Onko lapsellasi leikkiase/aseita?
Luultavasti sohaisen muurahaispesää tällä kysymyksellä, mutta onko lapsellasi lelunaan leikkiasetta. Ja tarkoitan tällä nyt sellaisia aidon näköisiä muoviaseita, en itse tehtyjä puupyssyjä ym.
Itse en kyllä hyväksyisi jälkimmäisiäkään,mutta ertyisesti ei voi käsittää enkä hyväksyä sitä, että lelukaupoissa ja leluosastoilla myydään niin roisin näköisiä leluaseita. Näinä kouluampumisten aikoina tulee oikein paha olo, kun sellaisten ohi joutuu kaupassa kulkemaan.
Ja aina herää kysymys: Kuka niitä ostaa lapsilleen? Voi kunpa isoilla ketjuilla (K, Prisma) olisi rohkeutta tehdä periaapepäätös, että heillä ei leluosastoilla myydä lainkaan leluaseita.
Kommentit (76)
Olen kyllä itsekin hyvinasevastainen, enkä missään nimessä aseita lapsilleni tyrkytä MUTTA enemmänhän on kyse siitä mitä aseella tehdään, eikä niinkään siitä omistetaanko sitä.
Meillä on vesipyssyjä ja ne on oikein kivoja kesäleluja. Poika sai nyt myös ensimmäisen muovimiekkansa, mutta sillä esimerkiksi ei saa huitoa muita vaan sillä miekkaillaan (osutaan vaan toiseen miekkaan)
Minä olen itsekkin lapsena saanut leikkiä nallipyssyllä ja se oli ihan lempileluni. Silti minusta tuli hyvin kiltti ihminen, enkä tekisi pahaa kärpäsellekään. En syö edes lihaa kun en halua kenenkään kärsivän. Ei se nallipyssy minusta siis ainakaan väkivaltaista tehnyt :)
tosin kyseessä on tyttö ja leikkii mieluummin kotista yms. Ei tulisi kyllä edes mieleenkään hankkia leikkiasetta, jos kyseessä ei olisi vesipyssy.
o nsiis ollut sekä itse tehtyjä puuaseita että kaupasta ostettuja muovisia ja metallisia leikkiaseita, pikkusotilaita ja kaikenlaista muuta. Ja niillä ei ole mitään tekemistä kouluampumisten kanssa. Kouluampuminen syntyy siitä, että joku syrjäytetään yhteisön ulkopuolelle, eikä hän saa mahdollisuutta löytää paikkaansa missään toisessakaan joukossa. Ihan sama, millä vehkeillä siihen asti on leikitty.
Kouluampuminen syntyy siitä kun joku yksilö on sairas ja päättää tehdä toisille pahaa! siitä on ihan turha syyttää muita kun itse tekijää!!!! Jokainen tekee omat valintansa tässä elämässä, me jokainen ollaan varmasti koettu jotain epäoikeudenmukaisuutta tai kiusaamista elämässämme, emmekä silti ole menneet ihmisiä ampumaan! Kyllä syy löytyy ihmisestä itsestään.
sellaiset seriffin varusteet revolvereineen ja kivääreineen - lapsi halunnut itse ostaa omilla rahoilla.
Aseet eivät sinänsä ole kiinnostaneet, mutta miekat sitäkin enemmän. Molemmat pojat ostivat viime kesänä Italiasta omilla rahoilla samuraimiekat. Sellaiset matkamuistoterävät.
Lahjaksi on tullut jotain imukuppiasetta tai jotain.
Kysymys siitä, kuka niitä aseita ostaa on sama kuin minä, poikien äiti, kysyn tyttöjen äidiltä, että kuka ostaa tytöilleen niitä ilkeän näköisiä brazeja tai väärää naisen muottia antavia barbeja?
Meidän 4 v pojalla on kyllä leikkipyssyjä, mutta henkilökohtaisesti en pidä niistä.
Luultavasti sohaisen muurahaispesää tällä kysymyksellä, mutta onko lapsellasi lelunaan leikkiasetta. Ja tarkoitan tällä nyt sellaisia aidon näköisiä muoviaseita, en itse tehtyjä puupyssyjä ym. Itse en kyllä hyväksyisi jälkimmäisiäkään,mutta ertyisesti ei voi käsittää enkä hyväksyä sitä, että lelukaupoissa ja leluosastoilla myydään niin roisin näköisiä leluaseita. Näinä kouluampumisten aikoina tulee oikein paha olo, kun sellaisten ohi joutuu kaupassa kulkemaan. Ja aina herää kysymys: Kuka niitä ostaa lapsilleen? Voi kunpa isoilla ketjuilla (K, Prisma) olisi rohkeutta tehdä periaapepäätös, että heillä ei leluosastoilla myydä lainkaan leluaseita.
Ei ole kaveripiirissäkään eikä mun mielestä lapsi eikä sen kaverit ole jääneet mistään paitsi. Legoleikeissä on jotain merirosvoukkeleita, joilla on miekkoja, ja niillä leikkivät kyllä. Mutta sellaisia suoranaisia pyssyleikkejä "Mä tapan sut!" oikean näköisten aseiden kanssa ei ole.
löytyy valomiekka ja vesipyssy. Muita aseita EN suvaitse. Mutta mutta, poika on juuri nyt äärimmäisen innostunut aseista ja ampumisesta ja on mm. askarrelut itselleen pahvista aseen, jolla ampuu kuminauhoja (vähän niin kuin ritsa). Eli ei näitä aseita näköjään voi kokonaan kieltääkään.
pojat olivat pieniä. leikkivät sotaa, leikkivät rosvoa ja poliisia, ampuivat mielikuvitusvihollisia, eivät toisiaan. Oli kuulapyssyt, joilla ampuivat tölkkejä. Nyt ovat teinejä, pyssyleikit jääneet ja vanhempi aikoo mennä sivariksi, kun ei aikuisten pyssyleikit kiinnosta.
Rauhoittukaa rakkaat mammat, ei leikkipyssyistä saa kouluampujatartuntaa!
2 poikaa ja noilla on yksi metallinen revolverin näköinen ase ja yksi muovinen pistooli poliisi leikeissä.
Lisäksi on pari vesipyssyä, jotka nekin pistoolin mallisia, mutta väriltään neon värisiä.
Poikien isä ja setä harrastaa ampumista ja metsästystä. Heiltä löytyy ihan aidot pistoolit ja revolverit ja rihlakkokin.
Ei ole kyllä pojat näihin saaneet koskea.
Tosi harvoin nuo mitään pyssy leikkejä leikkii. Eivätkä muutenkaan ole aseista kiinnostuneita. Vanhempi poika 9v on jo nyt ilmoittanut ettei mene armeijaan, koska ei halua sotia, ampua ketään.
Heippa vaan kaikille.
Yllä olevaan vastaukseksi on kyllä.
Molemmilla lapsillani on ollut leikkiaseita, vaikka alunperin niitä en ajatellutkaan antaa heille.
Kuitenkin, kun he itse rakensivat ensimmäiset lelupyssyt itselleen legoista totesin että lapsella lienee luonnollinen taipumus leikkiä sotaisiakin leikkejä.
Eli ostimme heille sitten sellaisen paukkuvat nallipyssyt ja suurimmat mahdolliset vesipyssytykit.
Nyt lapseni ovat 20 ja 16 vuotiaat eikä heillä ole ollut minkään sortin taipumusta väkivaltaiseen käytökseen.
Kouluampumisten tausta tuskin ovat lapsuuden pyssyleikeissä, vaan vanhempien kiireestä ja muiden kiusaamisesta.
No olihan mulla äpout10vuotiaana semmone imppa jolla mä ammuin tölkkejä ja maalitauluja
No olihan mulla äpout10vuotiaana semmone imppa jolla mä ammuin tölkkejä ja maalitauluja
No olihan mulla äpout10vuotiaana semmone imppa jolla mä ammuin tölkkejä ja maalitauluja
Ootko aivan mörhö, sata vuotta vanhan ketjun olet tuonut esille. No meillä on oikeat aseet käytössä ja todella tiukat säännöt ja valvonnat, tietävät taatusti että aseet eivät ole leluja joilla voi tehdä mitä huvittaa.
Ai kun tuli hyviä lapsuusmuistoja mieleen, nimittäin nallipyssy <3! Veljien ja naapuruston lapsien kanssa pelattiin usein poliisia ja roistoja, sotaa ja mitä nyt milloinkin. Kun leikkiaseista kasvettiin yli, niin paukuteltiin loput nallit kivien välissä. Se tuoksu oli mahtava, sitä ei muista leikkipyssyistä tullut.
Sen verran leikit kai vaikuttaneet, että ilmakolla ammuttiin muutaman kerran kaverin kanssa tyhjiä tölkkejä ja maalitauluja. Ensimmäinen poikaystävä (olin tuolloin 18v) vei ampumaradalle ja pääsin testaamaan rynkkyä ja pistoolia, sellaisia oikeita. Olihan se kiva ampua tauluun, mutta kun joka kuti meni välille 8-10, niin eipä siihen touhuun mielenkiintoa enempää riittänyt. Tai ensimmäinen kuti ei mennyt kuin metsään, hylsy jumitti pistoolin ja pelkäsin rikkoneeni koko vehkeen. Aseen omistaja sanoi, ettei ole ennen kuullut kenenkään saavan Glock:ia (varmaan väärin kirjoitettu?) jumiin :D.
No nyt olen jo yli kolmekymppinen, enkä vielä ole kokenut pienintäkään halua kenenkään ampumiseen. Olen myös lapsesta asti pelannut tietokonepelejä, joissa yliajetuista ihmisistä sai pisteitä (Garmageddon) tai pelejä joissa kaahataan, ryöstellään, ammutaan jne (Gta), tai vaan ammuskellaan (CS). Roolipeleihin ihastuin vasta aikuisena (Wow).
Kiva tietää, että kaiken järjen ja tutkimusten mukaan minun pitäisi olla kouluampuja tai muuten vain päästä napsahtanut murhanainen.
mutta poika sai kauhukseni jo 3v lahjaksi leikkipyssyn, metsästystä harrastavalta sukulaiselta. Ei poika sillä ole leikkinyt, laitoin vaivihkaa pois ja ei taida enää koko pyssyä muistaakaan... Vesipyssyjä löytyy kyllä, tykkäävät niillä kylvyssä ruiskia enkä näe siinä mitään pahaa. En usko että aseleikit vaikuttavat kouluampumisissa. Luin joskus Sinkkosen kirjoutusta aiheesta ja siinä tuotiin esiin että hyvän ja pahan välistä asetelmaa täytyy saada leikeissä käydä läpi tai muuten niitä ongelmia nimenomaan tulee. Tietystikään tämä ei tarkoita että kannustetaan aseiden käyttöön ja ampumisleikkiin muun leikin kustannuksella. Järki käteen tässäkin asiassa.