä niin ei kai sitten edes tarvita mitään adoptiota. Omaan lapseen on tietääkseni oikeus kellä tahansa eikä perheen oikeellisuutta tarvitse katselmoida.
Käyttäkää apuna vaikka sitä muumimukia ;-).
Tällöin voisit luovuttaa isälle lapsen yksinhuoltajuuden ja siskosi voisi silti adoptoida lapsen. Apteekista muuten saa steriilit tavarat eli mukit ja ruiskut...
Pykälä 8 kohta 5.
Minä olen vain tavallinen sairaanhoitaja, mutta lakimies tulkinnee tämän meille muillekin.
Ei voida turvata tasapainoista kehitystä... Oisko ollu joku muu kohta kenties, jota sairaanhoitaja tarkoitti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Finlex svenSiirry sisältöönOlet tässä: Finlex » Lainsäädäntö » Ajantasainen lainsäädäntö » 2006 » 22.12.2006/1237
LainsäädäntöOikeuskäytäntöViranomaisetValtiosopimuksetHallituksen esitykset.SivukarttaKäyttöehdotOhjeitaPalauteOlet tässä: Finlex » Lainsäädäntö » Ajantasainen lainsäädäntö » 2006 » 22.12.2006/1237
Seurattu SDK 75/2010 saakka.
Ajantasainen lainsäädäntö
Ajan tasalle toimitettujen säädösten tietokanta sisältää noin 1700:n oikeusministeriön valitseman säädöksen päivitetyt tekstit, joissa lakiin tai asetukseen tehdyt muutokset on kirjoitettu säädöstekstin sisään. Säädöstekstejä päivitetään kerran viikossa.
Säädöksiä seurattu SDK 75/2010 saakka (julkaistu 3.2.2010)
Pikahaku
Haussa katkaisumerkki *, esim. opintotu* ja takaisinpe* - Laveampi haku tai-sanalla, esim. avopuol* tai aviopuol*.
Tarkennettu haku
Haku asiasanoilla
Vakiintuneet säädösnimikkeet
Kumotut säädökset
Ruotsinkieliset säädökset
Säädökset alkuperäisinä
Säädösmuutosten hakemisto22.12.2006/1237
ViitetiedotPå svenskaKatso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.
Laki hedelmöityshoidoista 22.12.2006/1237
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Soveltamisala
Tässä laissa säädetään sellaisen hedelmöityshoidon antamisesta, jossa ihmisen sukusolu tai alkio viedään naiseen raskauden aikaansaamiseksi. Tässä laissa säädetään myös sukusolujen ja alkioiden luovuttamisesta ja varastoinnista hedelmöityshoitoa varten.
Tämän lain säännökset sukusoluista koskevat myös sukusolujen esiasteita.
Hedelmöityshoitona ei tässä laissa pidetä miehen käsittelemättömän ja varastoimattoman sperman viemistä naiseen ilman, että toimenpiteeseen osallistuu lääkärin ammatin harjoittamiseen oikeutettu tässä toimessaan tai muu ulkopuolinen korvausta vastaan.
2 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) parilla naista ja miestä, jotka elävät keskenään avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa;
2) hoitoa saavalla paria tai naista, joka ei elä avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa;
3) sukusolujen luovuttamisella omien siittiöiden tai munasolujen antamista käytettäviksi toiselle annettavassa hedelmöityshoidossa;
4) luovuttajalla henkilöä, joka luovuttaa sukusolujaan;
5) palvelujen antajalla sellaista terveydenhuollon toimintayksikköä ja lääkäriä, jolla on 24 §:ssä tarkoitettu lupa;
6) terveydenhuollon toimintayksiköllä kansanterveyslaissa (66/1972) tarkoitettua terveyskeskusta, erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) tarkoitettua sairaalaa ja siitä erillään olevaa sairaanhoidon toimintayksikköä, sairaanhoitopiirin kuntayhtymän päättämää muuta hoitovastuussa olevaa kokonaisuutta sekä yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) tarkoitettua terveydenhuollon palveluja tuottavaa yksikköä.
3 §
Sukusolujen ja alkioiden käyttö hedelmöityshoidossa
Hedelmöityshoidossa saadaan käyttää tässä laissa säädetyin edellytyksin hoitoa saavan omia sukusoluja ja alkioita sekä tämän lain mukaan luovutettuja sukusoluja ja alkioita.
Hedelmöityshoidossa saadaan käyttää maahantuotuja sukusoluja ja alkioita, jos tässä laissa säädetyt luovuttajaa, luovutusta sekä luovutettuja sukusoluja ja alkioita koskevat vaatimukset täyttyvät.
4 §
Sukusolujen ja alkioiden käytön yleiset rajoitukset
Hedelmöityshoidossa ei saa käyttää:
1) sukusoluja ja alkioita, joiden perimään on puututtu;
2) alkioita, joita on saatu toisintamalla; eikä
3) sukusoluja ja alkiota, joita on käytetty tutkimustoiminnassa.
Tässä laissa tutkimustoimintana ei pidetä:
1) hedelmöityshoitoon tarkoitettujen sukusolujen tai alkioiden havainnointia tai muuta toimenpidettä, jonka tarkoituksena on ylläpitää tai parantaa sukusolujen tai alkioiden elinkelpoisuutta, jos havainnointi tai toimenpide ei vaaranna alkioiden luonnollista kehitystä; eikä
2) toimenpidettä, jonka avulla sukusolu tai alkio sen luonnollista kehitystä vaarantamatta voidaan todeta tutkitun vakavan sairauden kannalta perimältään terveeksi tai jonka avulla voidaan vahvistaa alkion sukupuoli 5 §:ssä mainittua tarkoitusta varten.
Kun luovuttajan sukusoluilla on saatu aikaan lapsia viidelle hedelmöityshoitoa saaneelle, hänen luovuttamiaan sukusoluja ei saa enää käyttää hedelmöityshoitoon muille.
5 §
Lapsen ominaisuuksiin vaikuttaminen
Hedelmöityshoidon tuloksena syntyvän lapsen ominaisuuksiin vaikuttaminen valikoimalla sukusoluja tai alkioita taikka muulla tavalla on sallittu vain 2 ja 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa.
Syntyvän lapsen terveyteen voidaan vaikuttaa valikoimalla tutkitun vakavan sairauden kannalta terveiksi todettuja sukusoluja tai alkioita. Lapsen sukupuolen määräytymiseen saadaan vaikuttaa, jos hedelmöityshoidossa käytetään parin omia sukusoluja ja näistä syntyvällä toista sukupuolta olevalla lapsella olisi huomattava vaara saada vakava sairaus.
Jos hedelmöityshoidossa käytetään luovutettuja sukusoluja, hoitavan lääkärin tulee valita sukusolut, joiden luovuttaja muistuttaa ulkonäöltään syntyvän lapsen asianomaista vanhempaa, jollei hoitoa saavan tahdosta muuta johdu.
6 §
Sukusolujen ja alkioiden hävittäminen
Varastoidut sukusolut ja alkiot on hävitettävä viipymättä, kun palvelujen antajan tietoon on tullut, että se, jonka sukusoluista on kyse, tai toinen niistä, joiden sukusoluista alkiot ovat saaneet alkunsa, on kuollut.
Omaa lapsettomuuden hoitoa varten varastoidut sukusolut ja alkiot on hävitettävä viipymättä, kun palvelujen antaja on vastaanottanut hävittämistä koskevan pyynnön siltä, jonka sukusoluista on kyse, tai alkion osalta toiselta niistä, joiden sukusoluista alkio on saanut alkunsa.
Luovutetut sukusolut tai alkiot on hävitettävä viipymättä, jos terveystarkastuksessa tai muutoin havaitaan, että niitä ei voida käyttää hedelmöityshoidossa, tai jos luovuttaja on 16 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla peruuttanut suostumuksensa sukusolujen käyttöön hedelmöityshoidossa. Luovutetut sukusolut ja alkiot on hävitettävä viimeistään viidentoista vuoden kuluttua luovutuksen vastaanottamisesta. (29.5.2009/376)
Palvelujen antajan on ilmoitettava Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle, jos sen tiedossa on, että tietyn luovuttajan sukusoluja ei ole käytetty hedelmöityshoitoon ennen niiden hävittämistä.
7 §
Sukusolujen ja alkioiden käyttö muuhun tarkoitukseen
Hävittämisen sijasta sukusoluja ja alkioita voidaan 6 §:ssä säädetyn estämättä käyttää muuhun luvalliseen tarkoitukseen, jos siihen on saatu sen tai niiden kirjallinen suostumus, jonka sukusoluista on kyse tai joiden sukusoluista alkiot ovat saaneet alkunsa.
2 luku
Hedelmöityshoidon antaminen
8 §
Hedelmöityshoidon antamisen esteet
Hedelmöityshoitoa ei saa antaa, jos:
1) hoitoon ei ole hoitoa saavan kirjallista suostumusta;
2) hoitoa saavan parin osapuoli on avioliitossa muun henkilön kanssa;
3) raskaus aiheuttaisi naisen iän tai terveydentilan vuoksi huomattavan vaaran naisen tai lapsen terveydelle;
4) hedelmöityshoidon antamiseen suostumuksensa antanut on peruuttanut sen tai kuollut;
5) on ilmeistä, ettei lapselle voida turvata tasapainoista kehitystä; taikka
6) on syytä olettaa, että lapsi aiotaan antaa ottolapseksi.
9 §
Palvelujen antajan tiedonantovelvollisuus
Palvelujen antajan on ennen hoidon antamista selvitettävä hoitoa saavalle hoidon tuloksena syntyvän lapsen ja muiden osapuolten oikeudellinen asema.
Jos hedelmöityshoidossa käytetään luovutettuja sukusoluja tai alkioita, palvelujen antajan on lisäksi annettava hoitoa saavalle tietoja hoidon tuloksena syntyvän lapsen biologisen alkuperän mahdollisista vaikutuksista perheenjäsenten keskinäisiin suhteisiin ja siitä, miten mahdollisia ongelmia voidaan ehkäistä tai lievittää. Palvelujen antajan on järjestettävä hoitoa saavalle mahdollisuus keskustella näistä kysymyksistä asiantuntijan kanssa.
Hoitoa saavan tiedonsaantioikeudesta on lisäksi voimassa, mitä potilaan oikeudesta saada tietoja säädetään potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (785/1992).
10 §
Asiakirja hoitoa saavan suostumuksesta
Hedelmöityshoitoon annettavasta suostumuksesta on tehtävä asiakirja (hoitosuostumus), jossa on oltava:
1) suostumuksen antajan tai antajien nimi ja henkilötunnus tai, jos asianomaisella henkilöllä ei ole henkilötunnusta, syntymäaika (yksilöintitiedot);
2) hoitomenetelmä, johon suostumus annetaan;
3) mahdolliset ehdot hoidon antamiselle;
4) suostumuksen voimassaolo;
5) ilmoitus 9 §:ssä tarkoitettujen selvitysten ja palvelujen saamisesta;
6) päiväys sekä suostumuksen antajan tai antajien ja suostumuksen vastaanottavan palvelujen antajan allekirjoitus.
Hoitosuostumuksesta on annettava kappale suostumuksen antajalle. Yksi kappale on talletettava palvelujen antajan arkistoon, jossa se on säilytettävä erillään asianomaisia koskevista muista potilasasiakirjoista. Suostumuksen antaja voi peruuttaa suostumuksensa ilmoittamalla siitä palvelujen antajalle.
11 §
Päätös hedelmöityshoidosta
Hoitava lääkäri päättää hedelmöityshoidon antamisesta varmistettuaan, että edellytykset hoidon antamiseen täyttyvät.
12 §
Merkinnät ja todistus hedelmöityshoidosta
Hedelmöityshoidossa käytetystä menetelmästä, mahdollisesti asetettujen ehtojen noudattamisesta ja menetelmän käytön ajankohdasta sekä todetusta raskaudesta on tehtävä merkintä hoitosuostumuksen arkistokappaleeseen. Palvelujen antajan on pyynnöstä annettava nämä tiedot hedelmöityshoitoa saaneelle.
Hoitosuostumukseen on merkittävä myös 14 §:ssä tarkoitettu luovuttajan tunnus, jos hedelmöityshoidossa on käytetty luovutettuja sukusoluja tai alkioita.
Hedelmöityshoitoa antaneen palvelujen antajan on ilmoitettava viipymättä luovutuksen vastaanottaneelle palvelujen antajalle, kun 16 §:n 2 momentissa tarkoitetun hedelmöityshoidon tuloksena on syntynyt lapsi ja hoidossa on käytetty sellaisen luovuttajan siittiöitä, joka on suostunut siihen, että hänet voidaan vahvistaa hoidon tuloksena syntyvän lapsen isäksi. Luovutuksen vastaanottajan on ilmoitettava tästä viipymättä luovuttajalle sekä annettava hänelle tieto hänestä käytetystä luovuttajan tunnuksesta ja hoitoa antaneesta palvelujen antajasta.
3 luku
Sukusolujen ja alkioiden luovuttaminen ja siirtäminen
13 §
Luovuttaja
Sukusoluja voi luovuttaa 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka on hyväksytty terveystarkastuksessa, jossa on varmistettu, ettei:
1) sukusolujen luovutus aiheuta hänelle terveydellistä vaaraa; eikä
2) hänellä ole sellaista vakavaa perinnöllistä sairautta tai sellaista tarttuvaa tautia, joka voi aiheuttaa vakavan sairauden hedelmöityshoitoa saavalle naiselle tai hoidon tuloksena syntyvälle lapselle.
14 §
Luovuttajan tunnus
Luovuttajasta on hänen yksilöintitietojensa sijasta käytettävä vain tunnusta (luovuttajan tunnus) sen jälkeen, kun hänet on 13 §:ssä tarkoitetussa terveystarkastuksessa hyväksytty luovuttajaksi. Luovutuksen vastaanottaneen palvelujen antajan on merkittävä luovuttajan tunnus 17 §:n 2 momentissa tarkoitettuun luovutussuostumuksen arkistoitavaan kappaleeseen ja siihen astiaan, jossa luovutettuja sukusoluja säilytetään.
Jos luovuttaja on antanut 16 §:n 2 momentissa tarkoitetun suostumuksen isyyden vahvistamiseen, sen on käytävä ilmi luovuttajan tunnuksesta.
15 §
Luovuttajasta kerättävät tiedot
Luovuttajasta saadaan terveystarkastuksen yhteydessä sen estämättä, mitä henkilötietojen suojasta säädetään, kerätä ja tallentaa 5 §:n 3 momentissa mainittua tarkoitusta varten tietoja, jotka kuvaavat luovuttajan ihon, silmien ja hiusten väriä, pituutta ja etnistä alkuperää. Luovuttajasta ei saa kerätä muita kuin tässä ja 17 §:ssä tarkoitettuja tietoja.
16 §
Luovuttajan suostumus sukusolujen käyttöön
Luovuttajan sukusoluja saadaan käyttää hedelmöityshoidossa vain, jos hän on antanut luovutuksen vastaanottavalle palvelujen antajalle suostumuksensa siihen. Luovuttajalle on ennen suostumuksen vastaanottamista selvitettävä sukusolujen luovuttamiseen liittyvät lääketieteelliset ja oikeudelliset seikat.
Luovuttajan sukusoluja voidaan käyttää hedelmöityshoitoon muulle kuin parille vain, jos hän on antanut suostumuksensa siihen. Siittiöiden luovuttaja voi lisäksi suostua siihen, että hänet voidaan vahvistaa tällaisen hoidon tuloksena syntyneen lapsen isäksi, jolloin häneen sovelletaan, mitä 12 §:n 1 momentissa säädetään tietojen antamisesta hedelmöityshoitoa saaneelle.
Luovuttaja voi peruuttaa 1 ja 2 momentissa tarkoitetun suostumuksensa. Peruutuksella ei kuitenkaan ole vaikutusta siltä osin kuin luovuttajan sukusoluja on käytetty hedelmöityshoitoon ennen kuin hoitoa antava palvelujen antaja on saanut peruutuksesta tiedon. Peruutus on tehtävä luovutuksen vastaanottaneelle palvelujen antajalle, jonka on tehtävä siitä päivätty merkintä 17 §:ssä tarkoitettuun luovutussuostumukseen, annettava luovuttajalle todistus peruutuksen vastaanottamisesta sekä ilmoitettava viipymättä peruutuksesta sille palvelujen antajalle, jolle luovutettuja sukusoluja on siirretty hedelmöityshoidon antamiseksi.
Jos peruutus koskee 2 momentissa tarkoitettua suostumusta isyyden vahvistamiseen, sekä peruutuksen vastaanottaneen että siitä ilmoituksen saaneen palvelujen antajan on huolehdittava siitä, että käyttämättömiä sukusoluja sisältäviin astioihin merkitään vastaanottaneen palvelujen antajan antama uusi luovuttajan tunnus, josta käy ilmi ettei suostumusta isyyden vahvistamiseen ole.
Palvelujen antajan on pidettävä rekisteriä toiselle palvelujen antajalle siirtämistään sukusoluista. Rekisteristä on käytävä ilmi:
1) sen luovuttajan tunnus, jonka sukusoluja on siirretty;
2) siirron ajankohta; ja
3) palvelujen antaja, jolle sukusolut on siirretty.
17 §
Asiakirja luovuttajan suostumuksesta
Luovuttajan suostumuksesta antaa sukusolujansa käytettäväksi hedelmöityshoidossa on laadittava asiakirja (luovutussuostumus), jossa on oltava:
1) luovuttajan yksilöintitiedot;
2) ilmoitus osallistumisesta 13 §:ssä tarkoitettuun terveystarkastukseen;
3) ilmoitus 16 §:n 1 momentissa tarkoitetun selvityksen saamisesta;
4) sukusolujen käytölle mahdollisesti asetetut ehdot;
5) mahdollinen suostumus 16 §:n 2 momentissa tarkoitettuun hedelmöityshoitoon;
6) mahdollinen 16 §:n 2 momentissa tarkoitettu suostumus isyyden vahvistamiseen;
7) suostumuksen voimassaolo;
8) päiväys sekä luovuttajan ja suostumuksen vastaanottavan palvelujen antajan allekirjoitus.
Luovutussuostumuksesta on annettava kappale luovuttajalle. Yksi kappale on talletettava luovutuksen vastaanottavan palvelujen antajan arkistoon, jossa se on säilytettävä erillään luovuttajaa koskevista muista potilasasiakirjoista.
18 §
Luovuttajaa koskevien tietojen ilmoittaminen luovutusrekisteriin
Luovutuksen vastaanottaneen palvelujen antajan on toimitettava viipymättä 22 §:ssä tarkoitettuun luovutusrekisteriin tiedot luovuttajan tunnuksesta, yksilöintitiedoista sekä siitä, onko kyse siittiöiden, munasolujen vai alkioiden luovutuksesta.
Jos luovuttaja on antanut 16 §:n 2 momentissa tarkoitetun suostumuksen isyyden vahvistamiseen, tieto siitä on toimitettava luovutusrekisteriin. Jos luovuttaja myöhemmin peruuttaa tämän suostumuksen, myös tieto siitä ja luovuttajan uudesta tunnuksesta on ilmoitettava luovutusrekisteriin.
19 §
Luovuttajaa koskevien asiakirjojen säilyttäminen ja hävittäminen
Luovuttajasta 13 §:ssä tarkoitetun terveystarkastuksen yhteydessä kerätyt tiedot on säilytettävä hänen luovutussuostumustaan 17 §:n 2 momentin mukaan säilyttävän palvelujen antajan arkistossa erillään muista häntä koskevista potilasasiakirjoista.
Luovuttajan yksilöintitiedot, hänestä terveystarkastuksen yhteydessä kerätyt henkilötiedot, luovutussuostumuksen arkistoitu kappale ja 16 §:n 5 momentissa tarkoitetut rekisteritiedot on hävitettävä palvelujen antajan arkistosta kahden vuoden kuluttua siitä, kun luovutetut sukusolut tai alkiot on käytetty tai hävitetty taikka luovutettu 7 §:ssä mainittuun tarkoitukseen. Sukusolujen tai alkioiden siirron vastaanottaneen palvelujen antajan on viipymättä ilmoitettava ne siirtäneelle palvelujen antajalle edellä mainituista toimenpiteistä.
20 §
Alkioiden luovuttaminen ja siirtäminen
Pari voi luovuttaa omaa hedelmöityshoitoa varten luotuja ylimääräisiä alkioita käytettäviksi toiselle tarkoitettuun hedelmöityshoitoon. Luovutukseen tarvitaan sekä naisen että miehen suostumus. Heitä kumpaakin pidetään luovuttajana. Näiden alkioiden luovuttamiseen ja siirtämiseen sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään sukusolujen luovuttamisesta ja siirtämisestä.
Muita kuin 1 momentissa tarkoitettuja luovutettuja alkioita ei saa vastaanottaa käytettäviksi eikä käyttää hedelmöityshoidossa.
21 §
Kielto suorittaa palkkiota
Sukusolujen luovuttamisesta ei saa luvata eikä suorittaa palkkiota. Luovuttajalle voidaan kuitenkin suorittaa luovutuksesta aiheutuvista kuluista, ansionmenetyksestä ja muusta haitasta kohtuullinen korvaus sen mukaan kuin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa tarkemmin säädetään. Sopimus luovutukseen liittyvästä muusta korvauksesta tai suorituksesta on mitätön.
4 luku
Luovutetusta sukusolusta tai alkiosta syntyneen henkilön tiedonsaantioikeus
22 §
Luovutusrekisteri
Terveydenhuollon oikeusturvakeskus pitää rekisteriä hedelmöityshoitoa varten tehdyistä sukusolujen ja alkioiden luovutuksista (luovutusrekisteri). Rekisteriin talletetaan palvelujen antajan ilmoituksen perusteella luovuttajan yksilöintitiedot sekä tieto luovuttajan tunnuksesta, mahdollisesta 16 §:n 2 momentissa tarkoitetusta isyyden vahvistamista koskevasta suostumuksesta ja sen peruutuksesta sekä siitä, onko kyse siittiöiden, munasolujen vai alkioiden luovutuksesta.
23 §
Tiedonsaantioikeus
Henkilöllä, joka on voinut syntyä luovutetusta sukusolusta tai alkiosta, on salassapitosäännösten estämättä oikeus 18 vuotta täytettyään saada palvelujen antajalta jäljennös hoitosuostumuksesta ja siihen merkitystä luovuttajan tunnuksesta. Ilmoittamalla luovutusrekisteriin luovuttajan tunnuksen hänellä on oikeus saada tietää luovuttajan henkilöllisyys.
Jos on annettu 16 §:n 2 momentissa tarkoitettua hedelmöityshoitoa ja siittiöiden luovuttaja on suostunut siihen, että hänet voidaan vahvistaa hoidon tuloksena syntyneen lapsen isäksi, lapsen äidillä ja lapsella on oikeus saada palvelujen antajalta tieto luovuttajan tunnuksesta ja, ilmoittamalla sen luovutusrekisteriin, tieto luovuttajan henkilöllisyydestä.
5 luku
Toimintaa koskevat säännökset
24 §
Lupa
Sukusolujen ja alkioiden varastointiin ja hedelmöityshoidon antamiseen on oltava Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen lupa. Lupa voidaan myöntää sellaiselle terveydenhuollon toimintayksikölle tai erikoislääkärille, jolla on toiminnan edellyttämä erityisasiantuntemus ja henkilökunta sekä asianmukaiset tilat ja laitteet toimintaa varten ja joka esittää selvityksen 9 §:ssä tarkoitetun neuvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Lupa voidaan myöntää myös niin, että se koskee vain tiettyä varastointi- tai hoitomenetelmää.
25 §
Varastoinnista perittävät maksut
Palvelujen antaja saa periä sukusolujen ja alkioiden varastoinnista enintään sellaisen maksun, joka kattaa toiminnasta aiheutuneet kustannukset ja kohtuulliset palkkiot.
26 §
Toimintatiedot ja toiminnan tarkastus
Palvelujen antajan on annettava tässä laissa tarkoitetusta toiminnastaan asianomaiselle viranomaiselle tiedot valvontaa, seurantaa ja tilastointia varten siten kuin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella tarkemmin säädetään.
Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi määrätä toiminnan tarkastettavaksi.
27 §
Luvan peruuttaminen
Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi peruuttaa 24 §:ssä tarkoitetun luvan, jos sukusolujen tai alkioiden varastoinnissa taikka hedelmöityshoidossa on olennaisesti rikottu toimintaa koskevia säännöksiä. Jos toiminnassa esiintyy puutteita tai epäkohtia, Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi määrätä toiminnan keskeytettäväksi, kunnes puutteet tai epäkohdat on korjattu, taikka peruuttaa luvan, jos puutteita tai epäkohtia ei ole korjattu sen asettamassa kohtuullisessa määräajassa.
Toiminnan keskeyttämistä tai luvan peruuttamista koskevaa päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta.
28 § (22.12.2009/1415)
Toiminnan lopettaminen
Kun palvelujen antaja lopettaa toimintansa, sen sukusolujen ja alkioiden varastointiin liittyvät asiakirjat on siirrettävä säilytettäviksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston määräämälle julkiselle palvelujen antajalle tai sellaiselle yksityiselle palvelujen antajalle, joka siihen suostuu. Myös jäljellä oleva sukusolujen tai alkioiden varasto on siirrettävä samalle palvelujen antajalle, jos se siihen suostuu. Muussa tapauksessa varasto on hävitettävä.
Kun palvelujen antaja lopettaa toimintansa, hoitosuostumukset on julkisessa terveydenhuollossa siirrettävä palvelujen antajan ylläpitäjän arkistoon ja yksityisessä terveydenhuollossa sen aluehallintoviraston arkistoon, jonka alueella palveluja on annettu.
Varaston tai siihen liittyvät asiakirjat vastaanottaneeseen sovelletaan tämän lain säännöksiä palvelujen antajan oikeuksista ja velvollisuuksista.
6 luku
Erinäiset säännökset
29 §
Salassapito
Tässä laissa tarkoitetut asiakirjat ovat potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa tarkoitettuja potilasasiakirjoja. Hoitosuostumukseen merkitystä luovuttajan tunnuksesta ja sen perusteella tietoja luovutusrekisteristä saadaan antaa vain sille, jolla on 23 §:n mukaan tiedonsaantioikeus.
30 §
Tietojen säilyttäminen
Luovutusrekisteriin merkittyjä tietoja ja hoitosuostumusta, johon on merkitty luovuttajan tunnus, ei saa hävittää. Luovutusrekisteristä saadaan kuitenkin hävittää tiedot sellaisesta luovuttajasta, jonka sukusoluja ei ole käytetty eikä voida enää käyttää hedelmöityshoitoon.
31 §
Tarkemmat säännökset
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään tarvittaessa tarkemmin:
1) 6 §:ssä tarkoitetusta sukusolujen ja alkioiden varastoinnista ja hävittämisestä;
2) 13 §:ssä tarkoitetusta terveystarkastuksesta;
3) luovuttajan tunnuksesta ja sen käyttämisestä;
4) 16 §:n 5 momentissa tarkoitetun rekisterin pitämisestä;
5) 21 §:ssä tarkoitetuista korvauksista;
6) 24 §:ssä tarkoitetuista tiloista, laitteista ja henkilökunnasta sekä muista toimintaedellytyksistä;
7) 25 §:ssä tarkoitetuista maksuista;
8) 26 §:ssä tarkoitetusta palvelujen antajien toimintaa koskevien tietojen antamisesta;
9) 28 §:ssä tarkoitettuun asiakirjojen ja sukusolujen varaston siirtoon ja varaston hävittämiseen liittyvistä toimenpiteistä; sekä
10) lain täytäntöönpanosta.
7 luku
Rangaistussäännökset
32-34 §
32-34 § on kumottu L:lla 29.5.2009/376.
35 § (29.5.2009/376)
Hedelmöityshoitorikkomus
Joka tahallaan antaa hedelmöityshoitoa, vaikka
1) hoitoa saavan parin osapuoli on avioliitossa muun henkilön kanssa,
2) on perusteltua syytä olettaa, että raskaus aiheuttaisi naisen iän tai terveydentilan vuoksi huomattavan vaaran naisen tai lapsen terveydelle,
3) on ilmeistä, ettei lapselle voida turvata tasapainoista kehitystä taikka
4) on perusteltua syytä olettaa, että lapsi aiotaan antaa ottolapseksi,
on tuomittava hedelmöityshoitorikkomuksesta sakkoon.
Hedelmöityshoitorikkomuksesta tuomitaan myös se, joka tahallaan lupaa tai maksaa sukusolujen tai alkioiden luovuttamisesta palkkiota tai korvausta 21 §:n vastaisesti.
36 § (29.5.2009/376)
Viittaukset rikoslakiin
Rangaistus laittomasta sukusolujen käytöstä tuomitaan rikoslain (39/1889) 22 luvun 5 §:n mukaan ja lapsen identiteetin loukkaamisesta rikoslain 22 luvun 6 §:n mukaan. Rangaistus tämän lain 29 §:ssä säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.
8 luku
Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
37 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2007.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
38 §
Siirtymäsäännökset
Sukusoluja tai alkioita, jotka on luovutettu ennen tämän lain voimaantuloa hedelmöityshoitoa varten, saadaan käyttää hedelmöityshoidossa vain:
1) jos luovuttaja on suostunut siihen, että hänen henkilöllisyydestään voidaan antaa tieto syntyvälle lapselle 23 §:n mukaisesti; taikka
2) kolmen vuoden ajan lain voimaantulosta siinä tarkoituksessa, että aiemmin hedelmöityshoidon tuloksena syntyneelle hoitoa saavan lapselle syntyisi biologinen täyssisarus.
Jos hakemus 24 §:ssä tarkoitetun luvan saamiseksi on tehty ennen lain voimaantuloa, palvelujen antaja voi lain voimaantulon jälkeen jatkaa toimintaansa ilman lupaa noudattaen tämän lain säännöksiä, kunnes hakemus on ratkaistu. Tällainen lupahakemus on ratkaistava puolen vuoden kuluessa lain voimaantulosta.
HE 3/2006, SuVM 1/2006, LaVM 12/2006, EV 122/2006
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:
29.5.2009/376:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2009.
HE 156/2008, LaVM 2/2009, EV 35/2009
22.12.2009/1415:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 161/2009, HaVM 18/2009, EV 205/2009
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hedelmällisyyshoitoon. Sijaissynnyttäjyys onnistuu tekemällä hedelmällisyyshoidot ulkomaisella yksityisklinikalla. Jos siskon mies on lapsen biologinen isä, ei adoptiokaan ole ongelma. Isällä on oikeus lapsen huoltajuuteen ja kasvatusäidille (eli tässä tapauksessa ap siskolle) oikeudet saadaan perheensisäisellä adoptiolla. Mikään laki ei siis kiellä toimimasta sijaissynnyttäjänä, mutta hedelmöityshoitoa ei sijaissynnyttäjälle *suomessa anneta.
että munasolukin tulee toiselta naiselta. Ei taida onnistua ilman hedelmöityshoitoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voi hedelmöityhoidot tehdä yksityisklinikalla ulkomailla. Maailmaa on myös koto-suomen ulkopuolella...
ne temput tekemässä, että siskosi varmasti saa sen lapsen adoptoitua?
Aika suuria riskejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on hänellä automaattisesti mahdollisuus ryhtyä lapsen huoltajaksi. Sisko voi sitten adoptoida lapsen perheen sisäisesti (tällä ei tarkoiteta, että adoptoi siskonsa lapsen vaan, että adoptoi miehensä lapsen). Ongelmat asiassa eivät ole niinkään juridisia kuin sosiaalisia. Lapsesta luopuminen synnytyksen jälkeen voi olla todella rankkaa ja kaikkien osapuolten (myös ap:n miehen) on oltava järjestelyn kannalla, muuten sijaissynnyttäjänä toimiminen voi jättää pysyviä ongelmia perheen sisäisiin suhteisiin.
tossa laissa voisi kyllä löysätä tuon 8 § 6. kohdan ja sallia sijaissynnytykset lähisukulaisten kesken, jos molemmat sukusolujen luovuttajat ovat eri henkilöitä kuin synnyttäjä. Luulen että ne on tarkkaan harkittuja tilanteita, kun sellaiseen sijaissynnyttämiseen suostuu, enkä usko että sukulaisten kesken tuolla rahastettaisiinkaan.
Itse suhtaudun sijaissynnytykseen kuin kukkaruukkuun. Olisin pelkkä astia, jossa siemen juurtuu ennen isompaan ruukkuun lähtöä. Vieraalle en sitä tekisi, mutta omalle sukulaiselle voisin tehdä, kun yhteys lapseen säilyisi ja voisin tarvittaessa vastata kysymyksiin.
Jouduin itsekkin moista jokunen vuosi sitten harkitsemaan, mutta siskolla sitten tärppäsi.
Mutta vastauksena ap:lle: hoidoilla et voi sitä Suomessa tehdä, ulkomailla kylläkin. Suomessa isän pitäisi tunnustaa lapsi omakseen, sinut vissiin merkittäisiin äidiksi enkä tiedä miten adoptio siskollesi sitten menisi, ja miten perimysoikeus. Mun ymmärtääkseni jos isä on biologinen, niin sinä voit suostua adoptioon, joka vahvistetaan käräjäoikeudessa. Mutta merkitäänkö sinut biologiseksi äidiksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyseessähän olisi lapsettomuuden hoiti, jota tarvittaisiin vain alle 10 kertoja /vuosi.
Lisäksi tuossa ei olisi lapselle mitään ongelmallista(biologinen perimä omilta vanhemmiltaan).
Käsittämätöntä, paljon suurempia ongelmia lapselle (ewi välttämättä aina) aiheuttaa nämä nimettömät luovutukset, mutta ne siis ovat Suomessa sallittuja.
Se on kohtalo määrännyt heidät lapsettomiksi.
voiko lapsen antaa adoptioon vaikkei periaatteessa sijaissynnyttää saakaan? Miksein munasolujen/siittiöiden luovutus onnistu?
miehelläni on myös lapsi siskonsa(eli minun) kanssani.
Aikanaan oli tarkoitus että mun sisko olis toiminut meille sijaissynnyttäjänä. Väestöliitolla edellytettiin jotain psykologilla käyntejä ennen prosessia, mutta olisi se ollut iha mahdollista.
Ei sit kuitenkaan edetty siinä koska meidä molempien miehistä tuo tuntui liian oudolta.
kuumana käyvää ke´skustelua, jolloin sijissynnytys oli eduskunnan käsitltävänä. Ja todellakin, sen jälkeen Suomessa kiellettiin tämä.
Mutta lakimiehenä sulla on varmaan niin hektinen lämä, ettet ehdi niin maailman menoa seuraamaan.